Valttina valinnanvara

Kaisa Väätäinen ja Juha Oikkonen

Moni kirjoituksiin valmistautuva on vaikean valinnan edessä. Mihin tämän jälkeen? Koulutustarjonta on laaja, eivätkä valinnat rajoitu pelkästään siihen. Myös välivuosi saattaa kuulostaa rankan kevään jälkeen houkuttelevalta. Monien vaihtoehtojen äärellä päätöksenteko saattaa tuntua häkellyttävältä, jopa pelottavalta. Helsingin yliopiston valttikortti on se, että ei heti tarvitse tietää opiskelujensa tarkkaa suuntaa. Monitieteellinen ja laaja kurssitarjonta antaa opiskelijalle mahdollisuuden koota oman pääaineen ympärille ainutlaatuisen opintokokonaisuuden. Helsingin yliopiston kolme opiskelijaa kertoo, kuinka he päätyivät yliopistoon ja valitsemilleen koulutusaloille.

Rohkeus palkitaan

Tuulinen ja Suomen talvelle ominainen harmaa aamu valkenee Viikin kampuksella, kun maataloustieteitä opiskeleva Aino Pietikäinen ryhtyy kertomaan, mikä sai hänet valitsemaan juuri yliopiston ja tämän koulutusohjelman: ”Mielestäni ylempi korkeakoulututkinto avaa laajemmin ovia työelämään, eikä maataloustieteitä voi opiskella yliopistossa missään muualla Suomessa kuin Helsingissä.”

Aino Pietikäinen

Aino Pietikäinen

Monella maataloustieteitä opiskelevalla on taustaa maatalouden parissa työskentelystä, mutta leikkisästi itseään paljasjalkaiseksi helsinkiläiseksi kutsuva Pietikäinen päätti hakeutua alalle tehtyään ammatinvalintatestin. ”Minulla ei ollut mitään aikaisempaa tietoa maataloustieteistä, mutta ryhdyin testin tulosten perusteella selvittämään mitä kaikkea se pitää sisällään. Kiinnostuin aiheesta ja päätin hakea. Opiskelupaikkaa miettiessä on hyvä ottaa huomioon omat kiinnostuksen kohteet, minkälaisten asioiden parissa haluaa työskennellä sekä millaista osaamista nuo työtehtävät vaativat. Tämän jälkeen voi selvittää, millainen koulutus tarjoaa nämä eväät tulevaisuutta varten”, neuvoo Pietikäinen.

Pietikäinen työskentelee opintojen ohella Korkeasaaren eläintarhassa, joka on hänen mukaansa hieman tavanomaisesta poikkeava työpaikka maataloustieteiden opiskelijalle.

Yliopistonlehtori ja ohjelmanjohtaja Hanna-Riitta Kymäläisen mukaan koulutusohjelmassa pyritään kehittämään laaja-alaista ymmärrystä tarjoamalla eri opintosuuntien moduulien kursseja. ”Maataloustieteissä valittavana on viisi eri moduulia: agroteknologia, kasvintuotantotieteet, kotieläintiede, maaperä- ja ympäristötiede sekä maatalousekonomia. Jokainen voi räätälöidä omannäköisensä tutkinnon ja löytää sitä kautta itselleen lokeron työelämässä. Kahta samanlaista tutkintoa ei ole olemassa ”, kertoo Kymäläinen. ”Työllisyystilanne alalla näyttää tällä hetkellä hyvältä ja esimerkiksi ruoantuotanto on ajankohtainen aihe. Siksi maataloustieteitä kannattaa opiskella.”

Lue lisää maataloustieteiden kandiohjelmasta

Monikielisiä ammattilaisia tarvitaan aina

Maija Koivistoinen

Maija Koivistoinen

Alakerran käytävältä kantautuu iloinen puheensorina, kun Svenska social- och kommunalhögskolanissa, tuttavallisemmin Soc&kom:issa, valtio-oppia opiskeleva Maija Koivistoinen kertoo, millaista opiskelu ruotsiksi suomenkielisellä taustalla on: ”Ruotsin kielen taitoni on ehkä hieman normaalia vahvempi, sillä olen ollut kielikylvyssä ja suorittanut osan peruskoulusta ruotsiksi. Moni ystäväni opiskelee kuitenkin vain B-ruotsin opinnot pohjalla. Se vaatii hieman enemmän työtä, mutta on kuitenkin lopussa hyvin palkitsevaa.”

    Monikaan ei ole kuullut, että yhteiskuntatieteitä voi opiskella Helsingin yliopistossa myös ruotsiksi. ”Etsin eräänä yönä erilaisia opiskeluvaihtoehtoja ja törmäsin Soc&kom:iin. Huomasin, että siellä on mahdollista opiskella valtio-oppia. Tämän jälkeen se oli minulle selvä valinta”, kertoo Koivistoinen.

