Opintosuunnat

Kirjallisuudentutkimuksen maisteriohjelman opintosuuntia ovat:

  • kotimainen kirjallisuus
  • yleinen kirjallisuustiede
  • pohjoismainen kirjallisuus (ruotsinkielinen nordisk litteratur)
  • englanninkielinen kirjallisuus
  • venäläinen kirjallisuus
  • ranskan kieli ja ranskankielinen kulttuuri
  • saksankielisten maiden kulttuuri ja kirjallisuus

Opintosuunnan voi itse valita ensimmäisen lukukauden aikana. Eri kielialueiden kirjallisuuksiin keskittyvissä opintosuunnissa vaaditaan kyseisen kielen hallintaa. 

Kaikissa opintosuunnissa voi erikoistua kirjallisuudentutkimukseen ja tutkinto koostuu tällöin seuraavista opinnoista:

  • kirjallisuudentutkimuksen syventävät opinnot 90–120 op, joihin sisältyy tutkielma 30 op ja siihen liittyvä kypsyysnäyte
  • valinnaiset opinnot enintään 30 op

Kirjallisuudentutkimuksen maisteriohjelmassa voi myös opiskella äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi kotimaisen kirjallisuuden tai yleisen kirjallisuustieteen opintosuunnassa.  Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi opiskelevien tutkintoon kuuluu:

  • kirjallisuudentutkimuksen syventävät opinnot 60 op, joihin sisältyy tutkielma 30 op ja siihen liittyvä kypsyysnäyte
  • pedagogiset opinnot 60 op
     

Kotimaisessa kirjallisuudessa opiskelet suomalaista kirjallisuutta sen historiallisista lähtökohdista aina nykykirjallisuuden ilmiöihin asti unohtamatta sen yhteyksiä muiden maiden kirjallisuuksiin.  Opinnot valmentavat teoreettisesti ja metodisesti kirjallisuuden analyysiin ja tulkintaan eri näkökulmia ja konteksteja huomioon ottaen. Tavoitteena on suomalaisen kirjallisuuden monipuolinen tuntemus ja harjaantuminen kirjallisten tekstien lukemiseen ja tutkimiseen relevanttien ja ajankohtaisten teorioiden valossa. Opetuksessa painotetaan harjaantumista omaan analyysiin ja kirjoittamiseen.  Maisteriopinnoissa ja erityisesti tutkielma-vaiheessa erikoistutaan omavalintaisesti johonkin tutkimussuuntaukseen ja kirjallisuuden lajiin.

Kotimaisesta kirjallisuudesta valmistut esimerkiksi kustannusalan, muiden kulttuurialojen ja viestinnän tehtäviin sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi. Ala on myös kirjailijoiden koulutusta parhaimmillaan; opettajissa on kotimaisen kirjallisuuden tutkijoita, jotka ovat myös kirjailijoita. 

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

Englanninkielisen kirjallisuuden kurssit tarjoavat mahdollisuuden analysoida ympäri maailmaa englanniksi kirjoitettua kirjallisuutta eri lajeissa ja pitkällä historiallisella perspektiivillä. Kursseilla käsitellään kirjallisuutta laajasti 1500-luvulta nykypäivään, ja keskeisiä aihepiirejä ovat brittiläinen ja pohjoisamerikkalainen realismi ja modernismi, postkoloniaalinen kirjallisuus, Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kirjallisuus, vammaistutkimus, renessanssiajan draama ja runous, tieteiskirjallisuus ja fantasiakirjallisuus. Pääasiallisina lähteinä käytetään romaaneja, novelleja, runoja ja näytelmiä, ja menetelminä puolestaan narratologisia, postkoloniaalisia, kognitiivisia, eettisiä ja ekokriittisiä lähestymistapoja.

Kurssit toteutetaan yhteistyössä Englannin kielen ja kirjallisuuden maisteriohjelman kanssa, ja opetus tapahtuu englannin kielellä.

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

I nordisk litteratur fördjupar du dig i de nordiska ländernas litteratur och i litteraturvetenskap. Du lär dig om litteraturens centrala uppgifter i den nordiska kontexten, om norsk, svensk, dansk och isländsk litteratur samt om de olika sätten på vilka man undersökt litteratur. Du får en inblick i hur de olika ländernas litterära institutioner fungerar samt får fördjupad kunskap om centrala författarskap, verk, genrer och stilar av betydelse för den nordiska litteraturen i olika tider och platser.  Samtidigt studerar du olika teoretiska perspektiv som man använt i forskningen av litteratur.

