Opintosuunnat

Opintosuunnat määrittävät opiskelijan opintopolun eli opinnot, jotka opiskelijan tulee suorittaa. Jotta voit hakea haluamaasi kielten maisteriohjelman opintosuuntaan, sinulla tulee olla suoritettuna kandintutkinto jostakin kotimaisesta tai ulkomaisesta yliopistosta sekä perus- ja aineopinnot tai niitä vastaavat opinnot kielestä, jota haluat opiskella maisteriohjelman opintosuunnassa.

Jos opiskelet aineenopettajaksi, muut opintosi koostuvat 60 opintopisteen laajuisista opettajan pedagogisista opinnoista. Muussa tapauksessa voit koostaa muut opintosi melko vapaasti koulutusohjelman tarjonnasta tai toisista koulutusohjelmista. Humanistisen tiedekunnan koulutusohjelmat tarjoavat 15, 30 tai 60 opintopisteen laajuisia opintokokonaisuuksia eli moduuleja, joista tekemilläsi valinnoilla voit ratkaisevasti edistää mahdollisuuksiasi hakeutua haluamallesi alalle. Sinun kannattaa myös tutustua muiden tiedekuntien koulutusohjelmien tarjoamiin kokonaisuuksiin.

Sekä oman opintosuunnan opinnot että muut opinnot voivat sisältää myös kansainvälistymis- tai työelämäjakson.

Maisteriohjelmaan sisältyy työelämäorientaatiota ja urasuunnittelua. Lisäksi kaikki opiskelijat laativat itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja antavat opiskelijapalautetta maisteriopinnoista oppimisen tukijärjestelmän (HowULearn) kautta.

Kandidaatin tutkinnon jälkeen syvennät osaamistasi ja kehität kielitaitoasi työkieleksi opintosuunnassa, joka kattaa maailman puhutuimmista kielistä mandariinikiinan (898 miljoonaa puhujaa), hindin (260 milj.), japanin (128 milj.) ja korean (77 milj.). Kiinassa ja japanissa voit hakeutua aineenopettajakoulutukseen. Jos et kouluttaudu opettajaksi, opiskelet toista Aasian tai Afrikan alueen kieltä ja sisällytät tutkintoosi laajasti kulttuuri- ja aluetuntemusta tai erikoistumisopintoja. Pääkielestäsi riippuen sinulla on monenlaisia mahdollisuuksia vaihto-opiskeluun, työharjoitteluun ja projektityöskentelyyn.

Helsingin yliopiston kielivalikoima on laajin maassamme ja Aasian kielten opetuksella ja tutkimuksella on pitkä historia. Itä- ja Etelä-Aasian kulttuurisen, poliittisen ja taloudellisen merkityksen jatkuvasti vahvistuessa sujuva kielitaito on portti alueelle ja sen syvälliseen tuntemiseen. Arvioiden mukaan puolet maailman väestöstä asuu pian Aasiassa, jossa tuotetaan yli puolet maailman BKT:sta.
 

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

Afrikan ja Lähi-idän kielten opintosuunnassa voi pääkielenä opiskella arabiaa, hepreaa, somalia tai swahilia. Pääkielen syventävän kurssin lisäksi opintoihin kuuluu esimerkiksi kirjallisuuden opintoja, opintoja eri murteista ja metodiopintoja. Lisäksi voit suorittaa alue- ja kulttuurintutkimuksen maisteriohjelman Afrikan ja Lähi-idän tutkimuksen opintosuunnan opintoja.

Afrikan ja Lähi-idän opintosuunta kattaa kieli- ja kulttuurialueena Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Afrikan sarven sekä Itä-Afrikan. Opintosuunnassa jatketaan käytännön kielitaidon hiomista, mutta tutustutaan myös syvemmin opiskelijan valitsemaan maantieteelliseen tai temaattiseen aiheeseen. Lisäksi perehdytään kielen rakenteeseen ja variaatioon sekä kirjallisuuteen. Tutkijanuran lisäksi koulutus mahdollistaa työskentelyn esimerkiksi kieliin ja kulttuurialueisiin liittyvissä asiantuntijatehtävissä valtionhallinnossa, kotimaisissa ja kansainvälisissä järjestöissä sekä yksityisen sektorin piirissä. 

