Opintoaika, opinto-oikeudet, valmistuminen ja opintojen vanheneminen, ETA-kelpoisuuskoe

Opintojen suorittaminen edellyttää opinto-oikeutta kyseisiin opintoihin. Suurimmalla osalla opiskelijoista on valinnan kautta saatu tutkinnonsuoritusoikeus kandi- ja/tai maisteritutkintoon tai tohtorin tutkintoon. Opetus on suunniteltu siten, että tutkinnot on mahdollista suorittaa lain määrittelemässä tavoiteajassa eli oikeusnotaaritutkinto kolmessa vuodessa, maisteritutkinnot kahdessa vuodessa ja tohtoritutkinto neljässä vuodessa.

Tutkintotavoitteisen opiskelun lisäksi tiedekunnassa voi opiskella myös yksittäisiä opintojaksoja (erillisiä opintoja) ja JOO-opintoja sekä määräaikaisella opinto-oikeudella vaihto-opiskelijana. Tarkemmat tiedot näistä mahdollisuuksista. Huomaathan että oikeustiedettä voi opiskella myös Avoimessa yliopistossa.

Opintojen aikana opintosuunnitelmaa täytyy toisinaan päivittää tai tutkintoa varten varattu opiskeluaika voi joskus lähestyä loppuaan. On myös mahdollista, että olet unohtanut lukuvuosi-ilmoittautumisen. Alla on koottu tietoja opiskelijoille, jotka ovat Etappi-seurannassa, tarvitsevat lisäaikaa tutkinnon loppuun saattamiseksi tai haluavat hakea opinto-oikeuden palauttamista. Alla kerrotaan myös miten opinto-oikeudesta voi luopua.

ETA-kokeen suorittajat löytävät alta tietoa vaatimuksista ja tenttipäivistä.

Tutkinnon suoritusaika on rajattu niillä opiskelijoilla, jotka ovat aloittaneet opintonsa 1.8.2005 tai sen jälkeen. Katsothan tarkemmat tiedot suoritusajoista ja opintoaikojen rajauksesta yliopiston ohjeistussivulta.

Yliopiston opiskelijapalvelut ilmoittaa opiskelijalle sähköpostilla helsinki.fi -osoitteeseen opiskeluajan päättymisestä opintoajan viimeisen lukukauden puolessa välissä silloin, kun opintoaika on ensimmäisen kerran päättymässä. Lisäajalla ollessaan tai sen jälkeen opiskelijan tulee itse huolehtia lisäajan jatkon hakemisesta.

Opinto-oikeuden jatkoa voi saada kahdella eri tavalla:

1. Lakisääteiset syyt
Toimita opiskelijaneuvonnan palvelupisteeseen todistus viivästymisen syystä ja siihen kuluneesta ajasta.

Katso lakisääteiset syyt

2. Harkinnanvarainen lisäaika
Harkinnanvaraista lisäaikaa on haettava erillisellä hakemuksella. Hakiessasi harkinnanvaraista lisäaikaa, hae lisäaikaa silloin, kun aiot todella opiskella. Jos et aio opiskella, hae lisäaikaa myöhemmin, kun elämäntilanteesi sallii opiskelun. Koska lisäajan enimmäismäärä on rajattu, lisäaikaa kannattaa hakea silloin, kun opinnoille on mahdollista järjestää riittävästi aikaa. Opinto-oikeus voi olla aiemmin päättynyt, eikä sen tarvitse jatkua katkeamatta. Lisäaikaa ei voi hakea etukäteen, vaan vasta siinä vaiheessa, kun opinto-oikeus on päättymässä.

Oikeuden päättymispäivä on tutkintokohtainen (notaari/maisteri). Päättymispäivä on joko 31.7. tai 31.12. Hakemus tulee jättää toukokuun puoliväliin mennessä, jos opintoaikasi päättyy heinäkuun lopussa, tai marraskuun puoliväliin mennessä, jos opintoaikasi on päättymässä joulukuun lopussa.

Harkinnanvaraisen lisäajan hakuohjeet:
1) Lisäaikaa haetaan e-lomakkeella.
2) Hakemukseen liitetään valmistumissuunnitelma, joka sisältää yksilöidyn luettelon tutkinnosta puuttuvista opinnoista sekä aikataulusuunnitelman puuttuvien opintojen ja tutkinnon suorittamiseksi. Mikäli vetoat yksilöllisiin syihin, joilla katsot olevan selvän syy-yhteyden opintojen viivästymiseen, tulee hakemuksen liittää mahdolliset lääkärin tms. todistukset. Jos tutkielma on kesken, ohjaajalta tulee pyytää lausunto hakemuksen liitteeksi.

