Filosofian maisteriohjelman opintosuunnat

Käytännöllisen filosofian opinnoissa opiskelija tutustuu erityisesti inhimillistä toimintaa ja yhteiskuntaa koskeviin periaatteellisiin kysymyksiin sekä yhteiskuntatieteiden yleisiin filosofisiin ongelmiin. Pääalueet ovat moraalifilosofia, yhteiskuntafilosofia ja yhteiskuntatieteiden filosofia.

Moraali- ja yhteiskuntafilosofiassa tutkitaan moraalin ja yhteiskunnan käsitteellisiä ja normatiivisia perusteita. Siinä tutkitaan arvoja, normeja, oikeuksia, yhteiskuntajärjestyksiä ja ideologioita sekä niihin kohdistuvaa käsite-erittelyä ja argumentaatiota. Soveltavan etiikan ja yhteiskuntafilosofian aloilla tarkastellaan konkreettisia pulmakysymyksiä filosofisten teorioiden valossa.

Yhteiskuntatieteiden filosofia sisältää käsitteen- ja teorianmuodostuksen yleiset menetelmät ja näiden menetelmien tieto-opilliset ja loogiset perusteet. Siinä käsitellään kysymyksiä yhteiskuntatieteiden luonteesta, kehityksestä ja suhteesta yhteiskuntaan. Yleinen tutkimuksellinen tavoite on tuottaa yhteiskuntatieteen filosofiaa, joka on aidosti relevanttia myös yhteiskuntatieteiden näkökulmasta.

Jos olet kiinnostunut erityisesti yhteiskunnallisista ilmiöistä, ja haluat valtiotieteen maisterin tutkinnon, sinun kannattaa valita käytännöllisen filosofian opintosuunta tai vastaava sisältö ruotsinkielisessä filosofissa.

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät valtiotieteellisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

Teoreettinen filosofia tutkii perinteisiä filosofian ydinkysymyksiä, jotka koskevat todellisuuden rakennetta, tiedon luonnetta ja mahdollisuutta, kielen ja mielen suhdetta todellisuuteen ja pätevän päättelyn sääntöjä. Sen alaan kuuluvat logiikka, metafysiikka, tieto-oppi, filosofian historia, tieteenfilosofia, kielifilosofia ja mielenfilosofia.

• Logiikka tutkii muodollisesti pätevän päättelyn sääntöjä, formaalikieliä sekä loogisen käsiteanalyysin filosofisia sovelluksia.
• Metafysiikka tarkastelee olevaisen perimmäistä luonnetta.
• Tieto-oppi tutkii yleisesti tiedon ja uskomusten oikeutuksen tai rationaalisuuden ehtoja.
• Filosofian historia tutkii teoreettisen ja käytännöllisen filosofian pääalojen kehitystä antiikista nykyaikaan. Tieteenfilosofian kohteena on erityisesti tieteellinen tieto, päättely ja selittäminen.
• Tieteenfilosofian kohteena on erityisesti tieteellinen tieto, päättely ja selittäminen.
• Kielifilosofia tutkii etenkin kielen ja todellisuuden välistä suhdetta sekä kielellisen merkityksen ja kielenkäytön luonnetta. 
• Mielenfilosofia tutkii ajattelun ja muiden kognitiivisten toimintojen luonnetta sekä niiden suhdetta aivoihin ja todellisuuteen.
• Teoreettisen filosofian opinnot perehdyttävät inhimilliseen ajatteluun ja sitä koskevaan tietoon, ja sen eri osa-alueet tukevat toinen toisiaan.

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

Ruotsinkielinen filosofin opintosuunta tarjoaa teoreettisen ja käytännöllisen filosofian lisäksi mahdollisuuden perehtyä valistuksen ongelmaan ja filosofiseen aikalaiskritiikkiin sekä siihen sokraattiseen filosofiseen perinteeseen, jossa tiedon, olemisen ja moraalin perustavat kysymykset nähdään käsitteellisesti erottamattomiksi.

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

Aineenopettajaksi valmistuvien koulutus on rakennettu siten, että sekä kandidaatin- että maisterintutkinnon Helsingin yliopistossa suorittavat hakevat oikeuden pedagogisiin opintoihin kandidaatintutkinnon suoritusaikana. Ne, jotka vuonna 2020 valitaan suorittamaan pelkkää maisterintutkintoa, eivät voi hakea tutkinnonsuoritusaikana opettajan pedagogisiin opintoihin. Maisterintutkinnon suorittamisen jälkeen on mahdollista hakea oikeutta suorittaa opettajan pedagogiset opinnot maksuttomina erillisinä opintoina.