Kestävä tulevaisuus
Viikin normaalikoulussa oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa yhdessä opitaan ja kasvetaan ottamaan vastuuta tulevaisuudesta.

Kestävä kehitys Viikin normaalikoulussa

Viikin normaalikoulussa on tehty jo pitkään kestävän kehityksen työtä, mistä on merkkinä koulullemme myönnetty opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen OKKA-säätiön oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatti. Kestävän kehityksen sertifikaatti on myönnetty koulullemme ensimmäistä kertaa kesällä 2011 ja sitä edelsi jo vuonna 2008 saavuttamamme samaisen säätiön ympäristösertifikaatti. Koulumme on mukana myös Vihreä lippu -ohjelmassa sekä osana Viikin kampusta Green Office -ohjelmassa.

Kestävän kehityksen työtä tehdään Viikin Norssissa erityisesti neljän eri ohjelman avulla:

1) OKKA-SÄÄTIÖN KESTÄVÄN KEHITYKSEN SERTIFIKAATTIIN valitaan kerralla viisi teemaa, joista osa on ekologiseen ja osa sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävään kehitykseen liittyviä. Koulumme teemat olivat ensimmäisessä vuoden 2011 sertifioinnissa vesi ja energia, jätteet, kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy, oppilashuolto ja muu oppimisen tuki sekä koulun omat perinteet ja yhdessä tekeminen. Sertifikaatti on uusittu vuosina 2014, 2017 ja 2020.

Lisää tietoa OKKA-säätiön sertifikaatista ja sen vaatimuksista

2) VIHREÄ LIPPU on päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen ohjelma, jota Suomessa koordinoi Fee Suomi (ent. Suomen Ympäristökasvatuksen Seura). Se on osa kansainvälistä Eco-Schools-ohjelmaa ja sopii hyvin yhteen OKKA-säätiön sertifikaatin kanssa. Eco-Schools-kouluja on liki 50 000 maailmassa: lähes kaikissa Euroopan maissa, mutta myös Aasiassa, Afrikassa, Amerikassa ja Australiassa.

Keskeistä Vihreässä lipussa on osallisuus: koulumme oppilaiden ja opiskelijoiden kestävän kehityksen raati on keskeinen toiminnan ideoija ja suunnittelija. Luokat ovat valinneet raatiin edustajansa 5. luokalta lukioryhmiin asti. Apuna toimii henkilökunnan kestävän kehityksen työryhmä, johon kuuluu opettajien lisäksi koulun rehtoriston, keittiön, it-tuen ja vahtimestarien / siistijöiden edustus.

Kestävän kehityksen teemat vaihtuvat puolentoista vuoden välein ja oppilaat ja opiskelijat ovat saaneet valita ne äänestämällä. Koulussamme on toteutettu seuraavat teemat: vesi (2010), energia (2011), lähiympäristö (2012), ilmasto ja ilmastonmuutos (2013-2014), sosiaalisesti kestävä kehitys (2014-2015) sekä jätteet, energia ja metsä (2016-2017). Lukuvuonna 2018-2019 teemoina ovat ravinto ja ekologinen ruuantuotanto sekä hyvinvointi. Lukuvuoden 2019-2020 teeman oli kiertotalous (mutta siitä ei tehty Vihreä lippu -projektia) ja lukuvuoden 2020-2021 teema on luonnonvarojen säästäminen. 

Lisää tietoa Vihreästä lipusta

3) GREEN OFFICE on toimistoille tarkoitettu WWF:n ympäristöpalvelu, joka sopii myös koulumaailmaan, joka on osin toimistomainen ympäristö tietokoneineen, lamppuineen ja papereineen. Helsingin yliopiston Viikin kampus on saanut Green Office -tunnuksen ja Viikin Norssi osana sitä: auditoinnit on toteutettu 2012 ja 2017.

Viikin kampukselle on rakennettu Suomen suurimpiin kuuluva aurinkovoimala. Voimalan nimellisteho on 1,2 megawattia ja aurinkokennot sijaitsevat kampusrakennusten katoilla. Ikävä kyllä pyynnöistä huolimatta Viikin normaalikoulun katolle ei ole asennettu paneeleita, koska niiden tuottamaa energiaa ei pystytä hyödyntämään kesäaikaan, kun koulu on kiinni.

Lisää tietoa Green Office -palvelusta

4) Viikin normaalikoulu on osa UNESCO-kouluverkostoa.

