Paljon tutkitaan nykykirjallisuutta, modernismia (tai modernismeja) ja post- tai jälkimodernismia ja avantgardea sekä kirjallisten tyylilajien ja suuntauksien, kuten realismin, vaiheita historian kuluessa.
Tutkimusympäristössä sijansa saavat
Tutkimuksessa käytettyjen monien teorioiden ja metodien kirjo heijastuu myös opetukseen ja antaa opiskelijoille valinnanmahdollisuuksia.
Tutkimusprojektit ovat usein monitieteisiä ja tieteidenvälisiä. Tämä mahdollistaa tieteidenvälisen vuoropuhelun myös opetuksessa: tutkijat järjestävät luentokursseja, joihin kutsutaan puhujiksi monien alojen edustajia.
Alla on lueteltuna muutamia käynnissä olevia tutkimusprojekteja. Lisätietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.
Aleksis Kiven kriittiset editiot on Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sekä Kotimaisten kielten keskuksen yhteinen tutkimus- ja julkaisuhanke. Sen tavoitteena on tuottaa korkeatasoisia, tieteelliset vaatimukset täyttäviä editioita Kiven kirjallisesta tuotannosta. Kriittiset editiot ovat alkuperäislähteisiin pohjautuvia julkaisuja, jotka koostuvat valitun teoksen tarkoin kriteerein valikoidusta ja toimitetusta tekstistä sekä sitä täydentävästä kommentaariosiosta. Kommentaariosion artikkelit valottavat muun muassa teoksen julkaisuhistoriaa, vastaanottoa, tutkimustraditiota sekä laji- ja kielipiirteitä. Kiven näytelmistä on hankkeessa ilmestynyt vuodesta 2010 lähtien viisi editiota, kolme seuraavaa ilmestyy vuosina 2018–2019. Hankkeen seminaarien oheistuotteena on ilmestynyt myös laajahko Kiven runouden tutkimusantologia Kanervakankaalla (2016); toinen antologia on tekeillä. Vuodeksi 2020 on suunniteltu ilmestyväksi kaksiosainen editio Seitsemästä veljeksestä sekä toinen, niin ikään kaksiosainen editio Kiven runoista.
Lisätietoa hankkeesta saat Jyrki Nummelta.
Koneen Säätiön ja Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke tutkii venäläistä aikanaan kapinallista, sittemmin maailmankuulua avantgardekirjallisuutta ja -kulttuuria, joka on juhlinut satavuotista historiaansa vuodesta 2012 alkaen. Erityishuomion kohteena on venäläinen kokeellinen kirjallisuus ja taide, joka teki vallankumouksen ennen bolševikkeja 1917. Tutkimushankkeessa tutkitaan venäläisen avantgarden taipumusta julistautua mihinkään kuulumattomaksi, riippumattomaksi, täydellisen ennakoimattomaksi – itsestään syntyneeksi. Koska mikään kulttuurissa ei voi syntyä itsestään, vailla sidettä edeltävään kulttuuriin, tutkimushanke selvittää venäläisen avantgarden piilottelemaa traditiota sekä sen kätkettyjä ulkomaisia lähtökohtia.
Suomen Akatemian rahoittama tutkimusprojekti Kirjallisuus ja tunteet tutkii, miten kirjallisuus luo tunnevaikutuksia ja vaikuttaa lukijan tunteisiin. Lähtökohtana on monitieteinen tunteiden tutkimus, jonka valossa hahmotetaan suomalaisen kirjallisuuden kuvaamia tunteita ja tunnelmia. Näin rakennetaan tunteiden poetiikkaa, jolla on historiallisetkin ulottuvuutensa. Projektissa tutkitaan mm. eksistentiaalisia tunteita, surua, inhoa ja melankoliaa suomalaisessa kirjallisuudessa.
Forskningsprojektet granskar den finländska receptionen av den ryska modernistiska och avantgardistiska litteraturen samt den formalistiska litteraturteorin under mellankrigstiden. Forskningsområdena är t. ex. översättningshistoria, litteraturkritik och filmimport. Forskningen som gjorts i projektet bevisar att den samtida ryska dikten anlände till Finland redan i 1910–20-talsskiftet. Nya modernistiska strömningar introducerades och översättningar till svenska och finska gjordes såväl av modernister som av icke-modernister. Detsamma gäller filmkritiken och filmimporten från Sovjetunionen på 1930-talet. Projektet finansieras av Svenska Kulturfonden.
Läs mer på forskningsgruppens TUHAT-sidor!
Forskningsprojektet granskar den finlandssvenska prosans förändring i början av 1990-talet med utgångspunkt i spatialitet, ett nyckelbegrepp i beskrivningar av det senmoderna västerländska samhället och dess kultur, präglat av ökande globalisering, ny informationsteknologi och senkapitalism.
De språkliga och narrativa strategier som författare såsom Monika Fagerholm, Pirkko Lindberg, Henrika Ringbom, Kjell Westö och Johanna Holmström använder sig av i sina romaner, skapar nya slags litterära ”rum” och former av rumslighet. Samtidigt visar de på en minoritetslitteraturs sätt att gestalta sin position i en allt mer global värld.
Projektet finansierades av Svenska litteratursällskapet i Finland och pågick 2014‒2017.
Läs mer på forskningsgruppens nätsidor!
Tutkimushanke ”Taide, tekijänoikeus ja tekijyyden muutos” (2016–2019) paneutuu tekijän asemaan ja oikeuksiin nykypäivän taidemaailmassa, erityisesti kirjallisuudessa ja kuvataiteissa.
Hankkeessa tutkitaan ensinnäkin sitä, millaisin ehdoin taiteilijat tosiasiassa pystyvät luomaan uusia teoksia olemassa olevien teosten pohjalta. Lisäksi tutkitaan miten nämä ehdot eroavat tekijänoikeusjärjestelmän lähtökohdista. Hankkeen oletus on, että taidemaailman sisäiset käytännöt eivät riipu tekijänoikeuslaista ja ovat jopa osin sen kanssa ristiriitaiset. Tästä syystä tekijänoikeuslailla ei ole sellaista hegemonista ja taidemaailmassa legitiimiä kykyä määritellä tekijyyttä, joka sillä usein oletetaan olevan.
Toiseksi hanke tutkii, miten tekijänoikeuksia on perusteltu taidemaailmojen sisällä ja oikeusjärjestelmässä. Taiteissa käsitykset tekijyydestä ammentavat monista erilaisista lähteistä, eivätkä perusteet ole keskenään yhdenmukaisia. Oikeusjärjestelmää arvioitaessa keskeistä on pohtia, miltä osin tekijänoikeuslain perustelut ovat yhdenmukaisia tekijöiden perusoikeuksien ja olemassa olevan sääntelyn kanssa. Hankkeessa tutkitaan tekijänoikeuslain perusteita myös empiirisesti tarkastelemalla, miten tekijänoikeuslaki tosiasiassa turvaa taiteen tekijän toimeentuloa.
Lue lisää projektin kotisivuilta.
Projektin tarkoitus on tarkastella transkulttuurisuutta ja interkulttuurisuutta rinnakkain, vertailevasta näkökulmasta. Tavoitteena on tieteidenvälisyyttä hyödyntävä tutkimus ja opetus, joka tekee oikeutta saksalaisen ja eurooppalaisen nyky-yhteiskunnan kompleksisuudelle. Erityisesti se keskittyy kirjallisuuteen, kulttuuriin ja yhteiskunnalliseen kommunikaatioon. Lisätietoja tutkimusprojektista on TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä.