Arkeologin koulutus tähtää menneisyyden ja ihmistoiminnan ymmärtämiseen aineellisen kulttuurin näkökulmasta. Kaikki ihmistoiminta jättää aineellisia jälkiä, kuten esineitä, jätettä, rakenteita, muutoksia maaperään, kasvillisuuteen tai maisemaan. Näitä jälkiä tutkiva arkeologia on monitieteinen ala, jolle on ominaista pitkä aikaperspektiivi: sen tutkimuskohteet ulottuvat varhaisimmasta kivikaudesta nykyhetkeen asti.
Arkeologian maisteriopinnot harjaannuttavat itsenäiseen tutkimustyöhön ja kenttätöihin sekä valmentavat työhön esimerkiksi kulttuuriperintöalalla ja ympäristöhallinnossa. Paneudut aluksi tarkemmin alan kenttätyömenetelmiin siten, että maisteriksi valmistuttuasi sinulla on valmius itsenäisesti johtaa arkeologisia kenttätutkimuksia.
Lisäksi erikoistut johonkin metodiseen tai teoreettiseen kysymykseen, sovellat sitä valitsemaasi aineistoon ja kirjoitat sen pohjalta pro gradu -tutkielmasi. Erikoistumisalaa ei ole rajattu, vaan sopiva aihe voi löytyä yhtä hyvin Suomesta kuin ulkomailta. Se voi käsitellä mitä tahansa aikakautta, perustua kirjallisuuteen tai konkreettiseen aineistoon, ja olla näkökulmaltaan humanistinen tai luonnontieteellinen.
Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivuilta.
Seuraa arkeologiaa Facebookissa
Seuraa arkeologiaa Instagramissa