Opintojen sisältö ja rakenne

Ympäristötieteiden kandiohjelmassa opiskellaan ympäristökysymyksiin liittyviä tieteenaloja laaja-alaisesti luonnontieteistä yhteiskuntatieteisiin. Opit perusasiat ekosysteemien toiminnasta, aineiden kierroista ja ilmakehän sekä maa- ja vesiekosysteemien vuorovaikutuksista, mutta tutustut myös ympäristöpolitiikaan ja -taloustieteeseen. Vaikka ympäristötieteiden opetus aloitetaan luonnontieteellisistä perusasioista, niitä käsitellään koko koulutuksen ajan yhteydessä ihmisen toimintaan.

Opiskelet ympäristökysymyksiin liittyviä tieteenaloja. Opiskelu alkaa kemiasta ja biologiasta ja muista luonnontieteellisistä perusasioista, ja niitä käsitellään koko koulutuksen ajan yhteydessä luontoon ja ihmisen toimintaan. Opit käytännön tutkimusmenetelmiä mm. laboratoriotöissä ja kenttäkursseilla. Syvennät osaamistasi valitsemallasi alalla, kuten agroekologiassa, akvaattisissa tieteissä, maaperä- ja ympäristötieteessä, maatalouden ympäristöteknologiassa, mikrobiologiassa, ympäristöekologiassa tai ympäristömuutoksessa ja -politiikassa.  Ympäristötieteiden opiskelussa on tärkeää myös kehittää viestintä- ja kielitaitoja sekä perehtyä tieteelliseen ajatteluun ja ympäristöalojen kehityksen seuraamiseen. Opintoihin kuuluu myös tutkimusmenetelmäkursseja ja työelämään orientoivia opintoja. Lisäksi voit suorittaa vapaasti valittavia opintoja oman kiinnostuksesi mukaisesti vaikka toisessa tiedekunnassa, yliopistossa tai ulkomailla.  

Opinnot koostuvat luennoista, käytännön laboratoriokursseista, harjoittelusta, seminaareista, projektitöistä sekä itsenäisestä opiskelusta. Lähiopetusta annetaan pääosin Viikin kampuksella Helsingissä ja lisäksi Lahden yliopistokampuksella. Opetuksessa sovelletaan projektioppimisen menetelmiä ja käytetään verkkoa opiskelun tukena. Joitain kursseja voi suorittaa kokonaan verkossa opiskellen.  

Voit myös hakea aineenopettajakoulutukseen eli tähdätä biologian opettajaksi.

Luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinto ympäristötieteissä (180 opintopistettä, op):

  • Henkilökohtainen opintosuunnitelma
  • Ympäristötieteiden kaikille yhteiset perusopinnot, 25 op
  • Ympäristötieteiden kaikille yhteiset aineopinnot, 18 op. Aineopintoihin kuuluu kandidaatin kirjatentti, seminaari sekä kandidaatin tutkielma.
  • Aineopintojen vaihtoehtoinen opintokokonaisuus oman osaamisen suuntaamiseksi, 30 op.
  • Aineopintojen vaihtoehtoisia opintojaksoja, 15 op
  • Valinnainen opintokokonaisuus omasta koulutusohjelmasta (voit suorittaa toisen aineopintojen moduulin) tai muusta Helsingin yliopiston koulutusohjelmasta tai muusta korkeakoulusta, 15 op. Valinnaisen opintokokonaisuuden voit myös suorittaa kansainvälisessä vaihdossa.
  • Ympäristötieteitä tukevat menetelmätieteiden opinnot sisältävät  kemiaa, tilastotiedettä ja matematiikkaa, 15 op sekä mahdolisia muita menetelmätieteitä moduulista riippuen 5-10 op.
  • Viestintä ja kieliopinnot, väh. 10 op
  • Tieto- ja viestintätekniikan ja tiedonhallinnan perusvalmiudet, 3 op
  • Työelämäorientointi tai -harjoittelu sekä asiantuntijuutta kehittävät opinnot, väh. 10 op
  • Vapaasti valittavat opinnot, 0-39 op

Kandidaatin opintojen alussa opiskelet kaikille yhteisiä perusopintoja sekä  kemiaa, ja matematiikkaa, minkä jälkeen voit opinnoissasi syventyä aineopintoihin sekä valitsemaasi aineopintojen moduuliin. 

