Uratarinat - Elintarvike ja ympäristötalouden kandidaatin ohjelman Elintarvike ja kulutuksen opintosuunta

Kandidaatintutkinto antaa valmiudet jatkaa opintoja maisterivaiheeseen tai siirtyä työelämään erilaisiin asiantuntijatehtäviin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla tai yrittäjänä.

Elintarviketalouden ja kulutuksen opintosuunnasta valmistuneet kandidaatit voivat työllistyä elintarvikealalla mm. vähittäiskaupan, elintarviketeollisuuden tai ruokapalvelualan yrityksiin liiketoimintaa tukeviin asiantuntijatehtäviin. Valmistuneet voivat työllistyä myös alan järjestöihin, tutkimusorganisaatioihin tai konsulttiyrityksiin sekä muille kaupan, teollisuuden ja palveluliiketoiminnan aloille. Opintosuunta antaa mahdollisuuden edetä vaativampiin asiantuntija-, tutkimus- ja johtotehtäviin kokemuksen ja ylempien korkeakouluopintojen myötä. Ne antavat myös valmiuksia oman yrityksen perustamiseen.

Koulutusohjelman aikaisemmista pääaineista: elintarvike-ekonomia, markkinointi, kuluttajaekonomia, maatalousekonomia sekä ympäristö- ja luonnonvaraekonomian pääaineista muodostuu uusi 1.8.2017 aloittava Ympäristö- ja elintarviketalouden kandidaatin ohjelma ja elintarvike-ekonomian, markkinoinnin ja kuluttajaekonomian pääaineista kandidaatin tutkinnon Elintarviketalouden ja kulutuksen opintosuunta sekä Elintarviketalouden ja kulutuksen maisteriohjelma.  Pääaineista valmistuneet henkilöt ovat työlistyneet hyvin omalle opiskelualalle.

Hanna Kasari ei opiskeluaikana tiennyt, että täysin omia kiinnostuksenkohteita vastaavaa työtä voi päästä tekemään.

- Minua kiinnosti ruoan ketju pellolta pöytään, enkä tiennyt miten siihen liittyviä opintoja tai työtä voisi edes olla olemassa, Hanna Kasari sanoo.

Toisin kuitenkin kävi, kun Kasari löysi elintarvike-ekonomian oppiaineen. Kasari luki elintarvike-ekonomiaa pääaineenaan taloustieteen laitoksella vuosina 2005-2010. 
- Sivuaineinani luin kuluttajaekonomiaa, maataloustieteitä, laskentatoimea ja elintarviketieteitä.
Halusin itselleni ruokaan ja maatalouteen liittyvän ammattitaidon. Tavoitteenani opiskelussa oli hankkia hyvä kokonaiskuva suomalaisesta elintarvikeketjusta, hän sanoo.

Kasari on kotoisin maatilalta Etelä-Pohjanmaalta. Omien opintojen myötä kurssit muuttuivat yhä kiinnostavimmiksi ja hän halusi suorittaa ne kunnolla. Kasari valmistui tavoitteiden mukaisesti hyvin arvosanoin viidessä vuodessa. 
- Alkuperäinen suunnitelma oli valmistumisen jälkeen palata Pohjanmaalle. En halunnut tutkijaksi tai perheeni maatilan jatkajaksi, mutta selkeää käsitystä tulevaisuuden työpaikastakaan ei ollut, Kasari muistelee.

Soveltuva koulutus edellytyksenä työpaikan saamiseksi

Yliopisto-opintojensa avulla Kasari oppi tiedonhakuun ja asioiden taustoittamiseen liittyviä taitoja. 
- Opiskelun pitää antaa pohja työelämälle. Tiesin jo opiskelemaan hakeutuessani, että halusin työskennellä suomalaisen ruuan kanssa. En olisi päässyt nykyiseen työhöni ilman opintojani, jossa soveltuva korkeakoulututkinto oli lähes välttämätön, hän pohtii.

Kasari työskentelee tällä hetkellä Atria –konsernissa markkinointipäällikkönä. Työtehtävät ovat monipuolisia, mutta ensisijaisesti niihin kuuluu markkinoinnin ja viestinnän suunnittelua sekä käytännön toteutusta. Lisäksi hän tekee yhteistyötä suomalaisten viljelijöiden kanssa. 
- Aloitin Atrialla työt training –ohjelman kautta. Atria arvostaa Viikissä koulutuksen hankkineita ja he tuntevat sen opintosisältöjä. Tykkään työstäni ja erityisesti siitä, että saan olla lihantuottajien kanssa tekemisissä, Kasari sanoo.

Aiempaa työkokemusta oli kertynyt kesätöissä Juustoportilla, ABC:llä, Prismassa ja Pohjolassa. Kasari teki töitä myös Helsingin yliopiston Ruralia -instituutissa vajaan vuoden ajan, jossa hän myös suoritti harjoittelunsa että gradunsa erääseen tutkimushankkeeseen liittyen.

Rikas opiskelijaelämä antaa eväitä tulevaisuuteen

Kasari uskoo, että opiskelijajärjestötoiminta tarjoaa sekä verkostoja että oppimisen paikkoja.
- Olin todella aktiivisesti mukana Etelä-Pohjalaisen osakunnan touhuissa. Niistä oppi paljon esimerkiksi kokous- ja neuvottelutaitoja, joita olen tarvinnut työelämässä. Lisäksi esimiestaidot, jota ei yliopistolla juuri opetettu, ovat karttuneet opiskelijajärjestöjen ja muiden luottamustehtävien kautta. Opin siellä miten ollaan ihmisten kanssa tekemisissä ja miten heitä johdetaan.

Muita opiskelijoita Kasari kannustaa rohkeasti opiskelemaan sitä, mikä oikeasti kiinnostaa.
- Valmistuttuani löysin itseni juuri sellaisesta paikasta, joka vastaa omia kiinnostuksen kohteitani. Opiskeluaikana minulla ei ollut hajuakaan että tällaista työtä on edes olemassa.
Myöskään opiskelijaelämää ei saisi unohtaa.

- Opiskelija- ja harrastusjärjestöjen toimintaan kannattaa mennä mukaan. Opiskeluaikaa ei pidä viettää pelkästään kirjojen kanssa, Kasari tiivistää

Jonna Puisto halusi yhdistää kaksi kiinnostuksenkohdetta – elintarvikkeet ja talouden. Perheen perustaminenkaan ei estänyt häntä menestymään hyvin opinnoissaan.
- Selailin opinto-oppaita, kun törmäsin elintarvike-ekonomiaan. Se oli selvästi minun juttuni. Halusin ehdottomasti Viikkiin opiskelemaan, joten en edes hakenut muualle, Jonna Puisto kertoo.

Jonna Puisto opiskeli elintarvike-ekonomiaa pääaineenaan taloustieteen laitoksella. 
- Elintarvike-ekonomiassa yhdistyivät elintarvikkeet ja liiketalous, eli kaksi asiaa jotka kiinnostivat minua. Aihe tuntui olevan tarpeeksi maanläheinen, Puisto sanoo.
Sivuaineenaan hän luki markkinointia ja kuluttajaekonomiaa.

Työ yhdistää kiinnostuksenkohteet

Puisto on ollut monenlaisissa töistä aina nuoruudesta lähtien, ja tehnyt sekä osa- että kokoaikaisesti töitä.
- Olin ollut assarina ja sihteerinä pitkään ennen kuin aloitin opiskelun. Opintojen aikana olin sitten tilitoimistossa avustajana ja hotellissa töissä. Tein harjoittelun MTT -taloustutkimuksella, jonka jälkeen vedin vielä yliopistolla parisen vuotta työelämälaadun kehittämishankkeen projektia, Puisto kertoo.

Opintojen aikana Puisto sai myös kaksi lasta, joten hän oli opintojen ohessa pienten lasten äiti. 
- En ollut ihan parikymppinen kun aloitin yliopiston, joten perheen perustaminen tuli ajankohtaiseksi opiskeluaikana. Olin lasten kanssa kotona nelisen vuotta, jonka aikana tein osa-aikatöitä ja opiskelin sen verran mitä kerkesin. Valmistuin yhteensä seitsemässä vuodessa, Puisto kertoo.

Hän menestyi opinnoissaan hyvin perheen huolehtimisen ohellakin.
- Viihdyin taloustieteen laitoksella sekä opiskelijana että työntekijänä. Laitoksen väki ja ilmapiiri olivat  ihanan kannustavia, ja auttoivat vaikeiden hetkien aikana. Valmistumisen jälkeen oli tavoitteena päästä työelämään, Puisto sanoo.

