• Biologian ja ympäristötieteen koulutusohjelmissa on käytössä samat lähtöpisteet.
  • Vuonna 2018 voi hakea samaan aikaan sekä suomenkieliseen biologiaan että ympäristötieteisiin, mikä ei ollut mahdollista vuonna 2017.

Eläinlääketieteen koulutusohjelma ei ole mukana lääketieteellisten alojen yhteisvalinnassa, mutta on edelleen mukana valintakoeyhteistyössä, eli koe on sama kuin lääketieteen ja hammaslääketieteen koe.

Farmasian valintakokeessa on kaksi osaa:

  1. aineistokoe (kokeessa jaettava) JA
  2. kemian koe, joka perustuu lukion opetussuunnitelman mukaisiin kemian pakollisten ja syventävien kurssien (1-5) oppimääriin. Vuonna 2017 valintakoe perustui kokonaisuudessaan ennalta ilmoitettuun kirjallisuuteen (fysiologia ja anatomia + kemia).
  • Ei suuria muutoksia verrattuna vuoteen 2017: yksittäisiä kiintiöiden muutoksia, kokeiden vähimmäispistevaatimusten muutoksia jne.
  • Historian ja filosofian kandiohjelmien suomenkielisissä hakukohteissa valintakoe on mahdollista tehdä vuonna 2018 ainoastaan suomeksi. Historian ja filosofian kandiohjelmien ruotsinkielisissä hakukohteissa koe tehdään puolestaan ruotsiksi.
  • Vuonna 2018 maailman kielten ja kielitieteiden hakukohteen mahdollisia opintosuuntia ovat: lingvistiikka, somali, antiikin kreikka/latina, kiina/korea, heprea/swahili ja latvia/puola. Vuoden 2017 tapaan näistä valitaan hakulomakkeella vain yksi opintosuunta.
  • Vuonna 2019 tullaan ottamaan opiskelijoita lingvistiikkaan, somaliin, antiikin kreikkaan/latinaan, japaniin, arabiaan/hindiin sekä tsekkiin/eteläslaavilaisiin kieliin/liettuaan.

Kasvatustieteiden kandiohjelman ruotsinkielisissä opintosuunnissa luovutaan kirjallisesta valintakokeesta:

  • yleisen ja aikuiskasvatustieteen opintosuunnassa ylioppilastutkinnon tai siihen rinnastettavan tutkinnon suorittaneet hyväksytään ylioppilastutkinnosta saatavien pisteiden perusteella eli todistusvalinnalla. Muut korkeakoulukelpoiset hakijat valitaan soveltuvuuskokeen perusteella. Soveltuvuuskokeessa arvioidaan hakijan taitoja ja motivaatiota opiskella yleisen ja aikuiskasvatustieteen opintosuunnassa.
  • lastentarhanopettajan ja luokanopettajan opintosuunnissa valintamenettelyn ensimmäinen vaihe tapahtuu ylioppilastutkinnon tai siihen rinnastettavan tutkinnon pisteiden perusteella eli todistusvalinnalla. Hakija, joka ei ole suorittanut ylioppilastutkintoa tai siihen rinnastettavaa tutkintoa, kutsutaan valinnan toiseen vaiheeseen (soveltuvuuskoe) ilman karsintaa.

Suomenkielisissä opintosuunnissa on edelleen käytössä VAKAVA-koe ja opettajankoulutuksissa lisäksi soveltuvuuskoe.

Lääketiede ja hammaslääketiede:

  • Opiskelijavalinnassa siirrytään 2018 yhteisvalintaan siten, että lääketieteen hakukohteet ovat yhteisvalinnassa (Helsinki, Itä-Suomi, Tampere, Turku, Oulu) ja hammaslääketieteen hakukohteet ovat yhteisvalinnassa (Helsinki, Itä-Suomi, Turku, Oulu). Eläinlääketiede ei ole mukana yhteisvalinnassa, mutta on kokeen osalta mukana valintayhteistyössä.
  • Hakija voi hakea vain joko lääketieteen hakukohteisiin tai hammaslääketieteen hakukohteisiin tai eläinlääketieteen hakukohteeseen.
  • Valintakokeeseen osallistutaan siinä yliopistossa, jonka hakija on asettanut ylimmäksi hakukohteeksi lääketieteen tai hammaslääketieteen yhteisvalinnassa (muualla tehtyä koetta ei arvioida).
  • Hakijalle annetaan yksi ensisijaisuuspiste, mikäli hakija on asettanut ensimmäiseksi hakutoiveekseen lääketieteen tai hammaslääketieteen hakukohteen. Ensisijaisuuspiste annetaan vain tähän ensimmäiseksi hakutoiveeksi asetettuun lääketieteen tai hammaslääketieteen hakukohteeseen. Ensisijaisuuspiste lisätään hakijan saamiin valintakoepisteisiin pisteiden skaalauksen jälkeen.
  • Hammaslääketieteen ruotsinkieliselle opintolinjalle ei ole sisäänottoa vuonna 2018.
  • Yhteisvalinnalla on omat nettisivut: laaketieteelliset.fi

