Luokanopettajan opintosuunnan suuntautumisvaihtoehtojen esittely

Helsingin yliopiston luokanopettajan opintosuunnassa koulutetaan omaa työtään kehittäviä ja yhteiskunnallisesti valveutuneita kasvatuksen ja opetuksen asiantuntijoita. Koulutuksen toimintatavat tukevat opiskelijan kasvua tutkivaan opettajuuteen. Luokanopettajan opintosuunnassa suoritetaan kandidaatin ja maisterin tutkinnot (yhteensä 300 opintopistettä).

Koulutuksen lähtökohtana on opetuksen, opiskelun ja oppimisen prosessin tutkiminen. Siinä yhdistyvät opiskelijan henkilökohtainen kasvu sekä kasvattajan ja kasvatuksen yhteiskunnallisten ja kulttuuristen merkitysten ja tehtävien tarkastelu. Koulutuksessa korostuu tutkimuspainotteinen ja vuorovaikutuksellinen työtapa. Opiskelijaa tuetaan asettamaan aktiivisesti itselleen tavoitteita ja suhtautumaan avoimesti tarkasteltaviin ilmiöihin.

 

Luokanopettaja vastaa perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 opetuksesta. Hän voi pätevöityä vastaamaan myös perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 opetuksesta liittämällä tutkintoonsa peruskoulussa opetettavan aineen vähintään 60 opintopisteen laajuiset perus- ja aineopinnot.

Luokanopettaja hallitsee alansa, kykenee perusteltuihin ratkaisuihin työssään, tuntee kasvatusvastuunsa ja huolehtii ammattitaitonsa ylläpitämisestä. Lisäksi hänellä on hyvät valmiudet yhteistyöhön kouluyhteisön kaikkien jäsenten, kotien, opetustoimen hallinnon ja yhteiskunnan eri tahojen kanssa. Luokanopettaja kykenee toimimaan eettisesti sekä näkemään koulun ja oman työnsä osana yhteiskuntaa, sen arvoja ja toimintaa.

Helsingin yliopistossa luokanopettajan opintosuunnassa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: kasvatustiede ja kasvatuspsykologia. Suuntautumisvaihtoehdosta riippumatta opiskelijat valmistuvat kasvatustieteen kandidaatiksi ja kasvatustieteen maisteriksi sekä saavat kelpoisuuden luokanopettajan virkaan peruskoulussa. Kumpaankaan suuntautumisvaihtoehtoon hakeville ei ole asetettu määräyksiä pakollisista edeltävistä opinnoista.

Kumpaan tahansa suuntautumisvaihtoehtoon on mahdollista liittää lisäksi erityisopettajan suuntautumisopinnot. Nämä opinnot osana luokanopettajan opintosuunnassa suoritettuja kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintoja antavat erityisluokanopettajan kelpoisuuden.

Hakeminen kasvatuspsykologian suuntautumisvaihtoehtoon tai erityisopettajan opintoihin ei paranna eikä heikennä mahdollisuuksiasi tulla hyväksytyksi luokanopettajan koulutukseen opintosuuntaan. Ensin valitaan 120 opiskelijaa luokanopettajan opintosuuntaan. Vasta kun 120 opiskelijaa on ottanut opiskelupaikan vastaan luokanopettajan opintosuunnasta, heidät valitaan suuntautumisvaihtoehtoihin ja erityisopettajan suuntautumisopintoihin. Hakijan tulee ilmoittaa soveltuvuuskokeeseen ilmoittautumisen yhteydessä, hakeeko hän kasvatuspsykologian suuntautumisvaihtoehtoon ja/tai erityisopettajan suuntautumisopintoihin. Hakija voi tulla hyväksytyksi sekä kasvatuspsykologian suuntautumisvaihtoehtoon että erityisopettajan suuntautumisopintoihin.

Kasvatustieteen opinnoissa toimit kasvatustieteellisen tiedon tuottajana, sovellat tietoa käytäntöön ja opit arvioimaan sitä kriittisesti. Koulutus tukee omaa inhimillistä kasvuasi ja kasvua opettajuuteen. Perehdyt yhteisölliseen työ- ja toimintakulttuuriin, erilaisiin työtapoihin ja kehität pedagogista ajatteluasi ja päätöksenteon taitojasi. Koulutus tukee monipuolisen asiantuntijuutesi ja tutkijantaitojesi kehitystä. Kehität myös käsitystäsi tiedosta, lapsen kokemusmaailmasta ja opettajan ammatista. Kasvatustieteen opinnoissa teoriaa ja käytäntöä yhdistellään ja harjoitellaan sekä tutkimista että opettamista.

Kehität pohdinta- ja analyysitaitojasi yhteisöllisesti muiden opiskelijoiden kanssa. Työskentely on tutkimuspainotteista. Koulutuksessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia opetus-, opiskelu- ja oppimisympäristöjä, tieto- ja viestintätekniikkaa ja sosiaalista mediaa – koulu on kaikkialla!

Kasvatustieteen suuntautumisvaihtoehdossa opiskelevilla on nimikkodidaktikko (=kasvatustieteen opettaja, opettajatuutori) ja jokainen opiskelija kuuluu omaan nimikkoryhmäänsä ensimmäisen opiskeluvuoden ajan. Tämä järjestely helpottaa opintopolulla etenemistä. Luokanopettajan opintosuunnan ryhmäkoko on noin 20 opiskelijaa ja kasvatustieteen rinnakkaisryhmiä on viisi. Osa opetuksesta on luento-opetusta.