Lisäajan myöntämisen perusedellytys on tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma opintojen loppuunsaattamiseksi. Oikeusnotaaritutkinnon laajuus on 180 op ja tavoiteaika tutkinnon suorittamiselle on kolme vuotta, jolloin opintoja suoritetaan keskimäärin 60 opintopistettä/lukuvuosi. Maisteritutkinnon laajuus on puolestaan 120 op ja tavoiteaika kaksi vuotta, joten opintoja suoritetaan keskimäärin 60 opintopistettä/lukuvuosi.

Ensimmäinen lisäaika voidaan myöntää valmistumissuunnitelman toteuttamistarpeen mukaan enintään neljäksi lukukaudeksi (kahdeksi lukuvuodeksi). Seuraavilla kerroilla lisäaikaa voidaan myöntää enintään yksi lukuvuosi, mikäli tutkinto ei suunnitelman mukaisesti valmistu lyhyemmässä ajassa.

Lisäaikaa ei pääsääntöisesti myönnetä enempää kuin mitä yliopistolaissa on määritelty tutkinnon suorittamisen tavoiteajaksi. Esimerkiksi oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkinnon yhteisten suoritusoikeuksien osalta tämä tarkoittaa enintään viittä lukuvuotta (kymmentä lukukautta), maisteritutkintojen osalta enintään kahta lukuvuotta (neljää lukukautta).

Tiedekunta soveltaa lisäaikapäätöksissä rehtorin päätöksessä 50/2015 kerrottuja periaatteita.

Päätöksen saat kirjallisesti postitse hakemuksessa ilmoittamaasi postiosoitteeseen. Tieto myönnettävästä lisäajasta tallennetaan Oodiin. Sinun tulee itse huolehtia lukuvuosi-ilmoittautumisesta.

Opiskelijana sinun tulee ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi jokaiselle lukuvuodelle. Jos et ilmoittaudu, menetät tutkinnonsuoritusoikeutesi. Hakemuksesta oikeuden voi kuitenkin saada takaisin.

Jos ilmoittautumisen laiminlyötyäsi ilmoittaudut läsnä- tai poissaolevaksi saman lukuvuoden aikana 31.7. mennessä, tutkinnonsuoritusoikeuden palauttamiseen riittää, että maksat uudelleenkirjoittautumismaksun ja esität kuitin maksusta yliopiston opiskelijaneuvonnan palvelupisteellä. Jos ilmoittaudut läsnäolevaksi, maksa myös ylioppilaskunnan jäsenmaksu ja esitä myös siitä kuitti opiskelijaneuvonnan palvelupisteellä.

Jos kirjoittaudut uudelleen vasta unohdusta seuraavana lukuvuonna tai myöhemmin, sinun on ensin haettava tutkinnonsuoritusoikeuden palauttamista tiedekunnalta. Tämän jälkeen maksat uudelleenkirjoittautumismaksun ja halutessasi ilmoittautua läsnäolevaksi, myös ylioppilaskunnan jäsenmaksun. Kuitit esitetään opiskelijaneuvonnan palvelupisteellä.

Opiskeluoikeuden palauttamista voit hakea tiedekunnasta tällä e-lomakkeella. Hakemukseen tulee liittää opintosuunnitelma, jossa on yksilöity tutkinnosta puuttuvat opinnot sekä aikataulu niiden suorittamiseksi lukukauden tarkkuudella.

Päätös lähetetään sähköpostilla tai postitetaan ilmoittamaasi osoitteeseen valintasi mukaisesti. Päätöksen saamisen jälkeen sinun tulee hakea tutkinnonsuoritusoikeutesi uudelleenaktivointia jossakin yliopiston opiskelijaneuvonnan palvelupisteellä yllä kerrotun mukaisesti.

Uusissa koulutusohjelmissa suoritettaviin tutkintoihin ei voida sisällyttää kymmentä vuotta vanhempia opintoja. Tämä koskee kaikkia opintoja. Aika alkaa opintojen suorittamispäivästä ja opintokokonaisuuksien kohdalla viimeisenä suoritetun opinto-osion suorittamispäivästä. Koulutusohjelmittain voidaan kuitenkin opintokokonaisuuksiin kiinnitettäville opinnoille asettaa lyhyempiä vanhentumisaikoja.

Kun kaikki tutkintoosi vaadittavat opinnot on suoritettu ja rekisteröity opintosuoritusrekisteriin, voit pyytää tutkintotodistusta. Tutkintotodistusta pyydetään alla olevilla e-lomakkeilla. Tutkinnon valmistumispäiväksi tulee päivämäärä, jolloin todistuspyyntölomake on otettu vastaan ja hyväksytty (kesäaikana on poikkeusaikataulut).