Nykyään hän työskentelee Docrates Syöpäsairaalassa markkinointi- ja HR –assistenttina.
- He hakivat vastavalmistunutta ekonomia kehittämään henkilöstöhallintoa ja markkinointia, eli kahta asiaa jotka molemmat kiinnostavat minua. Työ on joka päivä erilaista. Markkinoinnissa olen mukana suunnittelussa ja toteutuksessa., HR-puolella osallistun esimerkiksi työterveysyhteistyön kehittämiseen, toimintamallien päivittämiseen ja rekrytointiin. Lisäksi toimin työsuojavaltuutettuna, Puisto kertoo.

Lähiaineiden opiskelu ja gradu voivat luotsata työelämään

Puiston mielestä koulutus on perusvaatimus työelämässä.
- Nykyiseen työpaikkaani etsittiin juuri yliopiston tai korkeakoulututkinnon suorittanutta ihmistä. Oma koulutukseni liiketaloustieteissä oli oikea, soveltuva koulutus joka vastasi työtehtävää. Kokonaisvaltainen ymmärrys liiketaloudesta on tärkeää, Puisto pohtii.

Puiston mielestä muiden opiskelijoiden kannattaa syventää näkemystään myös opiskelemalla lähiaineita.
- Esimerkiksi elintarvike-ekonomian lisäksi kannattaa lukea elintarviketeknologiaa ja ravitsemustiedettä. Jos joskus sitten työskentelee elintarvikealan yrityksessä, niin ymmärtää eri työtehtäviä ja niiden toimintoja. Opiskeluaikana kannattaa miettiä mihin aikoo asettua työelämässä, ja opiskella siihen liittyviä aineita, Puisto neuvoo.

Verkostoituminen on olennaista

Puiston mielestä on myös tärkeää verkostoitua opiskeluaikana.
- Itse en ollut erityisemmin opiskelujärjestötoiminnassa mukana, mutta pidän verkostoitumista oleellisena. Opintoihin kuuluvat harjoittelut on hyvä hyödyntää ja saada kontaktia työelämään, koska silloin pystyy kokeilemaan oppimiaan taitoja käytännössä ja päästä sisään ehkä tulevaisuuden työpaikkaankin. Omasta fyysisestä hyvinvoinnista ja jaksamisestakin kannattaa pitää huolta, Puisto sanoo.

Lisäksi Puisto näkee gradun tärkeänä linkkinä tulevaisuuteen.
- Omalla kohdalla gradu ohjasi työelämään sijoittumista selvästi. Valitsin aiheen omien kiinnostuksen kohteiden mukaan, ja sillä on ollut merkitystä suuntautumisellani asiantuntijuudessa. Eli gradu kannattaa tehdä huolella, Puisto tiivistää

Panu Brofeldt pääsi gradunsa kautta työelämään. Hänen mielestään opiskelijan pitää osata olla nöyrä ja avarakatseinen.
- Olin kiinnostunut talouspuolen asioista ja koulutuksesta, kun katsoin Viikin oppiaineitten kuvaukset. Perheessäni on myös elintarvikealalla työskennelleitä ihmisiä, kuten Viikissä opiskellut äitini kuka suositteli elintarvike-ekonomiaa minulle, Panu Brofeldt sanoo.

Brofeldt opiskeli elintarvike-ekonomiaa pääaineenaan taloustieteiden laitoksella. Sivuaineina hänellä oli laskentatoimi, projektijohtaminen sekä kuluttajaekonomia.
- Osan sivuaineopinnoista suoritin Teknisessä Korkeakoulussa eli nykyisessä Aallossa, Brofeldt sanoo.

Hänen tavoitteenaan oli suorittaa opinnot loppuun kohtuullisessa ajassa. 
- Lukiosta juuri päästyäni en oikein tiennyt, mitä yliopisto-opiskelu edes on. Mutta ajan myötä kaikki täsmentyi ja suoritin yliopiston vaihtovuosineen kuudessa vuodessa. Loppupuolella huomasin pärjääväni kohtuullisen hyvin kursseilla, joten halusin myös perushyviä arvosanoja, Brofelt sanoo.

Opintoihin liittyvästä ohjauksesta Panulle on jäänyt erityisesti mieleen mielenkiintoiset ja mukavat keskustelut professori Markku Koskelan kanssa. Opinto-opas oli opintojen aikana kohtuullisen tärkeä tiedonlähde kavereiden lisäksi. 

