Opintosuunnat ja avoimet opintokokonaisuudet

Jos olet opiskellut suomalaisessa yliopistossa suomen kieltä tai suomalais-ugrilaisia kieliä ja kulttuureja, voit valita opintosuunnaksesi suomen kielen tai  suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen.

Suomen kielen ja kulttuurin opintosuunta on tarkoitettu niille suomalaisista tai ulkomaisista yliopistoista tuleville opiskelijoille, jotka ovat oppineet suomen vieraana tai toisena kielenä ja joiden aiempiin opintoihin sisältyy suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin opintoja.  

Jotta voisit valita Viron kielen ja kulttuurin tai Unkarin kielen ja kulttuurin opintosuunnan, sinulla täytyy olla aiempia opintoja näiltä aloilta sekä hyvä viron tai unkarin kielen taito.

Ulkomaisissa yliopistoissa fennougristiikkaa opiskelleet voivat maisteriohjelmassa valita joko suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen tai Suomen kielen ja kulttuurin opintosuunnan.

Maisteriohjelmaa tarjoaa myös kaikille yliopiston opiskelijoille avoimia opintokokonaisuuksia teemoista kieli, multimodaalisuus ja vuorovaikutus, nimistöntutkimus, tietokirjallisuus sekä alkuperäiskansatutkimus.

Mikäli haluat saada aineenopettajan pätevyyden äidinkielen osalta, pitää sinun sisällyttää opintoihisi opettajan pedagogiset opinnot. Katso lisätietoa humanistisen tiedekunnan Opettajan pätevyys-sivulta.

Suomen kielen opiskelija kouluttautuu kielen ammattilaiseksi, joka pystyy käsittelemään asiantuntevasti suomen kieltä ja jolla on monipuolinen tieteellinen näkemys kielestä, sen merkityksestä ihmiselle ja sen asemasta kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Opiskelija voi valita erikoisalakseen yhden tai useamman seuraavista: diskurssin- ja tekstintutkimus, keskustelunanalyysi ja vuorovaikutuslingvistiikka, kielipolitiikka ja kielisosiologia, kielikontaktit ja kielihistoria, kielen merkitys ja rakenne, nimistöntutkimus, sanaston- ja terminologiantutkimus, sosiolingvistiikka, tietokirjallisuus ja toisen kielen oppiminen, käyttö ja opetus.

Suomen kielen opiskelijat sijoittuvat usein työelämässä mm. äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi, suomi toisena kielenä -opettajiksi, toimittajiksi, tiedottajiksi, tutkijoiksi ja kielikonsulteiksi.

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

Voit tutustua suomen kielen opintosuuntaan myös Facebookissa!

Opintosuunnan tavoitteena on antaa ilmiölähtöinen ja aineistoperustainen näkökulma kielten ja kieliyhteisöjen muutoksen. Alalla on sekä Suomessa että kansainvälisesti poikkeuksellisen pitkät perinteet. Opiskelijoille tarjoutuu opintojen aikana tilaisuus tehdä yhteistyötä tutkijoiden ja äidinkielenään eri uralilaisia kieliä puhuvien kanssa. Yhteisön läheinen yhteistyökumppani on Suomalais-Ugrilainen Seura, johon uudet jäsenet ovat tervetulleita. 

Keskeisiä teemoja maisteriopinnoissa on lähempi perehtyminen johonkin suomalais-ugrilaiseen vähemmistökieleen tai kielialueeseen (esim. Itämeren alueella, Skandinaviassa, Keski-Venäjällä tai Siperiassa), kielitypologia ja suomalais-ugrilaiset kielet, kielikontaktit ja niiden erilaiset ja eri-ikäiset ilmenemismuodot, kielisosiologia, vähemmistökielten nykytilanne ja tutkimus, etymologia sekä nimistö ja kielellinen esihistoria.

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

Voit tutusta suomalais-ugrilaiseen kielentutkimukseen myös Facebookissa!

Opintosuunta Suomen kieli ja kulttuuri on tarkoitettu kansainvälisille opiskelijoille, jotka eivät ole saaneet korkeakoulukelpoisuuttaan Suomessa sekä niille opiskelijoille, jotka ovat kirjoittaneet Suomessa ylioppilaskirjoituksissa suomen toisena kielenä. Suomen kielen ja kulttuurin opiskelija erikoistuu opinnoissaan kiinnostuksensa mukaan suomen kieleen, suomeen toisena kielenä tai Suomen kirjallisuuteen, kulttuuriin ja historiaan. Monilla kursseilla opiskellaan yhdessä suomen kielen opintosuunnan tai esimerkiksi kirjallisuuden maisteriohjelman opiskelijoiden kanssa.

Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijat voivat työelämässä muun muassa opettaa suomea, toimia kääntäjinä tai muuten suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin asiantuntijoina erilaisissa työtehtävissä Suomessa ja ulkomailla. Kielitaitoisille asiantuntijoille on pysyvää kysyntää työmarkkinoilla – ei vain käännös- ja opetustehtävissä vaan monilla eri aloilla.

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

Voit tutustua Suomen kielen ja kulttuurin myös Facebookissa!

Viron kielen ja kulttuurin opintosuunnan opinnoissa perehdytään viron kielen, kulttuurin, kirjallisuuden ja historian tutkimukseen. Huomion kohteena ovat viron rakenne verrattuna suomen kieleen, viron kielen kehittyminen itämerensuomalaisena kielenä sekä kirjaviron historia. Laajapohjainen katsaus annetaan Viron kieliyhteisöstä ja sen kehittymisvaiheista sekä kirjaviron ja puhutun viron erikoispiirteistä. Opinnoissa perehdytään laajasti myös Viron ja virolaisen kulttuurin historiaan sekä virolaisen kirjallisuuden merkkiteksteihin. Huomiota kiinnitetään erityisesti Viron lähihistorian kulttuurielämään: neuvostoaika, laulava vallankumous sekä muutokset uudelleen itsenäistymisen aikana ja sen jälkeen. Huomion kohteena ovat virolais-suomalaiset kulttuurikontaktit, virolaisen ja suomalaisen kulttuurin ja ajatustavan erot ja samanlaisuudet.

Viron kielen ja kulttuurin opiskelija kouluttautuu Viron kielen ja kulttuurin ammattilaiseksi, joka tuntee ja ymmärtää Viron kulttuuri- ja yhteiskuntaelämän tapahtumia sekä pystyy kehittämään virolais-suomalaisia kulttuurisuhteita ja yhteistyötä. Maisteriopinnot antavat vahvan puhutun ja kirjoitetun ja kielitaidon sekä perehdyttävät syvällisesti ja monipuolisesti viron kielen tutkimukseen.

Viron kielen ja kulttuurin opiskelijat sijoittuvat työelämässä viro vieraana kielenä -opettajiksi, Viron ja Suomen kulttuurikontakteja kehittelevien järjestöjen toimittajiksi, tiedottajiksi tai tutkijoiksi. Joistakin on tullut viron kirjallisuuden kääntäjiä.

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

Unkarin kielen ja kulttuurin opiskelija perehtyy unkarin kielen rakenteisiin, kehittää kirjallista ja suullista kielitaitoaan, oppii analysoimaan kieltä, tulkitsemaan tekstejä. Lisäksi hän perehtyy unkarin kirjallisuuteen, kulttuuriin ja historiaan. Opiskelija voi keskittyä oman kiinnostuksensa mukaan esimerkiksi seuraaviin aihepiireihin ja osa-alueisiin: unkarin kielen variaatioon, rakenteeseen, sanastoon, unkariin vähemmistökielenä, Unkarin kirjallisuuden osalta eri aikakausiin ja tyylisuuntiin, erityisesti nykykirjallisuuteen ja kulttuuriin, historiaan ja nyky-yhteiskuntaan.

Unkarin kielen ja kulttuurin opiskelijat sijoittuvat työelämässä mm. julkishallintoon, kansainvälisiin tehtäviin, suurlähetystöihin, kansalaisjärjestöihin. He voivat toimia tutkijoina ja valitsemalla sopivan opintokokonaisuusyhdistelmän myös kääntäjinä ja tulkkeina.

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

 

Alkuperäiskansatutkimus antaa laajan tietopohjan alkuperäiskansoista globaalissa perspektiivissä. Opintojen tärkeimpiä painopistealueita ovat alkuperäiskansatutkimuksen metodit ja tutkimusetiikka, alkuperäiskansojen kielet ja koulutus, biokulttuurinen diversiteetti, alkuperäiskansojen taiteet, oikeudet ja historia. Kurssit perehdyttävät erilaisiin epistemologioihin, valtasuhteisiin, historiallisiin jatkumoihin sekä alkuperäiskansatutkimuksen ajankohtaisiin kysymyksiin.

