Väestötiede tutkii väestössä tapahtuvia muutoksia kuten syntymiä, kuolemia, maahanmuuttoa, maastamuuttoa, avio- ja avoliittoja ja eroja. Nämä ilmiöt koskettavat yksittäisiä ihmisiä ja perheitä, mutta vaikuttavat väestötasolla laajasti myös yhteiskunnan rakenteisiin. Helsingin yliopistossa painottuvat erityisesti sosiaalisen väestötieteen tutkimuskohteet kuten kuolleisuuden ja kuolemansyiden eriarvoisuus, koulutus, sosiaalinen liikkuvuus, parisuhteet ja väestöryhmien erot hyvinvoinnissa.
Väestötiede
Väestötiede on perustavanlaatuinen yhteiskuntatiede, joka tutkii väestössä tapahtuvia muutoksia ja väestöryhmien välisiä eroja hyvinvoinnissa ja väestöllisessä käyttäytymisessä. Helsingin yliopistossa väestötiede sijoittuu valtiotieteelliseen tiedekuntaan, sosiaalitieteiden maisteri- ja tohtoriohjelmiin. Väestötiedettä ei opeteta samassa laajuudessa Suomen muissa yliopistoissa.
Formaali väestötiede tutkii väestön määrää ja sen muutoksia: syntyvyyttä, kuolleisuutta ja muuttoliikettä. Sosiaalinen väestötiede eli väestöntutkimus tutkii sosiaalisten tekijöiden vaikutusta esimerkiksi avioeroihin, terveyteen, koulutukseen, syrjäytymiseen ja toisaalta näiden tekijöiden vaikutusta yhteiskuntaan ja hyvinvointiin.
Väestötieteessä käytetään erilaisia rekisteriaineistoja, kysely- ja haastatteluaineistoja ja muita isoja aineistoja. Niiden avulla pyritään tarkastelemaan yhteiskunnan rakenteita sekä käyttäytymiseen ja ihmisen elämäntapahtumiin liittyviä asioita. Väestöntutkimus on tutkimusaiheiltaan monipuolinen ja sijoittuu Helsingin yliopistossa osaksi sosiologian tieteenalaa.
Väestötieteen opetus perustuu alan uusimpaan tutkimustietoon ja antaa opiskelijalle hyvät valmiudet työelämään. Väestötieteen opintojen tavoitteena on antaa valmiudet sellaisiin tutkimus- ja suunnittelutehtäviin, jotka edellyttävät väestöilmiöiden ja niihin läheisesti liittyvien asioiden tuntemusta ja kykyä niiden analysoimiseen. Väestötieteen asiantuntemus ja tilastollisten menetelmien hallitseminen ovat tärkeitä mm. koulutusta, terveydenhuoltoa, sosiaaliturvaa, työvoimahallintoa ja yhdyskuntasuunnittelua koskevassa tutkimuksessa, suunnittelussa ja päätöksenteossa. Väestötieteilijät ovat työllistyneet hyvin julkiselle ja yksityiselle sektorille, järjestöihin sekä kansainvälisiin tehtäviin. Monet ovat myös jatkaneet tutkijanuralla eri tutkimusryhmissä. Väestötieteessä korostuu akateemisen ajattelun lisäksi käytännön analyysitaitojen hallinta ja se antaakin hyvät valmiudet monenlaisiin tehtäviin. Väestötieteen opintosuunnan opiskelijoiden ohella väestötieteen kurssit ovat auki myös muille sosiaalitieteiden kandi- ja maisteriohjelmien opiskelijoille. Kursseille voivat ilmoittautua myös muiden tiedekuntien opiskelijat, mikäli tilaa on.
Lehdistötiedotteet
- Tutkimus osoittaa isovanhempien merkityksen lastenlasten äänestämisessä (24.11.2020)
- Dementia puolison kuolinsyynä lisää masennuslääkkeiden käyttöä vuosia ennen puolison kuolemaa (1.7.2020)
- Parisuhteen päättyminen pitäisi huomioida terveydenhuollossa (3.4.2020)
- Yhteiskuntaluokka ei ole kuollut äänestämisessä (23.9.2019)
- Äänioikeuden ulkopuolelle jäi monia ikäihmisiä (21.8.2018)
- Avioero lisää psyykenlääkitystä ja nostaa kuolleisuusriskiä (14.8.2018)
- Puolison hyvä koulutus suojaa sydänkohtauksen jälkeen (17.8.2017)
- Pienituloisimpien elinajanodote uudelleen kasvuun 2010-luvulla (3.3.2017)
- Koulutetut miehet saavat helpommin jälkikasvua (8.11.2016)
- STT: Nuoruuden terveysongelmat heijastuvat koulutustasoon (15.3.2018)
- The Quartz: Tutkimuksen mukaan vanhempien äitien lapset ovat älykkäämpiä, pidempiä ja vahvempia (14.4.2016, englanniksi)
- The Washington Post: Vanhemmuus on pahempaa kuin ero, työttömyys ja jopa puolison kuolema (11.8.2015, englanniksi)
- STT: Nuorilla isillä korkeampi kuolleisuus keski-iässä (4.8.2015)
- STT: Puolisoiden koulutusaste liitossa tärkeämpi kuin perhetausta (18.5.2015)
- The Quartz: Onnellisimpia ovat ne, jotka saavat lapsensa yli 35-vuotiaina (30.10.2014, englanniksi)
- STT: Pitkä laitoshoito odottaa yli puolta ikääntyneistä naisista (3.2.2014)
Tutkimusartikkeleita
-
Psychological Medicine: Eniten vertaisryhmää muistuttavissa sisarussuhteissa – pieni ikäero, sama sukupuoli – sisarusten rikoskäyttäytyminen samankaltaisinta (englanniksi)
- Child and Family -blogi: Itsensä vahingoittaminen tytöillä ja pojilla (englanniksi)
- BestPractice Nordic -sivusto: Kroonisten sairauksien suhde äänestämiseen (PDF)
- Population Europe -sivusto: Kun koulutus ei riitä erojen kaventamiseen (englanniksi)
- Tilastokeskus: Lasten ja nuorten kuolleisuuserot Suomessa
Muita kirjoituksia ja uutisia
- Helsingin Sanomat: Miksi yhdestä tulee lääkäri ja toisesta sähköasentaja?
- Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Köyhyys heikentää lasten terveyttä
- Yle: Lasten hankintaa on saatettu lykätä myöhempään
- Yle: Puolison kuolema vie vanhuksen laitoshoitoon
- Lääkärilehti: Tulot vaikuttavat elinaikaan luultua enemmän
- The New York Times: Hyviä uutisia vanhemmille äideille (englanniksi)
- The Atlantic: Kuinka monta lasta on onnellisimmilla vanhemmilla? (englanniksi)
- The Independent: Tutkimuksen mukaan useimmat ensikertaa vanhemmiksi tulevat kokevat onnellisuuden laskevan alkuinnostuksen jälkeen (englanniksi)
Haastatteluja
- Väestötieteen professorin Pekka Martikaisen haastattelu
- Yle: Väestötieteen opiskelijan haastattelu (12.10.2018)
- MTV: Tohtorikoulutettavan haastattelu vuoden 2019 eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen tiimoilta (8.4.2019)