Gradun kautta töihin

Pari vuotta ennen valmistumistaan Brofelt teki varastomiehen kesätöitä Valion päävarastolla. 
- Sitä ennen olin ollut pidemmän aikaa urheilukaupassa töissä. Valiolla tein sitten yhden kesän varastossa ja jatkoin osa-aikaisena seuraavaan kevääseen asti. Opintojen myötä sain enemmän koulutusta vastaavia töitä Lapinlahden ja Turengin tehtailla uuden laskentajärjestelmän käyttöönottoon liittyvissä tehtävissä, Brofeldt kertoo.

Hän teki Valiolle gradunsa ja sen jälkeen hänelle avautui oiva mahdollisuus päästä saman organisaatioon töihin.
- Pääsin laskennan trainee-ohjelmaan, joka kesti noin vuoden ja siitä siirryin nykyiseen tehtävääni tuotannon kontrolleriksi. Vastuualueisiini kuuluu tuotannon raportointia, erillisanalyysien tekemistä sekä erilaisten laskelmien oikeellisuuden varmistamista. Talousosastolla työskentely on mielenkiintoista, koska sieltä näkee hyvin moneen suuntaan. Työtehtävät vaihtelevat yksinkertaisista monimutkaisiin ja ovat ongelmaratkaisukeskeistä. Talousosasto tuottaa tietoa myös päätöksenteon tueksi, Brofeldt selittää.

Gradu kunniaan

Brofeldt korostaa gradun tärkeyttä.
- Minulle parhaita oppimisen paikkoja on ollut ehdottomasti gradun tekeminen. Se on opettanut paljon opiskeluun, lähdekritiikkiin ja kaikkeen muuhun vahvasti työhön liittyviä taitoja. Valiolla täältä Viikistä valmistuneisiin suhtaudutaan arvostavasti, koska täältä saa hyvän yleiskäsityksen elintarvikkeista ja alan lainalaisuuksista aina kuluttajista teknologiaan, Brofeldt sanoo.

Opinnoissa hän jäi kaipaamaan lähinnä talousasioiden syventämistä.
- Kurssipuolella talousasioihin olisi voinut paneutua paremmin. Gradu ja työnteko ovat tosin paikkailleet tätä myöhemmin, mutta esimerkiksi case-luontoisilla ryhmätöillä näitä asioita voisi oppia helpommin. Todellisuus ja kirjateoria voivat kuitenkin olla aika eri asioita; realiteetti on usein monimutkaisempi, Brofeldt pohtii.

Valmistumisaikaan kannattaa panostaa

Vinkiksi muille opiskelijoille Brofeldt antaa kohtuullisessa ajassa valmistumisen.
- Se kertoo mahdollisille työnantajille, että suoriutuu omista töistä ja saa niitä päätökseen. Lisäksi opiskeltavia asioita kannattaa hahmottaa käytännön kautta, jos se on vaan mahdollista. Tiedosta on aina hyötyä -  asioista kannattaa ja pitää olla kiinnostunut. Se helpottaa tosi paljon, Brofeldt sanoo.

Hän myös painottaa nöyryyden tärkeyttä.
- Omien osaamisalan ja paikkakunnan ulkopuolisia töitä kannattaa ajatella uusina mahdollisuuksina. Minulle ne avasivat paljon silmiä ja antoivat esimerkiksi hyvän kuvan siitä, millaista Valion toiminta on pääkonttorin ulkopuolella. On hyvä päästä ulos eikä vaan tuijottaa näyttöä, koska mukaan voi tarttua sellaista tietoa jota ei muuten saisi, Brofeldt sanoo.

 

Pirkka Kaijasella oli jo kauppakorkean maisterinpaperit, kun hän haki opiskelemaan kuluttajaekonomiaa Helsingin yliopistoon.

- Halusin syventää kaupallista osaamistani, kun hain suorittamaan maisterivaihettani Viikkiin. Minua kiinnostivat kuluttajat ja kuluttajabisnes, Pirkka Kaijanen kertoo.
Kaijanen opiskeli taloustieteen laitoksella kuluttajaekonomian maisteriopinnot vuosina 2006–2010. Hänellä on myös maisterintutkinto Helsingin kauppakorkeakoulusta eli nykyisestä Aallosta.
- Sivuaineinani luin Viikissä ympäristöekonomiaa, koska se vastasi kiinnostuksenkohteitani, Kaijanen sanoo.