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

Antiikin kielet ja kirjalliuus kattaa niin Kreikan kielen ja kirjallisuuden kuin latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden.

Kreikan kielen ja kirjallisuuden maisteriopinnoissa syvennytään antiikin Kreikan kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin sekä niihin kohdistuvaan tutkimukseen ja niiden jälkivaikutukseen. Keskeisellä sijalla on antiikin Kreikan kieli ja kirjallisuus varhaisimmista kirjoitetuista lähteistä klassisen ja hellenistisen kirjallisuuden kautta Rooman keisariajalle saakka. Tämän lisäksi opiskelija voi erikoistua Bysantin ajan kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Muita erikoistumislinjojen suuntautumisvaihtoehtoja ovat kielentutkimus, kirjallisuus, kirjoitetut primaarilähteet (papyrologia tai epigrafiikka) sekä antiikin kulttuuri, joiden opetuksessa hyödynnetään oppiaineen tutkijoiden ja opettajien erityistä asiantuntemusta. Näin opiskelija pääsee tutustumaan tuoreisiin näkökulmiin vaikkapa antiikin draamojen, kiviin hakattujen piirtokirjoitusten ja papyruksille kirjoitettujen tekstien tulkinnassa uusimpien tutkimusmenetelmien kautta.

Latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden maisteriopinnoissa opiskelija syventää latinan kielen taitoaan perehtymällä klassisen kauden lisäksi latinan kielen eri variaatioihin sekä sen kehitykseen antiikista keski- ja uudelle ajalle. Keskeisellä sijalla opinnoissa on antiikin kirjallisuus ja kulttuuri, mutta sen ohella opiskelija voi erikoistua myös myöhempien aikojen latinankieliseen kirjallisuuteen. Kielitaitonsa ja kulttuurin tuntemuksensa avulla opiskelija pätevöityy tulkitsemaan eri aikakausina kirjoitettuja latinankielisiä lähteitä ja tutkimaan niitä historian, kulttuurin ja kirjallisuuden näkökulmista. Opiskelija saavuttaa laajan asiantuntemuksen antiikin henkisestä ja aineellisesta kulttuurista sekä länsimaisesta kulttuuriperinteestä, jotka antavat valmiuksia opetus-, tutkimus-, kirjasto, -kulttuuri ja -viestintäalalla työskentelyyn. Hän saa myös käsityksen antiikin monipuolisesta merkityksestä jälkimaailmalle ja sen ilmenemisestä myös omassa ajassamme.

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

Espanja ja portugali ovat suuria maailmankieliä, joita puhuu äidinkielenään yli 700 miljoonaa ihmistä. Ne ovat yhteensä 29 valtion virallisia kieliä Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Iberoromaaninen filologia tutkii espanjan ja portugalin kielten ja kulttuurien kehitystä ja nykytilaa eri puolilla maailmaa.

Opetus sisältää käytännön kielitaitoa kehittävien opintojen lisäksi kielentutkimuksen eri aloja. Syventävissä opinnoissa opiskelija harjaantuu tekemään itsenäistä tieteellistä tutkimusta. Hän perehtyy kielen vaihteluun ja muutokseen sekä valitsemiinsa osa-alueisiin, joita ovat espanjankielinen kirjallisuus ja kulttuuriteollisuus, espanja vieraana kielenä, hispaaninen sosiolingvistiikka sekä espanjan kielen tutkimuksen välineet ja sovellukset. Portugalin puolella on mahdollisuus syventyä esimerkiksi Portugalin, Brasilian ja portugalinkielisen Afrikan kirjallisuuteen ja murremaantieteeseen. Sekä portugalissa että espanjassa on myös aineenopettajiksi opiskelevien linja.

