Ura ja työelämä

Kääntämisen ja tulkkauksen maisteriopinnot valmistavat monikielisen ja kansainvälisen viestinnän asiantuntijatehtäviin, joissa tarvitaan erinomaista äidinkielen ja muiden kielten hallintaa sekä kulttuurien tuntemusta, hyvää kirjallista ja suullista ilmaisutaitoa sekä taitoa etsiä tietoa ja analysoida sitä.

Voit työllistyä esimerkiksi kääntäjäksi, tulkiksi, lokalisoijaksi, terminologiksi, tiedottajaksi, toimittajaksi, tekniseksi kirjoittajaksi, dokumentoijaksi, kielentarkastajaksi, projektipäälliköksi tai koordinaattoriksi yksityiselle tai julkiselle sektorille. Sopivia työtehtäviä on myös kolmannella sektorilla järjestöjen palveluksessa. Työtä voi löytyä kielipohjaisten tieto- ja viestintäteknisten sovellusten parista ja aikuis- tai yrityskoulutussektorilta opettajana ja tutkijana. Moni käännös- ja tulkkausalan ammattilainen toimii yrittäjänä. Sinulla on mahdollisuus työskennellä monin tavoin: käännöstoimistossa työtä tehdään tiimeissä, alihankkijana teet työtä kotona omassa rauhassa. Oman asiantuntijaprofiilin rakentamista helpottaa se, että Helsingin yliopistossa on tarjolla laaja valikoima valinnaisia opintoja, jotka tukevat valitsemasi erikoisalan hallintaa.

Työelämäyhteyksiä pyritään luomaan jo opintojen aikana esimerkiksi työharjoittelussa. Harjoittelupaikan saatat löytää esimerkiksi käännöstoimistosta Suomessa tai ulkomailla tai vaikkapa Euroopan komission käännöstoimesta tai muista EU:n toimielimistä.

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nosti vuoden 2015 aikana esiin 375 humanistia.  Tutustu humanisteihin ja katso samalla humanistiesittelyjen käännöksiä! Niistä suuri osa on kääntämistä opiskelevien tekemiä.

Kääntäjien ja tulkkien urapolut näyttävät alan ulkopuolisin silmin katsottuna suhteellisen suoraviivaisilta. Uratarinat todistavat kuitenkin muuta. Yksi esimerkki on Anu Carnegie-Brown, jolle kääntäjän opinnot avautuivat kotikaupunki Kouvolan kautta. Helsingin yliopiston käännöstieteen laitos oli 80–90-lukujen taitteessa sijoitettu Kouvolaan, mikä tarjosi maantieteellisesti helpon lähtökohdan korkeakouluopinnoille.

– En ollut ajatellut ryhtyä opiskelemaan kääntäjäksi, mutta tiesin haluavani korkeakoulututkinnon. Valitsin kääntäjälinjan osittain opiskelupaikan sijainnin takia ja osittain siksi, että olin jo naimisissa englantilaisen kanssa ja kielitaitoni oli hyvä. En kuitenkaan ollut mikään anglofiili, vaan minua kiinnosti erityisesti suomen kieli.

Kääntäjän työssä nimenomaan oma äidinkieli on tärkeässä asemassa, ja ainakin tuolloin opintoihin sisältyi useita pakollisia suomen kielen kursseja.

– Kääntämistä ei pitäisi opiskella vain siksi, että rakastaa vieraita kieliä, vaan myös siksi, että pitää omastaan. Ammattikääntämisessä työskennellään lähes aina vieraista kielistä omaan äidinkieleen päin, joten kaikki kääntäjän luovuus, käännösvaihtoehtojen puntarointi ja uusimman terminologian opettelu kohdistuvat äidinkielisen tekstin tuottamiseen. Kääntäjän ammattitaito näkyy kohdekielessä.

Carnegie-Brownin valmistuessa 90-luvun alussa ala oli nykypäivään verrattuna varsin erilainen. Sähköpostia tai portaaleja ei käytetty, vaan käännettävät asiakirjat kulkivat paperilla tai levykkeellä postin kautta. Käännösteknologiasta ei vielä tiedetty mitään.

– Tutustuin ensimmäiseen käännösalan työnantajaani vaihto-opiskeluvuonna Norjan Bergenissä, kun tapasin toisen suomalaisen käännösopiskelijan, joka oli perustamassa omaa yritystään.

Carnegie-Brown löysi pian itsensä vaihtuvista tehtävistä kasvavassa yrityksessä.

– Siirryin uusiin tehtäviin riippuen aina sen hetkisestä tarpeesta. Olin valmis joustamaan ja opettelemaan uutta, mikä auttoi asiassa. Hoidin useita tehtäviä, kuten projektinhallintaa, yleisjohtamista, alihankintaa ja henkilöstöhallintaa.

Kääntäjänkoulutukselle on kysyntää, vaikka ei puhdasta käännöstyötä tekisikään. Käännösalan yrityksiin kaivataan niin projektikoordinaattoreita, asiakaspalvelun ammattilaisia, jälkieditoijia, terminologeja kuin kieliteknologian asiantuntijoitakin.

– Olen työskennellyt käännösalalla kohta 25 vuotta ja vain kolme niistä kääntäjänä. Kaikissa tehtävissäni käännösprosessin ja kansainvälisen käännösalan tuntemuksesta on kuitenkin ollut hyötyä: Olipa kyseessä joustavan palvelupaketin rakentaminen asiakkaille, käännösyrityksen sisäisten prosessien kehittäminen tai oman henkilökunnan kouluttaminen, ratkaisu perustuu aina siihen, että ymmärtää, mitä hyvän käännöksen syntymiseen tarvitaan.