Tuplamaisterin osaaminen on laajempaa

Kaijanen teki osa-aikaisesti töitä opiskelun ohella.
- Aloitettuani maisteriopinnot työskentelin noin 20 tuntia viikossa, ja opiskelut etenivät aika normaalia tahtia. Sitten ensimmäisen vuoden jälkeen aloitin konsulttina ja tein vähän pidempää päivää, Kaijanen kertoo.
Häntä huolestutti opiskelujen venähtäminen työnteon takia.
- Yhdessä vaiheessa mietin, että ennätänkö tehdä opinnot loppuun. Tavoitteeni oli lopulta valmistua järkevässä ajassa, Kaijanen muistelee.
Hän kuitenkin pitää hyödyllisenä sitä, että opiskeli toisenkin maisterintutkinnon.
- Kuluttajaekonomian opinnoissa asiantuntijuuteni fokusoitui. Keskityin aiemmin kaupan rakenteisiin ja muutoksiin, ja syvemmistä taustatiedoista on työssäni hyötyä, Kaijanen sanoo

Vaihtelu virkistää työtä

Ennen nykyistä työtään Kaijanen teki myyntitöitä.
- Nykyään olen Accenturella konsulttina viidettä vuotta. Yrityksemme tekee isoille asiakkaille kehittämishankkeita. Kävin yhdessä vaiheessa vähittäiskaupan puolella asiakaspäällikkönä, mutta nyt teen myynti- ja markkinointikoordinaattorin hommaa, Kaijanen sanoo.
Erityisesti hän pitää työnsä kansainvälisyydestä.
- Työ on vaihtelevaa ja projektiluontoista. Asiakkaat vaihtuvat projektien myötä ja sitä kautta oppii paljon uutta, Kaijanen pohtii.

Omat kiinnostuksenkohteet etusijalle

Opiskeluaikana Kaijanen osallistui myös opiskelijajärjestötoimintaan. 
- Verkostojen luominen on tärkeää. Muun muassa alan työpaikoista saa ensikäden arvioita ja suosituksia muilta. Tämä on hyödyllistä esimerkiksi silloin kun on vaihtamassa työpaikkaa, Kaijanen pohtii.

Vinkiksi opiskelijoille hän antaa omien kiinnostuksenkohteiden noudattamisen.
- Kannattaa opiskella itseä kiinnostavia juttuja, ei niitä mitkä vain kuulostavat hyviltä. Tietysti on hyvä miettiä kursseja työllistymisenkin kannalta, hän sanoo.
Erityisellä lämmöllä Kaijanen muistelee taloustieteen laitoksen joustavuutta.
- Kaikki oli joustavaa. Sain esimerkiksi tukea graduuni ja ohjausta opiskeluuni. Taloustieteen laitos on kotoinen paikka opiskella, Kaijanen tiivistää.

Kuluttajaekonomiaa pääaineenaan opiskellut Elina Puhakka ei vielä opiskeluaikana tiennyt, mitä halusi tulevaisuudelta. 

- Pääaineen valitseminen oli minun kohdallani vähän sattumankauppaa, koska en tuntenut Viikin tarjontaa kovinkaan hyvin. Mietin esimerkiksi Kauppista opiskeluvaihtoehtona, mutta päädyin lopulta kuitenkin Viikkiin hieman erilaisen ja uudenlaisen opintotarjonnan perässä, Elina Puhakka sanoo.

Hän opiskeli pääaineenaan kuluttajaekonomiaa taloustieteen laitoksella vuosina 2004­–2010.
- Kuluttajaekonomia tuntui käytännönläheiseltä oppiaineelta, joten siksi hain siihen, Puhakka kertoo.

Puhakka luki sivuaineinaan markkinointia ja sosiaalipolitiikkaa. Hänen mielestään omat sivuaineet täydensivät ja tukivat kuluttajaekonomian opintoja, ja niistä sai uutta näkökulmaa asioihin.

Itseluottamus kohdalleen

Puhakka ei ollut erityisen huolissaan arvosanoistaan.
- En asettanut arvosana- tai aikatavoitteita itselleni. Luotin itseeni ja siihen, että saan opiskelut tehtyä järkevässä ajassa ja kohtuullisesti, Puhakka sanoo. 
Puhakka valmistui yliopistolta kuudessa vuodessa. Hänen mielestään kaikkeen saa tarvittaessa apua, mutta yliopisto myös opettaa itsenäiseksi.
- Yliopisto ei ole koulu vaan oppilaitos, jossa ensisijaisesti selvitetään asioita itse. Suurin etu työelämässä onkin ollut se, että hallitsen isoja asiakokonaisuuksia ja tietomääriä ja osaan hyödyntää niitä, Puhakka pohtii.