Studier i nordisk litteratur lär dig att omfatta stora mängder kunskap, ställa frågor om historiska och samtida kulturfenomen och urskilja det väsentliga i texter av olika slag. Du förmår jämföra och tillämpa kunskap samt att se likheter och skillnader mellan olika kulturer i Norden. Frågor till litteraturen utgör också vägar in i världen omkring den: Vad berättar fenomenet Knausgård om den tid vi lever i? Hur kommer samhällskritiken till uttryck i Nordic Noir eller i fantasylitteratur? Varför har Edith Södergran blivit så omtyckt? Hur har globaliseringen skildrats i norsk, dansk, svensk eller finlandssvensk litteratur?

Genom att studera nordisk litteratur lär du dig att tänka och skriva fokuserat och analytiskt på svenska och övar din förmåga att förstå danska och norska.

Information om forskning och forskare finns på humanistiska fakultetens webbsidan.

Ranskan kielen ja ranskankielisen kulttuurin maisteriopinnoissa opiskelija syventää ranskan kielen ja ranskankielisen kulttuurin tuntemustaan. Opetus on pääsääntöisesti ranskankielistä. Opetusohjelmassa on sekä ranskan kieleen, sen opettamiseen, kielentutkimukseen että kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemukseen kuuluvia opintojaksoja. Kirjallisuuden kursseja järjestetään vaihtelevasti lukuvuosittain. Aihepiirit liikkuvat kirjallisuudenhistoriasta kerronnan analyysiin ja tyylin tutkimukseen. Vierailevien ranskalaisten kirjallisuudentutkijoiden pitämiä kursseja järjestetään joinakin lukuvuosina.

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

Saksa on edelleen merkittävä kulttuurielämän vaikuttaja sekä Suomessa että koko Euroopassa – ja saksankielinen kirjallisuus on tärkeä osa Euroopan kirjallisuushistoriaa. Opinnoissa tarkastellaan saksankielisen kirjallisuuden ja saksankielisten maiden kulttuurillista ja historiallista kehitystä. Painopiste on kuitenkin saksankielisessä nykykirjallisuudessa, erityisteemana on monikielinen ”Migrationsliteratur”. Opetus on pääsääntöisesti saksankielistä.  

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

Venäläinen kirjallisuus on maailmankuulua. Lukevat ihmiset tuntevat hyvin Gogolinsa, Dostojevskinsa, Tolstoinsa ja Tšehovinsa – ajalta, jolloin venäläinen kirjallisuus levisi ensimmäistä kertaa ympäri maailman käännöksinä. Suomessa tunnetuimpia 1900-luvun venäläisiä teoksia ovat Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan ja Boris Pasternakin Tohtori Živago. Venäläisen runouden osalta lukijat tuntevat Puškinin lisäksi ainakin Anna Ahmatovan ja Marina Tsvetajevan. Venäläinen kirjallisuus on kuitenkin paljon muutakin kuin nämä klassikot.

Venäläisen kirjallisuuden opintosuunta tarjoaa useita venäläisen kirjallisuuden historian kursseja varhaisimmasta venäläisestä kirjallisuudesta nykypäivään asti sekä vaihtelevia erikoiskursseja venäläisen kirjallisuuden tutkimukseen liittyen.

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

Yleinen kirjallisuustiede tutkii kirjallisuutta sen taiteellisissa, historiallisissa ja kulttuurisissa yhteyksissä teoreettisesti ja metodisesti perustelluilla tavoilla. Opintosuunnassa keskitytään kirjallisuuden sekä sen ominaispiirteiden tutkimuksen ja kritiikin filosofisiin perusteisiin eikä käsiteltävää kirjallisuutta ole rajattu ajallisesti, alueellisesti, kielellisesti tai lajiperustein. Perinteisesti yleisen kirjallisuustieteen pääkohde on ollut suurten länsimaisten kielialueiden kirjallisuus.

Kirjallisuustieteilijän kiinnostuksen kohteet ovat moninaisia. Maisteriopinnoissa voit syventyä esimerkiksi kirjallisuuden lajien problematiikkaan, kirjallisuuden tulkintaan ja vastaanottoon, runouden ja kertomusten tutkimukseen, kirjallisuuden historiallisiin muotoihin ja konteksteihin, sarjakuviin ja kuvakirjoihin tai rajankäyntiin fiktiivisten ja tosiperäisten teosten välillä. Lisäksi kirjallisuuden tarkastelu suhteessa muihin taidemuotoihin ja medioihin sisältyy maisteriohjelman opintoihin.  

Maisteriopinnoissa syvennät ymmärrystäsi kirjallisuustieteen ajankohtaisista teorioista, keskeisistä käsitteistä, menetelmistä ja tutkimushistoriasta. Yleisestä kirjallisuustieteestä valmistuneet sijoittuvat esimerkiksi kulttuurihallinnon, kustannusalan, mainonnan ja viestinnän tehtäviin sekä opetustehtäviin. Kirjallisuudentutkimuksen maisteriohjelmassa sinun on mahdollista erikoistua äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi. Myös monet kirjailijat ja tutkijat ovat opiskelleet kirjallisuustiedettä.

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.