Fysikaalisten tieteiden kandi on luonnontieteellisen alan perustutkinto. Kandidaatteina työelämään siirtyvillä on usein hyvät ohjelmointitaidot ja he työskentelevät poikkeuksetta yksityisellä sektorilla. Useimmat kandit jatkavat maisteriohjelmiin, ja kandintutkinnon opintosuunta valmistaa opiskelijaa maisterivaiheen erikoistumisaloille. Moniin tehtäviin (esim. meteorologin tehtäviin) vaaditaan maisterintutkinto, ja osaan (esim. tutkimustehtävät yliopistossa, sairaalafyysikon tehtävät) lisensiaatin- tai tohtorintutkinto. Fysikaalisten tieteiden kandi antaa valmiudet jatkaa maisteriopintoihin suomalaisissa ja ulkomaisissa yliopistoissa.
Lue lisää fysikaalisten tieteiden kandiohjelman alumnien uratarinoista!
Opinnot ovat osa uraasi. Helsingin yliopistossa urasuunnittelu kuuluu kaikkiin tutkintoihin. Urapalvelut tukee yhteistyössä koulutusohjelmien kanssa kasvuasi asiantuntijaksi osana opintojasi ja erillisin palveluin.
Urapalvelut on tukenasi aina ensimmäisestä opintovuodestasi lähtien ja vielä vuoden valmistumisen jälkeen.
Urapalvelut
Tutustu urapalvelujen koko tarjontaan Opiskelijan ohjeissa, teemoissa Työ ja ura sekä Harjoittelu.
Fysikaalisten tieteiden kandit jatkavat usein seuraaviin maisteriohjelmiin:
Ympäristömuutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriohjelma (ilmoittautumismenettelyn kautta)
Työelämässä fyysikot sijoittuvat hyvin monipuolisiin tehtäviin. Fyysikot työllistyvät hyvin yksityiselle sektorille, esimerkiksi teollisuuteen (erityisesti korkean teknologian yrityksiin) ja konsulttitoimistoihin. Monet sijoittuvat yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin (esim. Ilmatieteen laitos, VTT, CERN ja muut kansainväliset hiukkas- ja ydinenergiatutkimuslaitokset, ESA ja NASA). Tyypillisesti fyysikon työnkuvaan kuuluu tehtäviä, jotka vaativat luonnontieteellisen alan asiantuntemusta ja kykyä itsenäiseen työhön. Omaa uraa voi suunnitella jo kandivaiheessa. Jokaiseen opintosuuntaan sisältyy useamman suuntauksen tai kandiohjelman moduuleja, joten tutkinto on mahdollista suunnitella yksilöllisesti omien kiinnostuksenkohteiden mukaan.
Teollisuuteen tutkimuksen ja tuotekehityksen pariin työllistyvät fyysikot ovat hyvin palkattuja. Ura yliopistossa tai tutkimuslaitoksissa puolestaan mahdollistaa vapaan akateemisen tutkimuksen oman kiinnostuksen kohteen parissa. Fysiikka on kansainvälinen ala, joten valmistuneet työllistyvät niin Suomeen kuin ulkomaille.
– Fysiikassa minua on kiehtonut yläkoulusta lähtien maailman ymmärtäminen, se millaisia lainalaisuuksia luonnossa on ja miten tämä maailma toimii. Uteliaisuus on ajanut minua aina vain syvemmälle fysiikkaan, Aapo Malkamäki sanoo.
Malkamäki valmistui maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2018 pääaineenaan teoreettinen fysiikka. Nyt Malkamäki työskentelee suomalaisessa Dispelix Oy:ssä, jossa hän suunnittelee älylasien linssejä.
– Pidän työstäni. Saan hyödyntää fysiikan osaamistani ja ohjelmointitaitojani. Pääsen taas miettimään, miten maailma toimii ja miten optiikka toimii. Hienoa on myös päästä kehittämään uusia keksintöjä ja patentoimaan niitä.
Anniina Valtonen on opiskellut ilmakehän käyttäytymistä tutkivaa meteorologiaa Helsingin yliopistossa. Valtonen työskentelee tv-meteorologina Yleisradiossa, Ylen Aamu-tv:ssä ja puoli yhdeksän uutisissa. Säätiedotuksen vetäminen ruudussa on yksi osa tv-meteorologin työtä. Toinen puoli on ennusteen ja sääkarttojen valmistelu uutisia varten.
– Jos ennuste on vaikka se, että matalapaine saapuu Suomeen ja nousee Jyväskylän korkeudelle, mutta se jääkin sata kilometriä etelämmäs, ennuste on meteorologisesti varsin onnistunut, sillä virhe on pieni.
Mutta ihmiset Jyväskylässä voivat hyvinkin olla toista mieltä. Se johtaa joskus siihen, että Valtonen saa lähetysten jälkeen kipakkaa palautetta.
– Sääennuste on ennuste, ei lupaus. On suuri taito tehdä päätöksiä ja esittää niitä julkisesti muille tietäen, että kaikki on epävarmaa. Se vaatii luonteenlujuutta.
Kaksikielisen tutkinnon (Tvex) myötä Helsingin yliopisto tarjoaa sinulle ainutlaatuisen osaamisen ja mahdollisuuden erottautua työmarkkinoilla oman alasi kielitaitoisena asiantuntijana. Tvexillä osoitat oman tieteenalasi hallintaa suomeksi ja ruotsiksi. Opiskelemalla eri kielillä parannat uramahdollisuuksiasi sekä Suomessa että ulkomailla.
Kaikki Helsingin yliopiston entiset tutkinto-opiskelijat, vaihto-opiskelijat sekä työntekijät ovat alumnejamme. Helsingin yliopiston alumneja on maailmanlaajuisesti lähes 200 000, ja jo yli 30 000 henkilöä on osa alumnitoimintaamme.
Lue lisää Helsingin yliopiston alumneista ja heidän toiminnastaan.