Oma tekeminen tärkeintä

Aiemmin Puhakka on tehnyt myynnin ja asiakaspalvelun työtehtäviä. Nykyään hän on töissä esimiestehtävissä it- ja rahoitusalalla. 
- Aloitin nykyisessä työpaikassani toimihenkilönä, mutta minulle tarjottiin myöhemmin esimiehen paikkaa.  Tällä hetkellä vedän tiimiä, jossa tehdään erilaisia asiakaspalvelu- ja asiantuntijatehtäviä. Työni liittyy maksukorttien väärinkäyttöön ja tämän ilmiön ehkäisemiseen. Se motivoi minua, koska aihealue on kansainvälinen ja vaihteleva. Lisäksi esimiestehtävät ovat haastavia ja vastuullisia, Puhakka sanoo.

Työnhaussa Puhakka korostaa oman tekemisen tärkeyttä.
- Omalla tekemisellä ja kokemuksella on eniten painoarvoa, kun hakee työtehtäviä. Yliopisto-tutkinto on varmistus työnantajalle osaamisesta, hän sanoo.

Opiskeluvaiheessa Puhakka kannustaa ottamaan itseä kiinnostavia kursseja.
- Jos on alusta asti selvät sävelet tulevaisuuden työn kannalta, niin silloin on järkevää valita kursseja sen mukaan. Mutta jos suunnitelmaa ei vielä opiskeluaikana ole, niin kuin itsellänikään ei ollut, niin kannattaa valita avoimin mielin erilaisia kursseja ja luottaa siihen, että valmistumisen jälkeen töitä löytyy.

Päivi Timonen valmistui Helsingin yliopistosta jo 1980-luvulla ja suuntasi työelämään. Hän kuitenkin palasi yliopistoon vuosia myöhemmin lukemaan kuluttajaekonomiaa aina tohtoriksi asti. 

-Aina elämässä ei tiedä minne sitä päätyykään. Itse hain alun perin opiskelemaan biologiaa, ja olisinkin saanut paikan Oulusta tai Joensuusta, mutta halusin nimenomaan Helsinkiin opiskelemaan, Päivi Timonen kertoo.

Timonen pääsi Viikkiin opiskelemaan vuonna 1984, ja sai valita silloin pääaineena vielä olemassa olleiden kodintaloustieteen ja kodinteknologian väliltä.
- Päädyin valitsemaan kodinteknologian, koska minulla oli aiempia opintoja teknologiasta, taloustieteestä ja kemiasta. Loppujen lopuksi minulla kerääntyi aika luonnontieteellisesti painottuneet opinnot sen lisäksi että opiskelin kieliä, Timonen kertoo.

Paluu yliopistoon pitkän työuran jälkeen

Timonen valmistui kodinteknologiasta vuonna 1984 ja lähti työelämään.
- Tekemisen kautta oppii. Olen ollut useassa eri paikoissa tutkijana, ja minulla on johtamiskoulutuksen lisäksi jonkun verran myös pankkitaustaa, Timonen kertoo. 

Hän palasi usean työntäyteisen vuoden jälkeen opiskelemaan Helsingin yliopistoon kuluttajaekonomiaa. 
- Valmistuin kuluttajaekonomiasta maisteriksi vuonna 1994. Sen jälkeen aloitin jatko-opinnot ja tein ensin lisensiaatin ja sitten tohtorin tutkinnon, hän muistelee.

Tohtorintutkinto valmistui vuonna 2002. Suurimman osan urastaan Timonen on tehnyt Kuluttajatutkimuskeskuksella, jossa hän työskentelee nyt johtajana.
- Tässä iässä minulla on jo pitkä työura takana. Mielenkiintoisintani tämänhetkisessä työssäni on osallistua kansainväliseen keskusteluun juuri kuluttajapolitiikan saralta, hän pohtii.

Ainejärjestöt antoivat eväät työelämään

Timonen muistelee opiskeluajoiltaan erityisen lämpimästi ainejärjestöjen toimintaa.
- Ainejärjestöt ja tuutorit opastivat ansiokkaasti minut yliopistomaailmaan ja auttoivat opintojen eteenpäin viemisessä. Lisäksi sen kautta järjestettiin paljon yritysvierailuja, joissa pääsi näkemään yritysmaailmaa käytännössä, Timonen sanoo.