Täytä yksi allaolevista lomakkeista sen mukaan millä tutkintonimikkeellä olet valmistumassa:

Tutkintotodistuspyyntö, oikeusnotaari (ON)

Tutkintotodistuspyyntö, oikeustieteen maisteri (OTM)

Tutkintotodistuspyyntö, kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisteri, MICL (Master of International and Comparative Law)

Sinulle ilmoitetaan sähköpostilla kun voit noutaa tutkintotodistuksesi Kruununhaan opiskelijapalveluista aukioloaikoina. Todistuspyynnöt käsitellään saapumisjärjestyksessä. Käsittely kestää noin kolme viikkoa, mutta kesäaikana sekä lukukausien lopulla käsittelyajat ovat pitemmät. Jos et pääse itse noutamaan todistusta, se voidaan noutaa valtakirjalla. Mikäli et voi noutaa todistusta, voidaan todistus postittaa sinulle todistuspyyntölomakkeessa ilmoitettuun osoitteeseen. Todistus lähetetään 2. luokan kirjeenä. Todistuspyyntölomakkeen palauttamisen yhteydessä sinun tulee ilmoittaa, noudatko valmiin todistuksen tiedekunnan opintotoimistosta vai postitetaanko todistus. Mikäli todistus katoaa tai vaurioituu postissa, siitä voi saada tilalle ainoastaan jäljennöksen, ei uutta alkuperäistä todistusta.

Lisätietoja valmistumisesta saat Flammasta tai Kruununhaan opiskelijaneuvonnasta.

Etappi on tutkintojen valmistumisen seuranta- ja tukijärjestelmä, jolla tuetaan opintojen sujuvaa etenemistä sekä valmistumista. Lisätietoja Etapista.

HUOM! Etappi-seurannasta luovutaan 1.1.2016 alkaen kahdeksi kalenterivuodeksi. Tällä hetkellä seurannassa olevien opiskelijoiden Etappi-estot poistetaan WebOodista. Ennen 1.8.2005 opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden Etappi-seuranta lopetetaan kokonaan.

Kruununhaan opintoneuvonnasta saat tarvittaessa neuvontaa myös Etappiin liittyen.

Mikäli et aio käyttää tutkinnonsuoritusoikeuttasi, voit luopua siitä toimittamalla kirjallisen, sitovan ilmoituksen Kruununhaan opiskelijapalveluihin. Tutkinnonsuoritusoikeutta, josta on luopunut, et voi saada myöhemmin takaisin hakemalla opinto-oikeuden palauttamista. Uutta tutkinnonsuoritusoikeutta voi hakea opiskelijavalintojen kautta.

Lisätietoa opinto-oikeudesta luopumisesta ja lomake sitä varten löytyy yliopiston sivuilta.

ETA-kelpoisuuskokeen vaatimukset 1.8.2017– 31.12.2018 sekä tenttipäivät syksyllä 2018

Opetushallitus päätti 1.1.2016 saakka hakemuksesta toisessa ETA-valtiossa myönnetyn tutkintotodistuksen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään. Toisessa ETA-valtiossa suoritetun tutkinnon perusteella oli mahdollista saada kelpoisuus virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan oikeustieteen maisterin tai oikeusnotaarin tutkinto, suorittamalla ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY mukaisesta ammattipätevyyden tunnustamisesta ja palvelujen tarjoamisen vapaudesta annetun lain (1093/2007) 8 §:n 3 momentissa tarkoitettu kelpoisuuskoe. Tiedekunta järjestää ETA-kelpoisuuskoetta 31.12.2018 saakka.

1.1.2016 alkaen Opetushallitus on päättänyt ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta kelpoisuudesta oikeustieteen maisterin tutkintoa edellyttäviin tehtäviin ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annettavan lain nojalla. Em. lakia sovelletaan rinnastettaessa tutkinto oikeustieteen maisterin tutkintoon riippumatta siitä, missä maassa tutkinto on suoritettu. Tällöin ei suoriteta ETA-kelpoisuuskoetta vaan täydentäviä opintoja hakemalla ns. erillisten opintojen oikeutta.

Antaessaan ehdollisen päätöksen ammattipätevyyden tunnustamisesta Opetushallitus on määrännyt hakijan hakemuksen perusteella kelpoisuuskokeen pääasiallisen sisällön sekä sen, tuottaako ETA-kelpoisuuskokeen suorittaminen kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan oikeustieteen maisterin tai oikeusnotaarin tutkinto. Päätöstä varten on laadittu luettelo aiheista, jotka sisältyvät Suomessa virkaan, tehtävään tai ammattiin vaadittavaan koulutukseen, mutta eivät ole sisältyneet hakijan koulutukseen.

Lisätietoja kaikista direktiivimuutokseen ja Opetushallituksen päätöksentekoon liittyvistä asioista saa lisätietoja Opetushallituksesta.

