Opiskelijatarinoita: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Luonnontieteellinen osaaminen on Suomessa kansainvälistä huippua. Helsingin yliopistossa matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetus ja tutkimus on keskittynyt matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan Kumpulan tiedekampukselle, joka on Pohjoismaiden suurin ja monipuolisin luonnontieteellisen osaamisen keskittymä.

"Olen kiinnostunut siitä, miten voisin näyttää matematiikan tarpeellisuutta – monelle matematiikka on laskemista luvuilla, eivätkä he näe matematiikkaa sovellettavan juuri missään. Haluaisin mahdollisesti opettajana parantaa matematiikan kiinnostavuutta oppilaiden keskuudessa ja kehittää tapoja, joilla nämä tavoitteet saadaan aikaan." Jani Kaipainen, matematiikka

Lukiomatematiikka keskittyy laskemiseen: useat yliopistossa olevat eksaktit todistukset ovat kyllä mukana, mutta niitä ei todisteta tarkasti ja monissa tapauksissa ne oletetaan todeksi. Yliopistomatematiikassa keskitytään laskemisen sijaan enemmänkin matematiikan ymmärtämiseen sekä todistamiseen. Myös numeeriset laskut poistuvat myöhemmin lähes kokonaan, ja laskut koskevat yleisiä tapauksia.

Lue lisää!

"Mielenkiintoisimpia kursseja itselleni ovat olleet paikkatieto-ohjelmia käsitelleet kurssit, joilla opiskelijat saavat heti alusta alkaen itse luoda karttoja ja paikkatietoaineistoja, ja visualisoida suurta määrää dataa eri aiheista." Liisa Halonen, maantiede

Suuri osa maantieteen peruskursseista käsittelee samoja aihepiirejä kuin lukiossa, mutta syvällisemmin. Yliopistossa opetus perustuu teorioihin ja tutkimuksiin, eivätkä ne aina ole keskenään ristiriidattomia. Helsingin yliopistossa esimerkiksi luonnonmaantieteen opetus perustuu myös vahvasti opettajien itse tekemään tutkimukseen, mikä tekee opiskelusta motivoivaa.

Yliopistossa käytetään maantieteen opiskeluun paljon enemmän tietokoneita ja paikkatieto-ohjelmia kuin lukiossa. Yliopistossa luodaan uutta ja käytetään siihen uusinta teknologiaa.

Lue lisää!

"Pelkkä tilastollisen aineiston keräys ja taulukointi on vasta tilastollisen tutkimusprosessin alkupiste, ja tilastotieteen ytimessä on tämän aineiston pohjalta tehtävä tilastollinen malli. Mallin avulla mallinnetaan tutkittavan ilmiön toimintaa ja ennustetaan sen kehitystä tulevaisuudessa. Tilastollisten menetelmien sovellusalat ovat käytännössä rajattomat: niiden avulla voidaan tutkia DNA-molekyylien rakennetta tai sitä, miten oluen sijoittelu ja hinnoittelu marketissa vaikuttaa sen myyntiin, ja kaikkea tältä väliltä." Ville Hyvönen, tilastotiede

Syventävässä vaiheessa suurin osa opiskelijoista erikoistuu johonkin sovellusalaan, kuten yhteiskuntatilastotieteeseen, ekonometriaan, psykometriaan, biometriaan tai tilastolliseen koneoppimiseen. Monet syventävät kurssit liittävät teoriaan sovellusalan, kuten taloustieteen tai molekyylibiologian oikeiden aineistojen käsittelyn.

Lue lisää!

"Erikoistuin maisterivaiheen opinnoissa polymeerikemiaan, eli suurikokoisten, tyypillisesti toistuvista rakenneyksiköistä koostuvien yhdisteiden kemiaan. Polymeerikemia on hyvin fysikaalinen kemian ala. Yhdisteiden ominaisuudet ovat hyvin monisyisiä ja riippuvat voimaakkasti paitsi rakenteesta, myös ympäristöstä. Tämä näkyy muun muassa biopolymeerien, entsyymien ja proteiinien, käyttäytymisessä. Polymeerejä käytetään monipuolisesti erilaisissa teknisissä materiaaleissa, kosmetiikassa, elintarvikkeissa ja lääketieteellisissä sovelluksissa." Otto Virtanen, kemia

Kemiassa on tarkoituksena ymmärtää riippuvuussuhteita ja ilmiöiden alkuperää. Yliopistossa siis opetetaan paitsi asiatietoa, myös ajattelu- ja lähestymistapaa. Nykyisessä työssäni kohtaan asioita, joita on korkeintaan sivuttu jollain kurssilla.  Asioiden omaksuminen nopeutuu, kun ymmärtää fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden taustat ja miten samantyyppisiä ongelmia on historiallisesti lähestytty.

Lue lisää!

"Valitsin Helsingin yliopiston laajimman opintotarjonnan takia. Suosittelen laitostamme kaikille fysiikasta kiinnostuneille. Vaihtoehtoja on paljon, eikä omaa pääainetta tarvitse päättää heti opintojen alussa." Riikka Ruuth, fysiikka

Fysiikan laitoksella pääaineekseen voi vapaasti valita myös teoreettisen fysiikan, geofysiikan, meteorologian tai tähtitieteen. Opiskelussa ovat yleisiä kurssit, joihin kuuluu tyypillisesti pari luentoa viikossa sekä laskuharjoitukset eli laskarit. Laskarit ovat pienryhmiä, joissa opiskelijat käyvät läpi laskuharjoituksia vanhemman opiskelijan tai laitoksen assistentin eli assarin kanssa.

Lue lisää!

"En ollut aloittaessani varma omasta opiskelualastani, mutta fysiikka tuntui kiinnostavalta. Päädyin osana ensimmäisen vuoden opintojani meteorologian peruskurssille ja jäin koukkuun alaan sen käytännöllisyyden ja yhteiskunnallisen vaikutuksen ansiosta. Meteorologia tuntui pieneltä alalta, joka oli hieman valtavirralta piilossa ja se viehätti minua. Alaan liittyi myös suuria kysymyksiä erityisesti ilmastonmuutoksesta ja koin nämä erittäin kiinnostaviksi",  Jaakko Nuottokari, meteorologia

Nykyään johdan pohjoiseurooppalaista lentosääpalveluiden konsortiota (www.namcon.aero). Työhöni kuuluu suunnitelmien tekoa, esitelmiä, rahoitushakemuksia, paljon kokouksia ja konferensseja ympäri Eurooppaa. Työskentelen seitsemän valtion asiantuntijoiden kanssa yhteisten päämäärien eteen ja työ vaatii koordinaatiota ja suunnitelmallisuutta. Olen myös vastuussa muutamista kehityshankkeista, joiden avulla kehitetään parempia lentosääennusteita ilmailun käyttöön ja pääsen työskentelemään Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden ja kehittäjien kanssa.

Lue lisää!