Kokopäiväopiskelija voi suorittaa proviisorin tutkinnon kahdessa vuodessa farmaseutin tutkinnon pohjalta. Proviisorin tutkintoon johtava koulutus koostuu aineopinnoista ja syventävistä opinnoista, jotka sisältävät maisterintutkielman.
Farmasian tutkintojen tavoitteina on kouluttaa farmaseuttisia asiantuntijoita terveydenhuollon kaikkien osa-alueiden farmaseuttisiin tehtäviin sekä antaa valmiudet ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Proviisorin koulutuksella saavutettavista tiedoista säädetään myös EU:n direktiivillä 2005/36/EY (englanniksi).
Tiedolliset osaamistavoitteet:
Taidolliset osaamistavoitteet:
Proviisorin tutkinto sisältää kaikille yhteisen aineopintokokonaisuuden, valinnaisia opintoja sekä syventävät opinnot yhdestä farmaseuttisesta opintosuunnasta.
AINEOPINNOT (50 op)
Proviisoriopiskelijat laajentavat aiemmin farmaseuttiopinnoissa opittuja tietoja lääke- ja apuaineiden kemiasta, lääkkeiden valmistuksesta, biolääketieteellisestä farmasiasta, lääkehoidosta sekä lääkkeiden yhteiskunnallisesta näkökulmasta sekä perehtyvät lääkekehityksen eri vaiheisiin.
SYVENTÄVÄT OPINNOT (70 op)
Syventävissä opinnoissa korostuu tieteelliset työskentelytavat ja opinnoilla saavutetaan valmiudet tutkimustyöhön omalla erikoistumisalueellaan sekä valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin.
Proviisorin tutkintorakenne (Opiskelijan ohjeissa).
Proviisoriopiskelijat valitsevat syventävien opintojen opintosuunnan farmaseuttisista oppiaineista.
Biofarmasia tutkii lääkeaineen fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien sekä lääkemuodon, valmistustekniikan ja valmistuksessa käytettävien apuaineiden merkitystä lääkehoidon vasteeseen ihmisessä tai eläimessä. Biofarmasia on sillanrakentaja farmasian fysikaalis-kemiallisten tieteiden, farmakokinetiikan sekä biotieteisiin kuuluvien fysiologian ja farmakologian välillä. Tämän lisäksi biofarmasialla on kiinteä yhteys kliiniseen farmasiaan ja farmakoterapiaan.
Farmaseuttinen biologia oppiaineena ja tieteenalana on farmasian osa-alue, jonka tutkimus- ja opetuskohteena ovat biogeeniset lääke- ja apuaineet. Tämä osa-alue pohjautuu farmasian biologisiin perusteisiin ja niiden hyväksikäyttöön lääkeaineiden kehittämisessä, tuottamisessa, laadun tutkimisessa, standardoinnissa ja käytössä. Farmaseuttiseen biologiaan kuuluu farmakognosia ja farmaseuttinen mikrobiologia, joissa sovelletaan kasvitieteen, kemian, bioteknologian, geeniteknologian, farmakologian ja toksikologian menetelmiä luonnonaineiden tutkimuksessa.
Farmakologian keskeisin tehtävä on tutkia ja opettaa, kuinka lääkeaineet vaikuttavat ja mitä seikkoja on otettava huomioon lääkkeitä käytettäessä. Laajassa mielessä minkä tahansa aineen vaikutukset elimistöön ovat farmakologian ja/tai toksikologian tutkimusalaa. Farmakologian pääalueet ovat farmakodynamiikka ja farmakokinetiikka. Farmakodynamiikka selvittää lääkeaineen vaikutuksia eri tasoilla: elimistöön, elimiin, soluihin ja viime kädessä molekyyleihin. Farmakokinetiikka käsittelee lääkeaineiden vaiheita elimistössä.
Farmaseuttinen kemia tutkii ja opettaa lääkeaineiden suunnittelua ja syntetiikkaa, analytiikkaa, synteettisten lääke- ja apuaineiden kemiaa ja lääkevaikutuksen kemiallista perustaa. Opetuksessa käsitellään yhdisteiden synteettistä valmistusta, niiden tietokoneavusteista suunnittelua, fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia ja analytiikkaa. Analytiikassa perehdytään lääkeaineiden eristämisessä, toteamisessa ja pitoisuuden määrityksessä käytettäviin menetelmiin ja laitteisiin sekä lääkeaineiden ja -valmisteiden laadunvalvonnassa ja biologisten näytteiden analysoinnissa esiintyviin erikoiskysymyksiin.
Farmasian teknologia tutkii ja kehittää lääkevalmisteita ja lääkkeiden valmistusprosesseja. Erityisesti farmasian teknologia pyrkii ymmärtämään molekyyli- ja kolloiditasolta lähtien kaikkia niitä tekijöitä ja ilmiöitä, jotka määräävät fysikaalisilta ja kemiallisilta ominaisuuksiltaan erilaisten lääke- ja apuaineiden sekä niistä valmistettujen lääkekoostumusten prosessoitavuutta, säilymistä ja käyttäytymistä elimistössä. Lisäksi farmasian teknologiaan kuuluvat lääkkeissä käytettävien lääke- ja apuaineiden sekä pakkausmateriaalien välisiä vuorovaikutuksia koskeva tutkimus ja opetus.