ETA-kokeen suorittaminen ei osoita sellaista suomen tai ruotsin kielen taitoa, josta säädetään Valtioneuvoston asetuksessa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003). Kyseisestä asetuksesta ilmenevät ne tavat, joilla suomen ja ruotsin kielen taidon voi osoittaa, jos haluaa osoittaa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavan kielitaidon.

Helsingin, Turun, Lapin ja Itä-Suomen yliopistojen oikeustieteelliset tiedekunnat järjestävät kelpoisuuskokeita. Aiheluettelot ovat kelpoisuuskokeen toimeenpanevissa tiedekunnissa samat, mutta kukin taho päättää itse kelpoisuuskokeen aihealueiden tarkemman sisällön sekä tenttipäivät. Lisätietoa kunkin tahon järjestämistä kelpoisuuskokeista saa kyseisistä tiedekunnista. Jos kokeen suorittaja haluaa saada koekysymykset ruotsin kielellä ja vastata ruotsin kielellä, koe suoritetaan Helsingin yliopistossa.

Koska kyse on kelpoisuuskokeella osoitettavasta osaamisesta, ei hakijalle määrättyjen kelpoisuuskokeen osioiden suorittamisessa noudateta hyväksilukumenettelyä. Henkilö on voinut osoittaa aiemman ko. aihealueita koskevan osaamisensa hakuvaiheessa Opetushallitukselle ja todentaa sen opintosuorituksilla tai työkokemuksella Opetushallituksen ohjeistuksen mukaisesti. Tällöin aiempi osaaminen on ollut mahdollista ottaa huomioon ennen aihealueiden määräämistä. Mikäli koetta suorittava henkilö on suorittanut Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa pakolliset aineopinnot tai vastaavan suorituksen ko. aihealueessa, tiedekunta katsoo hänen suorituksensa vastaavan ko. aihealueen suoritusta, koska pakollisten aineopintojen osaamistavoite on riittävän saman sisältöinen mutta laajempi.

Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY mukaisesta ammattipätevyyden tunnustamisesta ja palvelujen tarjoamisen vapaudesta annetun lain mukaisen pakollisen kelpoisuuskokeen järjestäminen oikeustieteellisessä tiedekunnassa 1.8.2017-31.12.2018/ oikeusnotaarin tai oikeustieteen maisterin kelpoisuuskokeen vaatimukset

Oikeustieteen maisterin tai oikeusnotaarin kelpoisuuskokeen aiheluettelo

  • Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet
  • Velvoiteoikeus
  • Esineoikeus
  • Perhe- ja jäämistöoikeus
  • Rikosoikeus
  • Prosessioikeus
  • Valtiosääntöoikeus
  • Hallinto-oikeus

Aihealueiden suorittaminen

Aihealueet muodostavat seuraavat osiot:

  • Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet
  • Yksityisoikeuden osio
  • Rikosoikeuden osio
  • Prosessioikeuden osio
  • Julkisoikeuden osio

Aihealueet suoritetaan tenttimällä ne osiokohtaisina tenttipäivinä. Halutessaan voi tenttiä osiosta vain yhden/kaksi aihealuetta. Tenttipäivät on kuitenkin määritelty niin, että kullekin osiolle on yksi suorituspäivä syksyllä ja yksi keväällä. Päivät on ilmoitettu kunkin aihealueen/osion kohdalla. Kunkin osion kohdalla on ilmoitettu onko tentti lakikirjatentti. Tentit arvostellaan asteikolla hyväksytty-hylätty.

1) Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet

Osaamistavoitteet:
Antaa yleiskuva Suomen oikeusjärjestelmän rakenteesta ja lähteistä.

Vaadittava kirjallisuus:
Susanna Lindroos-Hovinheimo: Oikeuden rajoilla (Forum Iuris 2014) 2 (151 s.)

tai

Kaarlo Tuori: Rättens nivåer och dimensioner (Forum Iuris 2013) (65 s.) ja/och Tuomas Ojanen: De grundläggande och mänskliga rättigheterna – en introduktion (Forum Iuris 2010) (99 s.)

Osio ei ole lakikirjatentti.
Osion kuulustelusta vastaa OTT Ari Hirvonen.

Koepäivät: ke 26.9.2018 klo 9-14, sali PI ja ke 28.11.2018 klo 9-14, sali PI

Laajuus sivuina: n. 160 sivua

 

2) Yksityisoikeuden osio

Osaamistavoitteet:

Velvoiteoikeus
(1) Keskeisten velvoiteoikeudellisten käsitteiden kuten velkasuhde, saamisoikeus ja velvoite hallitseminen.
(2) Velvoitteiden syntyminen oikeustoimiperusteisesti mukaan lukien edustus, oikeustointen tekeminen ja oikeustoimen pätemättömyys pääpiirteissään ja yksityiskohtaisemmin oikeustoimilain nojalla.
(3) Velvoitteiden syntyminen muuten kuin oikeustoimiperusteisesti eritoten vahingonkorvausta sekä perusteettoman edun palautusta koskevien oppien nojalla.
(4) Korko rahavelalle erityisesti korkolain nojalla.
(5) Velkasuhteen muuttuminen ja lakkaaminen yleensä ja yksityiskohtaisemmin suorituksen, vanhentumisen sekä kuittauksen perusteella.
(6) Henkilövaihdokset velkasuhteissa pääpiirteissään.