Käännösalaan kuuluu yhä enemmän yhteistyötä, jossa osapuolet pystyvät sparraamaan toisiaan.

– Aikaisemmin kääntäminen oli selvemmin käsityöammatti. Nykyään monikielisen viestinnän tuottaminen ja hallinnointi on niin monimutkainen prosessi, että siihen osallistuu asiakasyrityksissä paljon eri ihmisiä ja alihankintaketjussakin useampi yhteistyökumppani. Itse kääntäminen on vain pieni osa tätä kokonaisuutta.

Ihmisten väliseen viestintään keskittyvä palveluala luo omanlaisensa työympäristön. Käännösalan houkuttelevuus ei lienekään kunnianhimoisessa tuloksen tekemisessä vaan toimeksiantojen globaaleissa, inhimillisissä tavoitteissa.

– Työmme on mielekästä, sillä kääntäjät rakentavat siltoja siellä, missä kielimuurit erottavat ihmisiä toisistaan. Työmme tuloksena asiakkaamme pystyvät viestimään omien asiakkaidensa kanssa. Me rakastamme vieraita kieliä, jotta asiakkaidemme ei tarvitse. Jokainen länsimaisessa yhteiskunnassa elävä ihminen nauttii päivittäin kääntäjien työn tuloksista, vaikka suurin osa ei sitä tiedäkään. Ammattikuntamme muistuttaa vähän roskakuskeja: työmme on huomaamatonta ja jää usein vaille arvostusta. Kun jokin kuitenkin menee pieleen tai asiantuntijapalveluistamme luovutaan, on seurauksena täysi kaaos.

Anu Carnegie-Brown valmistui kääntäjäksi Helsingin yliopistosta vuonna 1993 ja työskentelee pohjoismaisiin kieliin erikoistuneen käännösyrityksen, Sandberg Translation Partners Ltd:n, toimitusjohtajana Isossa-Britanniassa. Yritys työllistää 120 henkilöä, ja sillä on toimipisteitä kolmessa Euroopan maassa.

Teksti: Tero Juutilainen, Anu Carnegie-Brown. Kuva: Anu Carnegie-Brown.

Tolvanen kiinnostui tulkkauksesta muutettuaan Suomeen 2000-luvun alkupuolella. Hän suoritti ensin asioimistulkin ammattitutkinnon (kielipari suomi-venäjä) ja perusti oman tulkkauspalvelun toiminimellä, jonka kautta hän tekee pääasiassa tulkkauksia erilaisille viranomaistahoille. Muutaman vuoden jälkeen hän päätti kuitenkin jatkaa opiskelua yliopistolla saadakseen teoreettisempaa pohjaa työlleen.

– Minulla oli into ja halu opiskella. Halusin saada myös hyvät paperit, sillä kilpailu alalla on kovaa.

Koska Tolvanen työskenteli toiminimen kautta, hän sai osan kursseista hyväksi luettua käytännön kokemuksella. Yliopisto-opinnot kestivätkin yhteensä vajaa 3,5 vuotta.

Tolvaselle tulkkauksen parhaimpia puolia on työskentely ihmisten parissa, vaikka erityisesti viranomaisten toimeksiantojen kohdalla voi olla myös raskaita aiheita ja tilanteita.

– Tulkin on pysyttävä rauhallisena, vaikka tilanne neuvottelevien osapuolten välillä saattaa kiihtyä tai oikeudessa nousta esille raakoja asioita. Se on osa ammattietiikkaa, mistä myös yliopistolla opintojen aikana puhuttiin paljon.

Hankalissa tilanteissa tulkkiin saattaa kohdistua paljon painetta ja myös vihamielisiä reaktioita.

– Vaikka toinen osapuoli olisi palkannut tulkin, tulkin pitää olla puolueeton ja pyrkiä saavuttamaan molempien osapuolten hyväksyntä.

Tulkin työ vaatii niin asiantuntemusta ja sanastoa käsiteltävästä aiheesta, kuin myös osapuolten taustoista ja kulttuureista.

– Tulkki ei toimi vain kielen parissa vaan taustakulttuurit ovat myös läsnä. Monesti tulkin pitääkin auttaa osapuolia ymmärtämään toisiaan nimenomaan kulttuurin osalta.

Tulkki toimii yleensä yksin tulkkaustilanteessa, mutta tulkkausyhteisö auttaa ja tukee työtehtävien ulkopuolella.

– Olen jäsenenä kääntäjien ja tulkkien liitossa, jonka kautta tapaan kollegoita säännöllisesti. Käyn myös erilaisissa seminaareissa sekä toimin tulkkauskokeen arvioijana.

Tolvasen mielestä tärkeimpiä ominaisuuksia tulkille on halu kehittää itseään.

-On oltava kriittinen omaa työtä kohtaan. Motivaatiota ja halua opiskella lisää pitää löytyä.

Marina Tolvanen toimii tulkkina niin yrityksille kuin erilaisille viranomaistahoille pääasiassa Kymenlaakson alueella. Toiminimi helpottaa tulkkaustöiden järjestelyä ja laskutusta, mutta vie vain murto-osan ajasta, mitä yrityksen pyörittäminen veisi.