Aineopintojen moduulien kuvaukset:

  • Agroekologiassa tarkastellaan ihmisen ruokaekologiaa ja ruokajärjestelmien kestävyyden peruskysymyksiä. Niillä on kasvava merkitys, sillä ihmiskunnan ruoka saadaan ravinto- ja rehukasvien viljelystä maatalousekosysteemeissä, jotka kattavat jo nyt noin 40 % maapallon maa-alasta.
  • Akvaattisissa tieteissä perehdytään merien, järvien ja virtavesien elämään: eliöihin ja niiden elinympäristöihin sekä niiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Keskeisenä kysymyksenä on myös ihmisen vaikutus vesiekosysteemeihin (esim. rehevöityminen, ylikalastus, öljyonnettomuudet) sekä vesien kunnostus ja suojelu.
  • Maaperä- ja ympäristötiede tarkastelee maaperää luonnonvarana ja elämää ylläpitävänä osana ympäristöä sekä sen vuorovaikutuksia vesistöjen ja ilmakehän kanssa. Tutkimus keskittyy fysikaalis-kemiallisiin ja mikrobiologisiin prosesseihin puhtaan ravinnon sekä muiden maaperän ekosysteemipalvelujen tuottamisessa, jätteiden hyötykäytössä, ympäristökuormituksen hallinnassa ja pilaantuneen ympäristön kunnostuksessa.
  • Mikrobiologia tutkii mikrobien elämää eri ympäristöissä. Mikrobeja ovat bakteerit, arkeonit, sienet, alkueliöt, levät ja virukset, ja ne kierrättävät maapallollamme elämälle tärkeät ravinteet, tuottavat energiaa, pilkkovat jätteitämme ja pitävät yllä terveyttämme.
  • Maatalouden ympäristöteknologiassa kehitetään ekologisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestäviä ruuantuotantotapoja. Tutkimusteemoja ovat maataloustuotannon ja ympäristön välinen vuorovaikutus, ympäristökuormituksen vähentämistä sekä ravinteiden kierrätystä edistävät tuotantomenetelmät, bioenergia ja uusiutuvat raaka-aineet.
  • Ympäristöekologian tutkimuksen painopistealoja ovat kemikalisoitumisen ja yhdyskuntien jätevirtojen aiheuttamat ekologiset ja biogeokemialliset vaikutukset sekä syntyneiden ongelmien ympäristöbiotekniset ratkaisut kaupunkiympäristössä ja sen vaikutuspiirissä olevissa maa- ja vesiekosysteemeissä. 
  • Ympäristömuutos ja -politiikka -tieteenalalla tutkitaan kaupungistumiseen liittyviä kysymyksiä (kaupunkiekologia, kaupunkien ympäristöpoliitikka, kaupunkien muutos) sekä laajempia ympäristömuutokseen liittyviä kysymyksiä (arktiset alueet, typpiviisas maatalous, ilman epäpuhtaudet, ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen, monitieteiset tutkimusmenetelmät).

Tutkintorakenne kaavakuvana:

kaavakuva y-kandin tutkintorakenteesta

Aineenopettajaksi opiskelu

Huom! Aineenopettajan opintosuunnassa tutkintorakenne poikkeaa hieman muusta tutkintorakenteesta, sillä aineenopettajakoulutukseen valittu opiskelija suorittaa valinnaisina opintoina 60 op toisesta opetettavasta aineesta, joka biologian opiskelijalla on tavallisesti maantiede, mutta voi olla myös kemia, fysiikka, matematiikka tai terveystieto. Opetettavien aineiden opinnot (biologia ja toinen opetettava aine, esimerkiksi maantiede) tulee sisältyä jo kandidaatin tutkintoon. Aineenopettajan pätevyyden saa kuitenkin vasta, kun maisterintutkinto ja siihen sisällytettävät opettajan pedagogiset opinnot (60 op) on suoritettu.

Aineenopettajan opintosuunnan tutkintorakenne kaavakuvana:

Kaavakuva y-kandin tutkintorakenteesta aineenopettajille