Tietoa alkuperäiskansatutkimuksesta sekä tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

Opintokokonaisuudessa tutustutaan puhutun vuorovaikutukseen erilaisiin muotoihin ja kieleen keinona hoitaa arjen tehtäviä ja suhteita toisiin ihmisiin vuorovaikutuksessa heidän kanssaan.

Perehdytään vuorovaikutuksen peruspilareihin ja kieleen osana vuorovaikutuksen multimodaalisuutta (esim. kehollista toimintaa, kirjoitettujen tekstin käsittelyä). Opintokokonaisuudessa on mahdollisuus harjaantua analysoimaan monenlaisia vuorovaikutustilanteita, niin arkisia, institutionaalisia kuin epäsymmetrisiäkin. Näkökulmana voi olla myös vuorovaikutus ja kielenoppiminen, sosiokulttuurinen vuorovaikutuskeinojen vaihtelu taikka sosiaalinen media ja teknologiavälitteinen vuorovaikutus. Opinnoista voi koota joko 15 tai 30 opintopisteen kokonaisuuden.

Vuorovaikutuskeinojen analyyttinen tuntemus on osa suomen kielen ja kirjallisuuden opettajan ammattitaitoa eri koulutusasteilla ja -muodoissa, ja se antaa myös valmiuksia toimia muun muassa erilaisissa viestintätehtävissä, asiantuntijana moniammatillisissa tiimeissä ja tutkijana.    

Opinnoissa perehdytään nimiin osana kieltä ja kielenkäyttöä sekä nimien moninaisiin tehtäviin kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Tarkasteltavana on mm. nimien merkitys ja kielioppi, nimiin kytketyt ja nimien kuvastamat ideologiat ja identiteetit ja nimistön huolto ja suunnittelu. Nimien ja nimistöjen roolit ja asema eri tieteenaloilla ja tieteiden välillä kuuluvat lisäksi keskeisenä opintoihin. Opinnoissa kehitetään omaa ammattitaitoa nimistön asiantuntijana ja nimistön osaavana analysoijana.

Opintokokonaisuus koostuu kolmesta pääteemasta, jotka ovat 1) nimet kielessä ja kielitieteessä, 2) nimet kulttuurissa ja yhteiskunnassa sekä 3) nimikategoriat ja nimet eri tieteenaloilla. Enimmillään nimistöntutkimuksessa voi opiskella 30 opintopistettä. Opintomuodot vaihtelevat luento- ja harjoituskursseista projektikursseihin ja kirjallisuusesseihin.

Tietokirjallisuuteen kuuluu laaja joukko monenmoisia tietoteoksia akateemisista tiedekirjoista käytännöllisiin harrastus- ja opaskirjoihin. Tietokirjojen esitystavat ovat niin ikään monenlaiset: on kuvallisia teoksia, on tekstivaltaisia teoksia, on verkkojulkaisuja jne.

Tietokirjallisuus kiinnittyy lukuisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin toimintoihin: oppimiseen ja opiskeluun, ammatilliseen kehittymiseen, elämänhallintaan, yleissivistykseen, tiedon dokumentointiin jne.

Opintokokonaisuudessa perehdytään tietokirjallisuuteen laajasti useasta näkökulmasta. Opinoissa harjaannutaan toimimaan tietokirjailijana, erilaissa tietokirja-alan tehtävissä tai tutkijana.

Opinnoista voi koota joko 15 tai 30 opintopisteen kokonaisuuden.

 Opintojen sisällöt:

  • kieli, esitystapa, julkaisumuodot ja lajityypit
  • tieto ja sisällöt
  • kirjoittaminen, kirjoitustaito ja tietokirjailijana toimiminen
  • lukeminen ja lukuharrastus
  • kirja-alan instituutiot
  • tietokirjallisuus kulttuurissa ja yhteiskunnassa

Opinnoissa voit harjaantua esimerkiksi tietokirjailijaksi, lukemisen ohjaajaksi, kirjavinkkariksi tai kustannustoimittajaksi. Opinnoista on hyötyä myös monissa viestinnän ja opetusalan tehtävissä.

Tietoa tietokirjallisuuden tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.