Tutkimus

Kuva: Juha Eskelinen.

Kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelmassa tutkitaan monipuolisesti kääntämiseen, tulkkaukseen ja monikieliseen viestintään liittyviä aiheita. Tutkimuskohteina ovat kääntämisen ja tulkkauksen tuotteet ja prosessit sekä kääntämisen ja tulkkauksen toimintaympäristö toimijoineen. Helsingin yliopistossa tutkitaan esimerkiksi kirjallisuuden kääntämistä, erikoisalojen tekstien kääntämistä ja termityötä, erilaisia audiovisuaalisen kääntämisen ja saavutettavuuden muotoja (mm. kieltenvälistä ja kielensisäistä tekstitystä sekä kuvailutulkkausta), kääntämisen opettamista ja oppimista sekä oikeustulkkauksen käytäntöjä. Tärkeä tutkimusalue on käännösteknologia termipankeista konekääntimiin.

Alla on lueteltuna muutamia käynnissä olevia tutkimusprojekteja. Lisätietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

Tutkimuksen aiheena on käännösten synty vuorovaikutuksessa. Vaikka käännösprosessi perinteisesti mielletään kääntäjän päänsisäisenä toimintana, MUTABLEssa sitä tarkastellaan kääntäjien ja käyttäjien välisen yhteistyön ja kääntämisympäristön tuloksena. Tutkimuksessa analysoidaan kuvailutulkkauksen käsikirjoittamisprosessia, jossa sokeat ja näkevät tekevät kielellisen kuvailun elokuvan visuaalisista elementeistä näkövammaisille katsojille. Lisäksi tutkitaan kuvailutulkkausta tulkkauksen näkökulmasta suorissa vuorovaikutustilanteissa taidenäyttelyopastuksissa. Tavoite on selvittää kääntämisen, tulkkauksen ja yhteisymmärryksen rakentumista multimodaalisesti: Miten kääntäminen ja siihen liittyvät vaiheet (mm. ongelmanratkaisu) ilmenevät vuorovaikutuksessa ja keskustelussa? Millaisin keinoin (mm. puhe, eleet) käännösratkaisuja tehdään? Miten sokeat tulkitsevat elokuvan äänimaailmaa ja ihmisten puhetta ja miten viestinnällinen epäsymmetrisyys (toiset näkevät, toiset eivät) ilmenee? Miten kääntäjien sosio-kognitiivinen ympäristö vaikuttaa käännösprosessiin? Tutkimusaineistona on autenttisia tiimityöskentely- ja tulkkaustilanteita, joita on tallennettu videolle Suomessa, Saksassa ja Itävallassa, sekä käännösprosessista kerättyä dokumentaatiota. Tutkimus tuo uutta tietoa kääntämisestä ja vuorovaikutuksesta. Tulokset hyödyttävät mm. työelämän kehittämistä, sillä ne lisäävät ymmärrystä erilaisuuteen liittyvästä asiantuntijuudesta.

Projektia rahoittaa Suomen Akatemia.

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten ja venäläisten arkisia kohtaamisia toisaalta sodanaikana ja toisaalta kansainvälisessä Allegro-junassa nykyaikana. Tutkimuksessa kysytään, miten erikielisten ja -taustaisten ihmisten vuorovaikutus tapahtuu, ketkä toimivat tulkkeina, mitä käännös- ja tulkkauskäytäntöjä on. Tutkimuksen lähteinä käytetään sodanajan osalta sotavankien muistelmia, sotatulkkien muistelmia, sotahistoriallista tutkimusta ja arkistoaineistoa. Allegron osalta aineistona toimivat organisaation omat monikieliseen toimintaympäristöön liittyvät ohjeet, matkustajien, junanhenkilökunnan ja rajaviranomaisten haastattelut sekä tutkijan oma havainnointiaineisto, joka syntyy ”junakävelyä” suorittamalla. Tutkimus liittyy laajemmin arkikääntämisen ja sodanajan kääntämisen teemoihin.

Tutkimusta tukee Koneen Säätiö.