Peduca ry (www.peduca.fi) on kasvatustieteen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoiden ainejärjestö. Katso lisätietoja ainejärjestön nettisivuilta.

Kasvatuspsykologia haastaa aiemmat käsityksesi oppimisesta ja koulumaailmasta. Opiskelijat tutkivat ja kehittävät opettajuuttaan pitäen silmällä tulevaisuuden näkymiä: koulumaailmaa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti oppilaan näkökulmasta sekä perehdytään oppiainerajat ylittävään opetukseen.

Kasvatuspsykologian suuntautumisvaihtoehtoon otetaan yhteensä 20 opiskelijaa, jotka sitoutuvat opiskelemaan ryhmässä 3,5 vuotta. Sinä aikana opit mm. vuorovaikutus- ja ryhmätyöskentelytaitoja, sekä pääset tutkimaan ja soveltamaan myös uusia opetusteknologisia työtapoja. Opiskelijat valitaan suuntautumisvaihtoehtoon soveltuvuuskokeesta saadun pistemäärän osoittamassa paremmuusjärjestyksessä. Jos kaksi tai useampi opiskelija on tasapistetilanteessa, ratkaistaan heidän sijoittumisensa VAKAVA-kokeesta saadun pistemäärän perusteella.

Opiskelu edellyttää sinulta aktiivista läsnäoloa ja sitoutumista ryhmän yhteisiin tavoitteisiin ja aikatauluihin. Opiskeluun kuuluu paljon antoisaa omatoimista ryhmätyöskentelyä, jolla sinä itse olet asettamassa tavoitteita ja päämääriä. Ryhmälle annetaan vapaus kehittää omat käytännöt ja tavat oppia, sekä vastuuta omasta ja ryhmän oppimisprosessista. Kasvatuspsykologian lehtorit ohjaavat ja tukevat ryhmän toimintaa prosessin aikana. Opiskelijana olet myös osana kasvatuspsykologian yhteisöä, johon kuuluvat niin opiskelijat, jatko-opiskelijat kuin henkilökuntakin.

Tarpeellista lisätietoa kasvatuspsykologian opiskelusta löytyy ainejärjestö Phenomenan sivuilta osoitteesta: https://phenomenary.wordpress.com.

Erityisopettajan opintojen (60 opintopistettä) tavoitteena on antaa ammatilliset valmiudet ja muodollinen kelpoisuus erityisopetuksen tehtäviin erityisesti perus- ja esiopetuksessa sekä varhaiskasvatuksessa. Tavoite on kouluttaa vuorovaikutustaitoisia ja monipuolisia asiantuntijoita, jotka ymmärtävät erityispedagogiikan olemuksen laajassa kontekstissa. Opiskelun aikana kiinnitetään erityistä huomiota eettisiin seikkoihin ja opiskelijan henkilökohtaiseen kasvuun sekä tuetaan ammatti-identiteetin kehittymistä.

Henkilö, joka on kelpoinen antamaan luokanopetusta, saa erityisopettajan opinnot suoritettuaan kelpoisuuden antaa sekä luokkamuotoista että osa-aikaista erityisopetusta.

Aiemmin suoritettu erityispedagogiikan tai erityisopetuksen vähintään 25 opintopisteen laajuinen yliopistollinen perusopintokokonaisuus korvaa erillisistä erityisopettajan opinnoista 20 opintopistettä. Opiskelija suorittaa tällöin 40 opintopisteen laajuiset erityisopettajan opinnot kelpoisuuden saavuttaakseen.

Erityisopettajan suuntautumisopintoihin otetaan enintään kahdeksan (8) opiskelijaa. Opiskelijat valitaan soveltuvuuskokeesta saadun pistemäärän osoittamassa paremmuusjärjestyksessä. Jos kaksi tai useampi opiskelija on tasapistetilanteessa, ratkaistaan heidän sijoittumisensa VAKAVA-kokeesta saadun pistemäärän perusteella.

Opintojen rakenne

  • Erityispedagogiikan peruskurssi 5 op
  • Syrjäytyminen ja mielenterveys 5 op
  • Tuen tarve 5 op
  • Oppimisen haasteet 5 op
  • Käyttäytymisen haasteet 5 op
  • Luki-taidot ja -vaikeudet 5 op
  • Matemaattiset oppimisvaikeudet 5 op
  • Aivot ja oppiminen 5 op
  • Kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen tuki 5 op
  • Erityispedagogiikka ja yhteiskunta 5 op
  • Vaativa erityinen tuki 5 op
  • Interventiot erityispedagogiikassa 5 op 

Kasvatustieteen tai kasvatuspsykologian opintojen lisäksi luokanopettajan opintosuunnan opintoihin sisältyy muun muassa viestintäopintoja sekä oppiaineiden opettamiseen ja oppimiseen liittyviä ainedidaktisia opintoja (60 op). Pääaineen opintoihin sisältyvät 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Tutkintojen valinnaiset opinnot on mahdollisuus suorittaa oman tiedekunnan tai yliopiston muiden tiedekuntien oppiaineissa sekä muissa yliopistoissa. Kansainväliseen opiskelijavaihtoon voi päästä useiden vaihto-ohjelmien kautta.