Helsingin yliopiston iberoromaanisen filologian tutkimus oli vuosisadan alkupuolella lähinnä kielihistoriallista: keskiaikaisten tekstien editointia sekä arabian ja espanjan vuorovaikutuksen selvittelyä. Nykyinen opettajakunta tutkii espanjan ja portugalin merkitys- ja lauseoppia, kielikontakteja, nykykirjallisuutta sekä kieltenopetusta ja kielikoulutuspolitiikkaa. Väitöskirjoja on laadittu mm. äänneopin, koodinvaihdon ja kielihistorian alalta.

Helsingin yliopisto on Pohjoismaiden ainoa yliopisto, jossa voi opiskella kaikkia Pyreneitten niemimaan romaanisia pääkieliä: espanjaa, portugalia, galegoa ja katalaania. Myös ei-romaanisen baskin kielen kursseja järjestetään vuosittain. 

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

Filologia on tiede, joka tutkii lähtökohtaisesti tekstejä. Nämä voivat voi olla vanhoja tai uusia, kirjallisia tai suullisia, kaunokirjallisia tai asiatekstejä.

Italialainen filologia keskittyy Italian kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin välisten suhteiden tutkimiseen,  kielen tuhatvuotisen kehityksen tarkasteluun  ja niiden mekanismien analysointiin, joiden vaikutuksesta Italia on muodostunut sellaiseksi, kuin se nykyään on.

Opintosuunnassa opiskellaan filologisia, kirjallisuuteen ja kielitieteeseen liittyviä aiheita ja  parannetaan omaa kielitaitoa sekä ammatillisesta että tieteellisestä näkökulmasta.

Opettavien aiheiden kirjo on laaja, ne perustuvat osittain tehtyyn tutkimukseen ja ne tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia omaan tutkimukseen: esimerkiksi sosiolingvistiikka ja mediakielen tutkimus tarjoavat monenmoisia tutkimuskohteita nykyitaliasta kiinnostuneille. Kirjallisuuden puolella on mahdollista paneutua yksittäisten nykykirjailijoiden teosten tutkimiseen. Opintosuunnassa on myös vankat perinteet aikaisempien vuosisatojen kielen ja kirjallisuuden tutkimuksessa. 

EU:n väestöstä 13% puhuu italiaa äidinkielenään ja 3% toisena kielenään. Italia on maailman opiskelluin neljäs vieras kieli. Sen osaaminen avaa ovet musiikin, kuvaamataiteiden, historian ja antiikin tutkimukselle ja tuntemukselle.

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

Ranskan kielen ja ranskankielisen kulttuurin maisteriopintojen keskeinen tavoite on ohjata opiskelija syventämään monipuolista kielen tuntemusta ja omaa asiantuntijuuttaan. Opiskelija kehittää valmiuksiaan itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn, ja opinnot sidotaan osittain ammattiorientoiviin opintoihin.  Pro gradu -tutkielmassa opiskelija soveltaa oppimaansa itsenäisesti laatimalla ranskankielisen tutkielman kieleen, kirjallisuuteen tai ranskan opettamiseen kuuluvasta aiheesta. Opintosuunnan opettajat ja tutkijat harjoittavat nykyään pääasiassa kieli- ja kirjallisuustieteellistä tutkimusta. Tutkimusaloja ovat mm. kontrastiivinen kielitiede (suomi–ranska), nyky- ja muinaisranskan syntaksi, tekstin- ja diskurssintutkimus, 1900-luvun kirjallisuus, ranskan opettaminen/oppiminen vieraana kielenä, ranska lingua francana sekä puhekielen, vuorovaikutuksen ja prosodian tutkimus.  Opintosuunta järjestää myös suurelle yleisölle tarkoitettuja tapahtumia, joissa ranskankielistä kulttuuria tehdään tunnetuksi.

Tutustu ranskan opiskeluun oheisen videon kautta!

