Anu Carnegie-Brown

Anu Carnegie-Brown.

Kääntäjien ja tulkkien urapolut näyttävät alan ulkopuolisin silmin katsottuna suhteellisen suoraviivaisilta. Uratarinat todistavat kuitenkin muuta. Yksi esimerkki on Anu Carnegie-Brown, jolle kääntäjän opinnot avautuivat kotikaupunki Kouvolan kautta. Helsingin yliopiston käännöstieteen laitos oli 80–90-lukujen taitteessa sijoitettu Kouvolaan, mikä tarjosi maantieteellisesti helpon lähtökohdan korkeakouluopinnoille.

– En ollut ajatellut ryhtyä opiskelemaan kääntäjäksi, mutta tiesin haluavani korkeakoulututkinnon. Valitsin kääntäjälinjan osittain opiskelupaikan sijainnin takia ja osittain siksi, että olin jo naimisissa englantilaisen kanssa ja kielitaitoni oli hyvä. En kuitenkaan ollut mikään anglofiili, vaan minua kiinnosti erityisesti suomen kieli.

Kääntäjän työssä nimenomaan oma äidinkieli on tärkeässä asemassa, ja ainakin tuolloin opintoihin sisältyi useita pakollisia suomen kielen kursseja.

– Kääntämistä ei pitäisi opiskella vain siksi, että rakastaa vieraita kieliä, vaan myös siksi, että pitää omastaan. Ammattikääntämisessä työskennellään lähes aina vieraista kielistä omaan äidinkieleen päin, joten kaikki kääntäjän luovuus, käännösvaihtoehtojen puntarointi ja uusimman terminologian opettelu kohdistuvat äidinkielisen tekstin tuottamiseen. Kääntäjän ammattitaito näkyy kohdekielessä.

Carnegie-Brownin valmistuessa 90-luvun alussa ala oli nykypäivään verrattuna varsin erilainen. Sähköpostia tai portaaleja ei käytetty, vaan käännettävät asiakirjat kulkivat paperilla tai levykkeellä postin kautta. Käännösteknologiasta ei vielä tiedetty mitään.

– Tutustuin ensimmäiseen käännösalan työnantajaani vaihto-opiskeluvuonna Norjan Bergenissä, kun tapasin toisen suomalaisen käännösopiskelijan, joka oli perustamassa omaa yritystään.

Carnegie-Brown löysi pian itsensä vaihtuvista tehtävistä kasvavassa yrityksessä.

– Siirryin uusiin tehtäviin riippuen aina sen hetkisestä tarpeesta. Olin valmis joustamaan ja opettelemaan uutta, mikä auttoi asiassa. Hoidin useita tehtäviä, kuten projektinhallintaa, yleisjohtamista, alihankintaa ja henkilöstöhallintaa.

Kääntäjänkoulutukselle on kysyntää, vaikka ei puhdasta käännöstyötä tekisikään. Käännösalan yrityksiin kaivataan niin projektikoordinaattoreita, asiakaspalvelun ammattilaisia, jälkieditoijia, terminologeja kuin kieliteknologian asiantuntijoitakin.

– Olen työskennellyt käännösalalla kohta 25 vuotta ja vain kolme niistä kääntäjänä. Kaikissa tehtävissäni käännösprosessin ja kansainvälisen käännösalan tuntemuksesta on kuitenkin ollut hyötyä: Olipa kyseessä joustavan palvelupaketin rakentaminen asiakkaille, käännösyrityksen sisäisten prosessien kehittäminen tai oman henkilökunnan kouluttaminen, ratkaisu perustuu aina siihen, että ymmärtää, mitä hyvän käännöksen syntymiseen tarvitaan.

Käännösalaan kuuluu yhä enemmän yhteistyötä, jossa osapuolet pystyvät sparraamaan toisiaan.

– Aikaisemmin kääntäminen oli selvemmin käsityöammatti. Nykyään monikielisen viestinnän tuottaminen ja hallinnointi on niin monimutkainen prosessi, että siihen osallistuu asiakasyrityksissä paljon eri ihmisiä ja alihankintaketjussakin useampi yhteistyökumppani. Itse kääntäminen on vain pieni osa tätä kokonaisuutta.

Ihmisten väliseen viestintään keskittyvä palveluala luo omanlaisensa työympäristön. Käännösalan houkuttelevuus ei lienekään kunnianhimoisessa tuloksen tekemisessä vaan toimeksiantojen globaaleissa, inhimillisissä tavoitteissa.

– Työmme on mielekästä, sillä kääntäjät rakentavat siltoja siellä, missä kielimuurit erottavat ihmisiä toisistaan. Työmme tuloksena asiakkaamme pystyvät viestimään omien asiakkaidensa kanssa. Me rakastamme vieraita kieliä, jotta asiakkaidemme ei tarvitse. Jokainen länsimaisessa yhteiskunnassa elävä ihminen nauttii päivittäin kääntäjien työn tuloksista, vaikka suurin osa ei sitä tiedäkään. Ammattikuntamme muistuttaa vähän roskakuskeja: työmme on huomaamatonta ja jää usein vaille arvostusta. Kun jokin kuitenkin menee pieleen tai asiantuntijapalveluistamme luovutaan, on seurauksena täysi kaaos.

 

Anu Carnegie-Brown valmistui kääntäjäksi Helsingin yliopistosta vuonna 1993 ja työskentelee pohjoismaisiin kieliin erikoistuneen käännösyrityksen, Sandberg Translation Partners Ltd:n, toimitusjohtajana Isossa-Britanniassa. Yritys työllistää 120 henkilöä, ja sillä on toimipisteitä kolmessa Euroopan maassa.

Teksti: Tero Juutilainen, Anu Carnegie-Brown. Kuva: Anu Carnegie-Brown.