Teemojen lisäksi kestävä kehitys on osa koulun jokapäiväistä arkea niin jätteiden lajittelussa kuin opetuksessakin – kestävä kehitys huomioidaan kaikkien koulun oppiaineiden yhteydessä. Toimintaan kuuluu tempauksia kuten roskatalkoita, ja esimerkiksi retkiä Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle tai Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen. Yksi esimerkki on myös yhdeksäsluokkalaisten ekoteko: nuoret saavat ideoida maapalloa hyödyttävän ekoteon, jonka he pystyvät itse toteuttamaan. He sitoutuvat ideaansa sovituksi ajanjaksoksi, vaikkapa viikoksi. Kysymyksessä ovat yksinkertaiset asiat kuten suihkuveden kulutuksen vähentäminen, ruokailutottumusten muuttaminen tai pyöräilyn lisääminen.

Unesco-kouluverkoston (UNESCO ASPnet – Associated Schools Network) tarkoituksena on edistää kulttuurienvälistä vuorovaikutusta, rauhaa, ihmisoikeuksia, kestävää kehitystä ja laadukasta koulutusta. Viime vuosina erityisesti globaalikasvatus ja kestävä kehitys ovat nousseet tärkeään rooliin kulttuuri- ja maailmanperintökohteiden turvaamisen ja suojelun kanssa. Globaalikasvatuksen piiriin sisältyvät kulttuuri- ja maailmanperintökasvatus tukevat yksilön kulttuuri-identiteetin kehittymistä sekä edistävät kulttuurista osaamista ja kestävää kehitystä (OPH).

Tietoa toiminnasta opetushallituksen sivuilta

eNorssi-verkoston Unesco-toiminta

Laki vel­voit­taa suun­nit­te­luun

Tasa-arvo tarkoittaa samanarvoisuutta. Kaikilla työpaikoilla, joissa on vähintään 30 työntekijää, on ollut tasa-arvoa koskeva suunnitteluvelvollisuus vuodesta 1995. Tasa-arvolain (1986) kokonaisuudistus vuonna 2005 toi tämän velvoitteen oppilaitoksille ja tasa-arvolain muutos (2014) kaikille opetuksen ja koulutuksen järjestäjille. Yhdenvertaisuuslaki (2014) toi yhdenvertaisuutta koskevan suunnitteluvelvoitteen opetuksen ja koulutuksen järjestäjille.

Tasa-arvolain päämäärä on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lisäksi lain tarkoitus on estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. (Tasa-arvolaki 1-3 §)

Tasa-arvolain mukaan opetusta tai koulutusta järjestävän on huolehdittava siitä, että tytöillä ja pojilla ja naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen ja että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tasa-arvolain tarkoituksen toteutumista.

Tasa-arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen. (Tasa-arvolaki 5 §)

Tasa-arvolaki

 

Yh­den­ver­tai­suus tar­koit­taa tasa-ar­vois­ta koh­te­lua

Kun tasa-arvon käsite tarkoittaa laissa erityisesti sukupuolten tasa-arvoa, yhdenvertaisuus laajentaa tasa-arvon käsitettä. Yhdenvertaisuus tarkoittaa perustuslain kuudennessa pykälässä kaikkien kansalaisten tasa-arvoista kohtelua, kaikkien yhdenvertaisuutta lain edessä ja sitä, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eriarvoiseen asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Perustuslaki 6 §)

Yhdenvertaisuuslain (6 §) mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan, ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi sekä huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota oppilaiden valintaperusteisiin, koulutuksessa käytettävään oppimateriaaliin, kiusaamista ja häirintää estäviin toimenpiteisiin, opetustilanteiden tasapuolisuuteen, opintosuoritusten arvioimiseen ja opettajien yhdenvertaisuusosaamiseen.

Yhdenvertaisuuslain tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta, ehkäistä syrjintää ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. (Yhdenvertaisuuslaki 1 §)

Yhdenvertaisuussuunnittelun päämäärä on syrjinnän tunnistaminen, siihen puuttuminen, toiminnan ja käytäntöjen yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi, yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden toteuttaminen ja osallisuuden lisääminen. (Yhdenvertaisuussuunnittelun opas. Sisäasiainministeriö 2010, 14.)

Yhdenvertaisuuslaki

Yhdenvertaisuuden edistäminen

Yhdenvertaisuuden arvioiminen