    Soc&kom:issa opiskellaan täysin ruotsin kielellä, mutta muista yliopiston yksiköistä voi valita suomen kielisiä kursseja. ”On mukavaa, että pystyy jonkin verran opiskelemaan myös suomeksi. Se tarjoaa hyvää vastapainoa ruotsin kieliseen opiskeluun”, sanoo Koivistoinen.

    Opiskeluaikana voi olla hankala tietää, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä. Koivistoisella on kuitenkin selkeä näkemys, missä tahtoo valmistumisensa jälkeen työskennellä. ”Julkinen sektori kiinnostaa minua, erityisesti EU-asiat ja tasa-arvon parissa työskentely kuulostavat mielenkiintoisilta. En osaa sanoa, kuinka moni tietää jo opiskeluaikana haluavansa virkahenkilöksi. Ehkä se ei ole se ilmeisin valinta”, Koivistoinen naurahtaa.

    Moni yliopisto-opiskelusta haaveileva varmasti pohtii, miten helppoa on löytää uusia ystäviä ja tekemistä opiskeluiden ulkopuolella: ”Olen saanut opiskeluideni aikana todella paljon uusia ystäviä. Tärkeintä varmasti on, että uskaltaa lähteä rohkeasti mukaan esimerkiksi järjestötoimintaan.”

    ”Kannustan hakemaan Soc&kom:iin. Ruotsin kielen taitoisia ammattilaisia tarvitaan myös tulevaisuudessa, joten työllisyysnäkymät ovat hyvät”, sanoo Koivistoinen.  

    Lue lisää opiskelusta Soc&kom:issa

    Kuuntele itseäsi

    Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella opiskelijat tekevät laskutehtäviä yhdessä tussipöytien ääressä ja opetushenkilökunta kiertää ohjaamassa. Kumpulassa voi opiskella matematiikan, fysiikan ja kemian aineenopettajaksi. Monimuotoinen opiskelu koostuu luennoista, laskuharjoituksista, laboratoriotöistä ja monenlaisista käytännönharjoituksista. Kampuksen ilmapiirissä huokuu yhdessä oppiminen.

    Kaisa Väätäinen ja Juha Oikkonen

    Kaisa Väätäinen & Juha Oikkonen

    Kolmatta vuottaan matematiikan, kemian ja fysiikan aineopettajaksi opiskeleva Kaisa Väätäinen valitsi yliopiston ja oman alansa sisarustensa esimerkin lisäksi myös työllistymismahdollisuuksien takia: ”Sisarukset olivat menneet korkeakouluihin, joten se oli aika selkeä valinta.” Myös opettajien hyvä työllisyystilanne houkutti, mutta noin yleisesti ottaen Väätäinen neuvoo opiskelijoita pitämään oman päänsä koulutusvalinnassa: ”Neuvoja ja muiden kokemuksia on hyvä kuunnella, mutta valinta on kuitenkin tehtävä itse. Ei kannata seurata ystäviä tai sitä mitkä alat ovat trendikkäitä.”

    Matematiikan, kemian ja fysiikan aineenopettajaksi opiskelemisessa Väätäisen mielestä parasta on opetuksen monipuolisuus. Luentokurssien lisäksi on pienryhmäopetusta, lähiopetusta ja ohjausta. Luonnontieteellisten aineiden lisäksi tehdään opettajan pedagogisia opintoja ja heti ensimmäisestä vuodesta alkaen pääsee opettamaan. Myös opintojen monitieteisyys kiinnosti Väätäistä: ”Olen aina ollut kiinnostunut kaikesta, joten on kiva tietää laajemmin luonnontieteistä. Tämä antaa myös monipuoliset työllistymismahdollisuudet.”

    Ohjelman johtaja Professori Juha Oikkonen näkee opettajankoulutuksen ja luonnontieteiden opiskelun yhdistelmän erittäin joustavana ja hyödyllisenä. Kandidaatintutkinnon suorittaneet voivat jatkaa suoraan maisterivaiheeseen ja valmistua aineenopettajiksi, mutta vaihtoehtona on myös jatkaa muihin luonnontieteellisiin maisteriohjelmiin. Koulutusohjelmasta valmistuneet eivät työllisty pelkästään opettajaksi, vaan aineenopettajat pärjäävät myös yleisesti ottaen hyvin työmarkkinoilla. ”Osa mainospuhettamme onkin, että kandiohjelmamme tarjoavat ovia monenlaisiin tulevaisuuksiin. Opettajakoulutusta arvostetaan. Matematiikan, kemian ja fysiikan aineenopettajanohjelma on paikka, jossa opiskelijoiden toiveet ja ajatukset ovat tervetulleita”, sanoo Oikkonen.

    Lue lisää matematiikan, fysiikan ja kemian aineenopettajan opinnoista

    Helsingin yliopiston koulutustarjonnan löydät kokonaisuudessaan täältä

     

    Teksti & kuvat: Tuomo Sinelmaa & Otto Kaplas