Esineoikeus
(1) Keskeisten esineoikeudellisten käsitteiden kuten esine, kiinteistö, ainesosa ja tarpeisto, hallinta ja erityinen oikeus hallitseminen.
(2) Omistusoikeus sekä rajoitetut esineoikeudet (pantti- ja pidätysoikeus sekä käyttö- ja irrottamisoikeudet) varallisuusoikeuksina.
(3) Omistusoikeuden saaminen yleisesti ja erityisesti luovutuksen nojalla.
(4) Omistajanvaihdosilmiön teoreettinen hallitseminen mukaan lukien luovutuksen merkitys luovuttajan ulosmittaus- ja konkurssivelkojien näkökulmasta.
(5) Luottokauppa omistuksenpidätysehdoin pääpiirteissään.
(6) Rajoitettujen esineoikeuksien syntyminen, toteuttaminen ja lakkaaminen pääpiirteissään.
(7) Rajoitettujen esineoikeuksien sivullissuoja erityisesti omistajanvaihdosta sekä ulosmittausta ja omistajan konkurssia ajatellen.

Perhe- ja perintöoikeus
(1) Lapsen asemaa koskevan sääntelyn pääpiirteet.
(2) Holhoustoimilain ja edunvalvontavaltuutuslain mukaisen edunvalvonnan pääpiirteet.
(3) Avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen solmiminen ja purkaminen sekä varallisuusoikeudelliset vaikutukset.
(4) Avoliiton oikeusvaikutukset pääpiirteissään.
(5) Lakisääteisen perimyksen pääpiirteet ja kuolinpesän hallinto.
(6) Testamentin tekeminen ja peruuttaminen sekä testamentin oikeusvaikutukset.

Vaadittava kirjallisuus:
Velvoiteoikeus
Hemmo, M. : Sopimusoikeuden oppikirja (2006 tai 2008) s. 23-280 ja Norros, O.: Velvoiteoikeus (2017) 

Esineoikeus
Tepora J.: Johdatus esineoikeuteen (2006) tai Tepora, J.: Inledning till grunderna för sakrätten (2009), Tepora, J–Kaisto, J.-Hakkola, E.: Esinevakuudet (2016) sekä Tepora, J.– Kartio, L.–Koulu, R.–Lindfors, H: Kiinteistön kauppa, muu luovutus ja kirjaus (2010) s. 3-169.

Perhe- ja perintöoikeus
Kangas, U.: Perhe- ja jäämistöoikeuden perusteet (2013) tai Kangas, U.: Familje- och kvarlåtenskapsrättens grunder (2015).

Yksityisoikeuden osio ei ole lakikirjatentti.

Osion kuulustelusta vastaa yliopistonlehtori Tapani Lohi.

Koepäivät: 19.9.2018 klo 9-14, sali PI ja ke 14.11.2018 klo 9-14, sali PI

Laajuus sivuina: 2000 sivua.

 

3) Rikosoikeuden osio

Osaamistavoitteet:
Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää Suomen rikosoikeuden yleisten oppien ja rikosten lajien perussisällön ja kykenee soveltamaan tätä tietämystään oikeudellisten ongelmien ratkaisemiseksi.

Vaadittava kirjallisuus:
a) Melander S., Rikosvastuun yleiset edellytykset (2016), tai Frände, D., Allmän straffrätt (2012), kap. 1–11.
b) Lappi-Seppälä, T., ym., Rikosoikeus – Oikeuden perusteokset (3. painos, 2008; luettavissa sähköisenä versiona SANOMApro:n online-palvelusta) s. 419–551 (RL 20–21 luku), s. 851–870 (RL 31 luku) ja s. 973–1005 (RL 36 luku).

Säädökset
Opiskelijan tulee osata hyödyntää säädöksiä rikosoikeudellisesti relevanteilta osiltaan tentissä sallittavien lakikirjojen avulla. Tärkeimmät rikosoikeudelliset säädökset on Suomen Laki II -teoksen osastossa Ri ja vastaavasti Finlands Lag I -teoksen osastossa St. Rikosoikeuden ja sen lähioikeudenalojen keskeiset säädökset löytyvät myös Rikosoikeus ja oikeudenkäynti -eripainoksesta sekä Editan Lakikirjasta (Yksityis-, rikos- ja prosessioikeus). Seuraavassa esitetään rikosoikeuden kirjalliseen kuulusteluun valmistautumista helpottava luettelo säädöksistä, joiden hyödyntämisen osaamista voidaan tentissä edellyttää. Myös muita säädöksiä tulee siis osata hyödyntää rikosoikeudellisesti relevanteilta osiltaan.