Opiskeluajan työpaikan saamisessa auttoivat verkostot, joita sai rakennettua sekä ainejärjestöjen että laitoksen suhteiden kautta. 
- Verkostoitumisen kautta työnantajat esimerkiksi tiesivät, kuka oli juuri valmistumassa, hän sanoo.

Nykyisiä opiskelijoita hän kannustaa panostamaan kirjoitustaitoihin.
- Hyvä kirjoitustaito on aivan mieletön kyky, jonka avulla asioita pystyy ajattelemaan loppuun asti. Olen itse opiskellut näitä taitoja opintojen jälkeen, sillä analyyttistä kirjoitustapaa tarvitsee niin esimiestaidoissa kuin johtamisessakin, hän tiivistää.

 

Gradusta kehittyi työura

Antti Syväniemi Keskon Markkina- ja asiakastietopalveluista tiesi jo lukiossa, että tähtää työelämässään kaupalliselle alalle. Suunnaksi täsmentyi markkinointi ja opiskelupaikaksi Viikki.

- Viikki oli minulle ykkösvaihtoehto, sillä markkinoinnin lisäksi minua kiinnostivat myös metsä- ja elintarvikeala, Pohjois-Kymenlaaksosta syntyjään oleva Syväniemi kertoo.

Syväniemen vuonna 1997 alkanut opiskelu-ura ei kulkenut tavallisinta reittiä pitkin. Hän aloitti päätoimisen työnteon jo ensimmäisen opiskeluvuotensa jälkeen ja opiskeli työn ohessa.

- Aloitin päivittäistavarakaupan operatiivisista tehtävistä kaupan kassalta ja osastoilta. Opintojeni edettyä pääsin markkinoinnin harjoittelun kautta tutustumaan kauppaketjun markkinointitehtäviin ja myöhemmin töihin Ruokakeskon tavarakauppayksikköön.

Gradun tekokaan ei Syväniemellä mennyt tavallisimman kaavan mukaan. Kävi huono tuuri: kaksi sovittua ja pitkälle tehtyä graduhanketta kaatui peräkkäin. Ensimmäinen projekti kaatui siihen, että Syväniemen vaihdettua kilpailevan työnantajan palvelukseen aiempi työnantaja ei halunnut hänen jatkavan sovitusta aiheesta, joka käsitteli toiminnan kehittämistä ja haluttiin siksi pitää salassa. Toisella kerralla gradun toimeksiantaja itse vaihtoi työnantajaa, eikä toimeksiantoon liittyvälle näkemykselle löytynyt yrityksestä toista edustajaa.

- Kolmannella kerralla tein omasta aiheestani gradun. Se kannatti. Aiheesta aukesi minulle erikoisosaamisalue. Työkseni olen sittemmin tehnyt ja kehittänyt graduni viitekehykseen liittyviä asioita.

Gradussaan Syväniemi tutki asiakas- ja kulutuskäyttäytymistietojen hyödyntämistä kauppaketjun johtamisessa. Tavararyhmähallinnan ja asiakasviestinnän johtamisessa nämä tiedot ovat keskeisessä roolissa, Syväniemi sanoo. 

- Nyt vedän Keskolla Markkina- ja asiakastietopalvelut -yksikköä. Erikoisosaamiseni vuoksi minua on pyydetty tai minulle on osoitettu uusia tehtäviä, en ole oikeastaan koskaan hakenut tehtäviini.

Työnsä tutkimuksellisen luonteen vuoksi Syväniemellä on edelleen paljon kontakteja yliopistoon.

- Viikissä opiskelusta sain paljon irti, etenkin kahdenkeskisistä keskusteluista markkinoinnin ja neuvontaopin professoreideni kanssa. Mielipiteitä, suunnannäyttöä, sparrausta, keskustelut heidän kanssaan olivat todella hedelmällisiä.

Työnsä ohessa Syväniemi myös ohjaa silloin tällöin graduja. Opiskelijan kysyessä graduaihetta Syväniemellä on esittää selkeä näkemys.

- Käytä aikaa aiheesi valintaan. Mieti, mikä sinua itseäsi kaikkein eniten kiinnostaa ja seuraa sitä. Silloin gradusta on sinulle hyötyä ja kirjoittaminen motivoivaa. Kun olet saanut selville mielenkiinnon kohteesi, opinnot ja työelämä alkavat hiljalleen kohdata. Lopulta voi käydä niin, ettei sinun tarvitse hakea työtä, vaan työ hakee sinut!