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

Saksa on vallannut takaisin aiempaa asemaansa merkittävänä talous- ja kulttuurielämän vaikuttajana, mikä on lisännyt saksan kielen ja kulttuurin ammattilaisten tarvetta koko Euroopassa ja myös Suomessa. Saksan kielen ja saksankielisten maiden kulttuurien asiantuntijoita tarvitaan esimerkiksi tiedotus- ja matkailualojen, mainonnan, kaupan, teollisuuden ja informaatioteknologian palvelukseen.

Opintosuunnan opiskelija perehtyy saksan kieleen, saksankielisten maiden kirjallisuuteen ja kulttuuriin sekä näiden tutkimukseen. Opinnoissa tarkastellaan myös saksan kielen ja kulttuurin historiallista kehitystä. Tavoitteena on oman alan asiantuntijuus, johon kuuluu

  • ammatillisissa ja virallisissa yhteyksissä tarvittava saksan yleiskielen erinomainen kirjallinen ja suullinen taito,
  • kielen rakenteen ja varieteettien sekä saksankielisen alueen kirjallisuuden ja kulttuuritaustan vankka tuntemus sekä
  • kyky tarkastella näitä tieteellisesti.

Opintojen aloittaminen edellyttää kielten kandiohjelman saksan opintosuunnan perus- ja aineopintojen tai vastaavan koulutuksen suoritusta.

Opintosuuntamme valinnaiskurssit mahdollistavat erikoistumisen joko kielitieteeseen, saksankielisten maiden kirjallisuuteen ja kulttuuriin, monikielisyyteen tai multimediaaliseen kommunikaatioon. Maisterivaiheessa voi myös suorittaa aineenopettajakoulutuksen.

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

Opintosuunnassa on tavoitteena jonkin slaavilaisen tai balttilaisen kielen sujuva taito, kieleen liittyvän kirjallisuuden ja kulttuurin hyvä tuntemus sekä yleiskuva slaavilaisten ja balttilaisten kielten kehityksestä ja keskinäisestä suhteesta. Useimmiten opiskelijan pääkieli on jokin Helsingissä kandiohjelman opintosuuntana opiskeltu slaavilainen tai balttilainen kieli (puola, tšekki, eteläslaavilaiset kielet, latvia tai liettua), mutta muualla hankitun kielitaidon pohjalta jostakin muustakin slaavilaisesta kielestä voi tulla opiskelijan pääkieli. Venäjän opiskelijoille on kielten maisteriohjelmassa oma opintosuuntansa, mutta venäjän pohjalta voi valita myös slavistiikan ja baltologian opintosuunnan, jos opiskelija haluaa erikoistua esimerkiksi vertailevaan slavistiikkaan.

Opinnoista suoritetaan aina 1–2 lukukautta jossakin kielialueen yliopistossa, yleensä maisteriohjelman solmimien vaihtosopimusten kautta.

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

Venäjä-osaamiselle on kysyntää niin Suomessa kuin ulkomaillakin eikä ole aihetta olettaa, että tarve vähenisi – niin kauan Suomen naapurina on tämä taloudellinen ja kulttuurinen suurvalta. Opintosuunnan opiskelijana perehdyt syvällisesti venäjän kieleen ja venäläiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin ja saat monipuolisen kuvan niiden tutkimuksen historiasta ja nykysuuntauksista. Samalla opit tarkastelemaan kielen ja kulttuurin ilmiöitä historiallisessa, sosiaalisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissaan ja lähestymään niitä kriittisesti ja analyyttisesti. Tutkijan taitojen lisäksi saat hyvät valmiudet toimia monissa asiantuntijatehtävissä ja ammateissa, joissa vaaditaan syvällistä kielen ja kielialueen kulttuurin tuntemusta. Tutkielman tekoa varten opintosuunta tarjoaa laajan valikoiman tutkimuskohteita, joihin kuuluvat mm. venäläinen avantgarde, populaarikulttuuri ja nykykirjallisuus, kielenopetus ja kaksikielisyys, funktionaalinen kielioppi, kielellinen vaikuttaminen sekä puhekielen erityispiirteet ja niiden heijastuminen median ja internetin kielessä. 

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.