Tärkeimmät säädökset
Rikoslaki 19.12.1889/39. (Ri 101)
A rikoslain 1 luvun 7 §:n soveltamisesta 16.8.1996/627. (RL 1:7:n alla, Ri 101)
Laki rikesakkorikkomuksista 27.8.2010/756 (Pr 213a)
A rikoslain voimaanpanemisesta 19.12.1889/39. (Ri 102)
L yhdyskuntapalvelusta 12.12.1996/1055. (Ri 202)
L nuorisorangaistuksesta 21.12.2004/1196. (Ri 204a)
L liiketoimintakiellosta 13.12.1985/1059. (Ri 207)
Laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä 24.6.2010/633 . (Ri 209)
Vankeuslaki 23.9.2005/767. (Ri 215)
Laki ehdollisen vankeuden valvonnasta 24.6.2010/634 (Ri 219)
L pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä 23.9.2005/781. (Ri 220)
L ehdonalaisen vapauden valvonnasta 23.9.2005/782. (Ri 221)
Laki valvontarangaistuksesta 8.4.2011/330 (Ri 226)
Järjestyslaki 27.6.2003/612. (Tu 608)
L rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä 18.7.2008/503. (Ri 308)
L rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä 21.12.2007/1383. (Ri 402)
L rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä 30.12.2003/1286. (Ri 403)
L rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta 7.7.1970/456. (Ri 404)
L Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa 20.6.1963/326. (Ri 405)
L kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa 16.1.1987/21. (Ri 407)
L entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän sotarikostuomioistuimen toimivallasta ja tuomioistuimelle annettavasta oikeusavusta 5.1.1994/12 sekä sotarikostuomioistuimen perussääntö (esim. HE 278/1993:n liitteenä).
L Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja perussäännön soveltamisesta 28.12.2000/1284. (Ri 411)
TPA Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön voimaansaattamisesta sekä perussäännön lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja perussäännön soveltamisesta annetun lain voimaantulosta 14.6.2002/501 (Ri 411) sekä Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussääntö, SopS 56/2002.

De viktigaste författningarna
Strafflag 19.12.1889/39. (St 101)
F om tillämpningen av 1 kap. 7 § strafflagen 16.8.1996/627. (under SL 1:7, St 101)
Lag om ordningsbotsförseelser (om ikraftträdandet bestäms skilt genom lag) 27.8.2010/756
F om införande av strafflagen 19.12.1889/39. (St 102)
L om samhällstjänst 12.12.1996/1055. (St 202)
L om ungdomsstraff 21.12.2004/1196. (St 204a)
L om näringsförbud 13.12.1985/1059. (St 207)
Lag om utredning av unga brottsmisstänktas situation 24.6.2010/633 (St 209)
Fängelselag 23.9.2005/767. (St 215)
Lag om övervakning av villkorligt fängelse 24.6.2010/634
L om förfarandet vid frigivning av långtidsfångar 23.9.2005/781. (St 220)
L om övervakning av villkorlig frihet 23.9.2005/782. (St 221)
Lag om övervakningsstraff 8.4.2011/330 (St 226)
Ordningslag 27.6.2003/612. (Or 608)
L om förhindrande och utredning av penningtvätt och av finansiering av terrorism 18.7.2008/503 (St 308)
L om utlämning för brott mellan Finland och de övriga nordiska länderna 21.12.2007/1383. (St 402)
L om utlämning för brott mellan Finland och de övriga medlemsstaterna i Europeiska unionen 30.12.2003/1286. (St 403)
L om utlämning för brott 7.7.1970/456. (St 404)
L om samarbete mellan Finland och de övriga nordiska länderna vid verkställighet av domar i brottmål 20.6.1963/326. (St 405)
L om internationellt samarbete vid verkställighet av vissa straffrättsliga påföljder 16.1.1987/21. (St 407)
L om behörighet för och rättshjälp till tribunalen som behandlar brott som begåtts i det forna Jugoslavien 5.1.1994/12 samt tribunalens grundstadga (se t.ex. bilagan till RP 278/1993).
L om ikraftträdande av de bestämmelser som hör till området för lagstiftningen i Romstadgan för Internationella brottmålsdomstolen och om tillämpning av stadgan 28.12.2000/1284. (St 411)
RepPF om sättande i kraft av Romstadgan för Internationella brottmålsdomstolen och om ikraftträdande av lagen om ikraftträdande av de bestämmelser som hör till området för lagstiftningen i stadgan och om tillämpning av stadgan 14.6.2002/501 (St 411) samt Romstadgan för Internationella brottmålsdomstolen, FördrS 56/2002.