Anne Tuomikosken mielestä työskenteleminen opintojen ohessa tarjoaa monia hyödyllisiä taitoja sekä valttikortin työmarkkinoita varten. 

- Markkinoinnin opinnoista on saanut kaikki ne tärkeimmät ja hyödyllisimmät tiedot, joita tarvitsee työelämässä, Anne Tuomikoski sanoo.

Tuomikoski aloitti markkinoinnin pääaineopinnot taloustieteen laitoksella vuonna 2006. Oppiaineeseen hakeminen tuntui hänestä luontevalta ja pätevältä valinnalta.
- Pidin lukion jälkeen muutaman välivuoden, jolloin punnitsin omia jatkokoulutusvaihtoehtojani. Päädyin lopulta markkinointiin, koska se vaikutti yleispätevältä talousalan tutkinnolta, Tuomikoski muistelee.

Opiskelusta ja harrastuksista käytännön hyötyä

Tuomikosken yhtenä tavoitteena oli valmistua mahdollisimman pian, jotta hän pääsisi nopeasti työelämään. Lisäksi hän halusi läpäistä kurssit kirkkain arvosanoin.
- Tein paljon töitä opintojeni eteen, jonka ansiosta sain suoritettua opintopisteitä todella hyvään tahtiin. Sivuaineinani luin esimerkiksi kuluttaja- ja elintarvike-ekonomiaa, koska ne tuntuivat tukevan parhaiten markkinoinnin pääaineopintojani, hän kertoo.

Tuomikosken mielestä taloustieteen laitos ja oppiaine tukevat ja kannustavat opiskelijoitaan tarvittaessa, mutta päävastuu on aina opiskelijalla.
- Yliopisto on opettanut minua oma-aloitteiseksi. Markkinointi-opintojen yksi etu onkin se, että ne opettavat hoitamaan asioita itsenäisesti ja ottamaan vastuuta, Tuomikoski pohtii.

Sen lisäksi yliopiston päällekkäisten aikataulujen sovitteleminen antoi hänelle paineensietokykyä ja esimerkiksi valmiutta hoitaa useita eri projekteja samanaikaisesti.
- Myös harrastukset rikastuttavat taitoja. Itse olen harrastanut muodostelmaluistelua, joissa opin ottamaan vastuuta joukkueesta, toimimaan ryhmässä ja johtamaan muita, Tuomikoski kertoo.

Työkokemus on tärkeää

Tuomikoski oli lukion jälkeen ja opintojen aikana työskennellyt jo jonkin verran kaupan alalla. Hänen mielestään on tärkeää, että valmistuvalla opiskelijalla olisi jo työkokemusta takataskussa.

- Valmistumisen jälkeinen työpaikka ei pitäisi olla kenenkään ensimmäinen työpaikka. On todella hyvä jos valmistuvalla opiskelijalla on edes jotain työkokemusta, oli se sitten mitä hyvänsä. Kaikki työt antavat kuitenkin joitakin hyödyllisiä taitoja, Tuomikoski neuvoo.

Tuomikoski haki itse harjoitteluun Lumenelle, ja pääsi sinne kolmeksi kuukaudeksi.
- Harjoittelun jälkeen Lumene tarjosi minulle jatkotehtäviä. Olen siellä tällä hetkellä Retail Market –koordinaattorina. Käytännössä hoidan tuotelanseerauksia, myymälämarkkinoinnin materiaaleja ja erilaisia standardiratkaisuja. Teen paljon yhteistyötä myös eri tiimien kanssa, hän kuvailee.

Kaikista palkitsevinta työssä on Tuomikosken mukaan mahdollisuus luovuuteen ja oman suunnittelun konkreettisen lopputuloksen näkemiseen. 
- Ilman markkinoinnin opintoja en olisi päässyt nykyiseen työhöni. Työnantajat arvostavat sitä, jos saa vietyä asioita päätökseen ja valmistuttua.

Lisävinkkinä Tuomikoski muistuttaa kurssien suorittamisen tärkeydestä.
- Opintojen aikana kannattaa suorittaa kaikki kurssit ajallaan, vaikka kaikki niistä eivät ole yhtä kiinnostavia tai joitakin voi olla vaikea läpäistä. Kursseja ei kannata jättää roikkumaan, koska niitä saa parhaassa tapauksessa vain lykättyä. Lisäksi kannattaa muistaa olla työnhaussa kärsivällinen - oma paikka löytyy kun tarpeeksi yrittää, Tuomikoski sanoo.