Sosiaali- ja kliininen farmasia on yhteiskuntaa ja lääkehuoltoa tutkiva tieteenala, jota voidaan lähestyä sosiologian, käyttäytymistieteiden tai esimerkiksi taloustieteiden näkökulmasta. Opetusalana sosiaali- ja kliininen farmasia perehdyttää opiskelijan lääkehuollon kehitykseen ja rakenteeseen sekä lääkehuollon toimintoihin palveluja tuottavana kokonaisuutena ja tämän lisäksi lääkkeiden käyttöön yksilö- ja yhteisötasolla vaikuttaviin tekijöihin.
Teollisuusfarmasia on tieteenala, joka keskittyy teollisuuspainotettuun lääkevalmisteen tutkimiseen ja tuotekehitykseen. Keskeisiä kysymyksiä teollisuusfarmasiassa ovat lääkekoostumuksen kehittäminen, tuotantoon soveltaminen, lääkkeiden teollinen valmistaminen ja lääkkeiden valmistamiseen liittyvät laatujärjestelmät sekä lääkerekisteröinti. Teollisuusfarmasian erikoistumiskoulutusta maassamme annetaan vain Helsingin yliopistossa.
Koulutusohjelman opetus järjestetään suomeksi tai englanniksi. Pienryhmätyöskentelyä sekä yksittäisiä opintojaksoja tarjotaan myös ruotsiksi.
Koulutusohjelman opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Tämä tarkoittaa, että sinulla on opiskelijana oikeus tehdä opintosuoritukset valitsemallasi kielellä, suomeksi tai ruotsiksi, opetuskielestä riippumatta. Voit käyttää suomea tai ruotsia esitelmissä, ryhmätöissä, kirjallisissa tehtävissä sekä tenteissä. Voit myös saada tenttikysymykset ja muut opintoihin liittyvät tehtävät valitsemallasi kielellä, suomeksi tai ruotsiksi.
Opiskelijan ohjeet löytyvät Student.helsinki.fi-osoitteesta. Sen kautta opiskelija saa käyttöönsä muun muassa kaikki kurssiohjelmat, opintosuorituksensa sekä ajankohtaiset tiedotteet, tapahtumakalenterin ja lounaslistat.
Proviisoriopintojen päätteeksi laaditaan maisterintutkielma. Tutkielmatyöskentely sisältää sekä kirjallisuuskatsauksen että kokeellisen tutkimusosion, ns. erikoistyön tekemisen. Erikoistyöhön liittyy tutkimuksen suunnitteluvaihe, tutkimusongelman muodostaminen, menetelmien valinta, aineiston kerääminen ja analysointi sekä raportointi. Kokeellinen tutkimusosio voi olla aiheesta riippuen esimerkiksi laboratoriotyöskentelyä tutkimusryhmässä tai haastattelututkimus.
Maisterintutkielman tehtyäsi sinulla on perusvalmiudet itsenäiseen tutkimusryhmässä tapahtuvaan tieteelliseen tutkimukseen. Pystyt seuraamaan uusinta tutkimustietoa ja esiintymään farmaseuttisissa asiantuntijatehtävissä.
Uudet ja vanhat opiskelijat täyttävät Helsingin yliopiston kampukset joka syksy lukuvuoden alkaessa. Iso osa opiskelijaelämästä tapahtuu Viikin, Kumpulan, Meilahden ja Keskustakampuksen kampusalueilla. Opiskelijat arvostavat kotiyliopistossaan etenkin monipuolista opintotarjontaa sekä kanssaopiskelijoitaan. Tältä sivulta löydät tietoa Helsingin yliopiston opiskeluympäristöstä ja opiskelijaelämästä.
Tutustu alla yliopisto-opiskelijan opiskeluympäristöön kotimaassa ja ulkomailla sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tarjoamiin mahdollisuuksiin opiskelijoille. Voit lukea myös asioista, jotka sisältyvät opintojen aloittamiseen.
Yliopisto tarjoaa sinulle hyvät mahdollisuudet kansainvälistymiseen jo opintojen aikana:
Farmasian tiedekunnan tarjoamien opintojen lisäksi voit sisällyttää tutkintoon myös muiden tiedekuntien tarjoamia opintoja. Farmasian ristiinopiskeluverkostot tarjoavat proviisoriopiskelijoille mahdollisuuden osallistua myös toisen yliopiston opetussuunnitelmaan sisältyviin opintojaksoihin, jotka täydentävät oman yliopiston tarjontaa. Yhteistyöhön tarjottaviin opintojaksoihin on koottu proviisorin syventävän tasoisia opintojaksoja. Ks. lisätiedot ja ristiinopiskelun opintojaksotarjonta (Opiskelijan ohjeissa)
Joustava opinto-oikeus (JOO) liikuttaa myös tarvittaessa muihin Suomen korkeakouluihin opiskelemaan.
Yhteydet työelämään ovat tärkeässä osassa opintojen joka vaiheessa. Tiedekunnalla on monenlaista yhteistyötä sekä muiden tiedekuntien ja yliopistojen, että alan työelämän edustajien eli sidosryhmien kanssa sekä tutkimuksen että opetuksen saralla. Farmasian opintojen aikana voivat opiskelijat osallistua myös alan tutkimushankkeisiin eli olla mukana konkreettisessa tutkimustyössä. Myös maisterintutkielman laatiminen yhteistyössä yritysten kanssa on yleistä ja suosittu keino alan työelämään tutustumiseen.