Rikosoikeuden osio on lakikirjatentti. Osion kuulustelusta vastaa professori Sakari Melander (varalla dekaani, professori Kimmo Nuotio).

Koepäivät: 4.10.2018 klo 9-15, Aurora-rakennus (Siltavuorenpenger 10) sali 229 ja to 13.12.2018 klo 9-15, Päärakennus sali 6

Laajuus sivuina: 752 sivua + säädökset.

 

4) Prosessioikeuden osio

Osaamistavoitteet

Opiskelija

  • tuntee Suomen lainkäyttö- ja insolvenssijärjestelmän rakenteen,
  • ymmärtää järjestelmien tavoitteet ja niiden käyttöä ohjaavat periaatteet
  • hallitsee keskeiset menettelysäännökset kummassakin järjestelmässä
  • omaa valmiudet toimia tavallisimmissa lainkäyttömenettelyissä

Vaadittava kirjallisuus:
1) Frände ym: Prosessioikeus (2012), ss. 235-264, 293-398, 497-706, 963-1095 ja 1127-1168,
2) Koulu-Lindfors : Velkavastuun toteuttaminen luottoyhteiskunnassa (2013), kokonaan (206 s.)

Prosessi- ja insolvenssioikeutta koskeva osio on lakikirjatentti. Kuulustelusta vastaa prosessioikeuden professori Tuula Linna.

Koepäivät: ke 10.10.2018 klo 9-14, sali PI ja ke 5.12.2018 klo 9-14, sali PI

Laajuus sivuina: 730 sivua + säädökset.

 

5) Julkisoikeuden osio

Osaamistavoitteet:

Valtiosääntöoikeus
Peruskäsityksen antaminen
1) suomalaisesta valtiosääntöoikeudesta
2) ylimpien valtioelinten tehtävistä ja toimivaltasuhteista
3) laillisuusvalvonnasta
4) perustuslainmukaisuuden valvontajärjestelmästä
5) perusoikeusjärjestelmästä

Hallinto-oikeus:
1) Hallintotoiminnan oikeudelliset puitteet
2) Hallintomenettelyn ja julkisuuden keskeiset lähtökohdat
3) Oikeusturva hallintoasioissa ja hallintoprosessin perusteet

Vaadittava kirjallisuus:

Valtiosääntöoikeus
1)  Jyränki, A. & Husa, J., Valtiosääntöoikeus (2012), luvut 2.2, 2.3 ja 2.4 (s. 68–94) sekä luvut 3 ja 4 (s. 138–371). (248 s.) tai Jyränki, A. & Husa, J., Konstitutionell rätt, s. 58-87 och 135-384. Talentum, Helsingfors 2015
2) Ojanen, Tuomas: Perusoikeusjuridiikka. Forum Iuris (2015)  tai Ojanen, Tuomas: De grundläggande och mänskliga rättigheterna – en introduktion. Forum Iuris 2010).

Hallinto-oikeus
Mäenpää, Olli: Hallinto-oikeus – Oikeuden perusteokset (2013) luvut III ja V, n. 500 s
Ruotsinkielisistä koevaatimuksista sovitaan tarvittaessa erikseen vastuuopettajan kanssa.

Säädökset ja kansainväliset sopimukset

Valtiosääntöoikeus
Suomen perustuslaki 11.6.1999/731. (Va 101)
Eduskunnan työjärjestys 17.12.1999/40 v. 2000. (Va 201)
Laki valtioneuvostosta 28.2.2003/175. (Va 306)
Valtioneuvoston ohjesääntö 3.4.2003/262. (Va 307)
Vaalilaki 2.10.1998/714. (Va 203)
Laki valtioneuvoston oikeuskanslerista 25.2.2000/193. (Va 321)
Laki eduskunnan oikeusasiamiehestä 14.3.2002/197. (Va 209)
Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, SopS 6/1976. (Pe 104)
Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, SopS 8/1976. (Pe 103)
Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehty yleissopimus, SopS 19/1990, myös muutettuna lisäpöytäkirjoilla. (Pe 102)
Euroopan unionin perusoikeuskirja, EUVL C 303, 14.12.2007. (PeEU 102)
Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja, SopS 80/2002. (Pe 105)
Tentissä edellytetään kykyä soveltaa luettelossa mainitsemattomiakin valtiosääntöön liittyviä säädöksiä sekä kansainvälisiä sopimuksia ja niihin liittyviä pöytäkirjoja siinä laajuudessa kun ne löytyvät tentissä sallittavista lakikirjoista (Talentum Oyj:n Suomen Laki ja Finlands Lag sekä Edita Oyj:n Lakikirja -teokset).