Psykologia:

  • Ennakkoon luettavaa valintakoekirjallisuutta on vähennetty yhdellä kirjalla.
  • Valintakoe perustuu ennakkoon ilmoitetun kirjallisuuden lisäksi materiaaliin, joka julkaistaan hakijoille noin kuukautta ennen koetta.
  • Vuonna 1996 tai sen jälkeen suoritetun yo-tutkinnon pisteytystä on muutettu pisteytyspainotusten ja huomioitavien kokeiden määrän osalta.

Logopedia:

  • Valintakoe on aineistokoe (ei etukäteen luettavaa kirjallisuutta tai aineistoa). Hakija vastaa monivalintakysymyksiin valintakokeessa jaettavan aineiston pohjalta.

Lähtöpisteet ja valintamenettely uudistuvat kolmen hakukohteen osalta – elintarviketiede, maataloustiede sekä ympäristö- ja elintarviketalous:

  • Lähtöpisteet: yhteiset lähtöpisteet, mutta kuitenkin siten, että ainereaaleissa on eri painotus.
  • Valintamenettely: hakijoita ei valita yhteispisteillä vaan todistusvalinnalla tai koepisteillä.
  • Valinnoissa ei oleellisia muutoksia vuoteen 2017 verrattuna – suurimmassa osassa päähaun kohteista yksi mahdollinen valintareitti on jo tähän mennessä ollut joko todistusvalinta (yo-pisteillä hakijat järjestykseen) tai suoravalinta (esim. sijoittumalla MAOL:n kilpailussa 10 parhaan joukkoon hakija hyväksytään opiskelijaksi).
  • Kaikissa hakukohteissa koekirjallisuutena on joko lukion kurssit tai kokeessa jaettava materiaali.

Suomenkielinen koulutusohjelma:

  • Valtakunnallinen yhteisvalinta, jossa ovat mukana myös Itä-Suomen yliopisto, Lapin yliopisto ja Turun yliopisto.
  • Kaikilla yhteisvalintaan osallistuvalla viidellä hakukohteella (HY: Helsinki ja Vaasa, ISY, LY, TY) on yhteiset valintaperusteet ja yhteinen koe, jolla voi siis hakea kaikkiin yhteisvalinnassa mukana oleviin hakukohteisiin.
  • YO-pisteytys muuttuu.
  • Yhteisvalinnalla on omat nettisivut: Oikeustieteet.fi.

Ruotsinkielinen koulutusohjelma ei ole osa yhteisvalintaa, vaan sillä on oma kokeensa, joka järjestetään yhtä aikaa suomenkielisen kokeen kanssa. Hakijan on siis valittava, hakeeko suomenkieliseen vai ruotsinkieliseen koulutukseen, molempiin ei voi hakea.

Inga nämnvärda förändringar jämfört med 2017.

  • Todistusvalinnalla valitaan tänä vuonna enintään 30 hakijaa, jotka ovat saaneet L:n tai E:n uskonnon, elämänkatsomustiedon, historian, filosofian, psykologian tai yhteiskuntaopin ainereaalikokeesta. Jos todistusvalinnan kriteerit täyttäviä hakijoita on enemmän kuin 30, ratkaistaan hakijoiden järjestys lähtöpisteistä saatujen pisteiden perusteella.
  • Todistusvalinnan lisäksi valitaan yhteispisteiden perusteella 70 hakijaa ja koepisteiden perusteella 60 hakijaa.
  • Tiedot ylioppilastutkinnon arvosanoista saadaan todennäköisesti vasta valintakokeen jälkeen, joten hakijan on siksi suositeltavaa osallistua valintakokeeseen, vaikka odottaisikin hyviä arvosanoja todistukseen.
  • Politiikan ja viestinnän, sosiaalitieteiden sekä yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelmien valintakoe: kirjallisuuskokeen osuus pisteistä laskee (18 p → 14 p) ja aineistokokeen osuus nousee (18 → 22 p).
  • Pieniä muutoksia lähtöpisteytyksessä.