Hallinto-oikeus
Hallintolaki 6.6.2003/434. (Yh 101)
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 (Yh 107)
Hallintolainkäyttölaki 26.7.1996/586 (Pr 103)
Kuntalaki 10.4.2015/410 (Ha 301)
Valtion virkamieslaki 19.8.1994/750 (Ty 103)
Laki kunnallisesta viranhaltijasta 11.4.2003/304 (Ty 106 a)
Poliisilaki 22.7.2011/872 (Tu 501)
Uhkasakkolaki 14.12.1990/1113 (Yh 102)
Tentissä edellytetään kykyä soveltaa luettelossa mainitsemattomiakin säädöksiä siinä laajuudessa kun ne löytyvät tentissä sallittavista lakikirjoista (Talentum Oyj:n Suomen Laki ja Finlands Lag sekä Edita Oyj:n Lakikirja -teokset).

Tentti on lakikirjatentti.

Julkisoikeuden osion hyväksyttävä kokonaissuoritus edellyttää, että kumpikin osa-alue, valtiosääntöoikeus ja hallinto-oikeus, on suoritettu hyväksytysti. Osa-alueen hyväksyminen edellyttää vähintään puolia koepisteistä. Osa-alueet on mahdollista tenttiä yhdessä tai erikseen.

Kuulustelusta vastaa professori Tuomas Ojanen (varahenkilö prof. Olli Mäenpää).

Koepäivät: ke 17.10.2018 klo 9-14, sali PI ja to 20.12.2018 klo 9-14, sali PI

 

Tenttipäivät syksyllä 2018

Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet:

ke 26.9.2018 klo 9-14, sali PI ja ke 28.11.2018 klo 9-14, sali PI

Yksityisoikeuden osio:

ke 19.9.2018 klo 9-14, sali PI ja ke 14.11.2018 klo 9-14, sali PI

Rikosoikeuden osio:

to 4.10.2018 klo 9-15, Aurora-rakennus (Siltavuorenpenger 10) sali 229 ja to 13.12.2018 klo 9-15, Päärakennus sali 6
                                                                

Prosessioikeuden osio:

ke 10.10.2018 klo 9-14, sali PI ja ke 5.12.2018 klo 9-14, sali PI
                                                                

Julkisoikeuden osio:

ke 17.10.2018 klo 9-14, sali PI ja to 20.12.2018 klo 9-14, sali PI

 

Ilmoittautuminen on tehtävä e-lomakkeella viimeistään 8 päivää ennen koetta.

Myöhässä tulleita ilmoittautumisia ei käsitellä. Samalla voi ilmoittautua kaikkiin syksyn kokeisiin. Lisätietoja tenttimiseen liittyvistä käytänteistä ja tenttitulokset saa osoitteesta Kruununhaan opiskelijapalveluista.

HUOM! Kelpoisuuskokeen suorittamista varten Opetushallituksen päätöksen saaneen tulee toimittaa kopio päätöksestä Kruununhaan opiskelijapalveluihin ennen ensimmäiseen kokeeseen ilmoittauduttaessa.

Koekysymykset toimitetaan ilmoittautumiskielellä. Tenttisalin Päärakennus, sali 1 sekä pieni juhlasali osoite on Fabianinkatu 33 ja tenttisalin P I osoite on Yliopistonkatu 3. Osallistujalla on oltava mukanaan henkilötodistus ja kirjoitusvälineet. Lakikirjojen mukaan ottamisen sallimisesta on maininta erikseen kunkin aihealueen kohdalla. Osiot saa suorittaa vapaassa järjestyksessä. Kun suorittaja on läpäissyt kaikki hänelle Opetushallituksen päätöksessä määrätyt aihealueet, hän voi pyytää todistuksen ETA-kokeen hyväksytystä suorittamisesta Kruununhaan opiskelijapalveluista. Todistus toimitetaan kokeen suorittajalle ja Opetushallitukselle, joka todistuksen perusteella tekee lopullisen tunnustamispäätöksen.

ETA-kelpoisuuskokeen aihealueiden suorittamisesta tiedekunnassa peritään kokeen suorittajilta seuraavat maksut

  • yhden aihealueen hyväksytty suoritus: 50 euroa
  • yhden aihealueen hylätty suoritus: 25 euroa
  • yhden aihealueen hylätyn suorituksen uusinta: 25 euroa
  • kokeen hyväksytystä suorituksesta annettava todistus: 20 euroa

Yksittäiseltä suorittajalta peritään kuitenkin yhteensä enintään 500 euroa. Opiskelijan tulee ilmoittaa todistusta pyytäessään, mikäli kokonaissumma olisi ylittymässä. Maksu peritään suorittajalta, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaikki Opetushallituksen päätöksessä hänelle suoritettavaksi määrätyt aihealueet. Maksu perustuu valtioneuvoston asetukseen 17.12.2009/1082.