Jutta Sarhimaa

Aloitin opintoni Helsingin yliopistossa pääaineena käytännöllinen filosofia. Sivuainetta etsiessäni kävin elokuva- ja televisiotutkimuksen johdantokurssilla ja innostuin: olin hulluna elokuviin ja kirjoittanut lukioaikana maakuntalehteen elokuva-arvioita. Halusin todella oppia katsomaan elokuvia, analysoimaan niiden rakennetta, ymmärtämään tehtyjä valintoja syvemmin sekä yleisesti vain laajentaa tietouttani elokuvahistoriasta.

Ainejärjestöelämä vei mukanaan pariksi vuodeksi ja palasin aatoksiin uudelleen vaihto-opiskeluvuotenani. Edinburghin yliopistossa kirjoitin paikalliseen ylioppilaslehteen elokuvista ja osallistuin paikallisen elokuvaopiskelujärjestön hallituksen toimintaan. Palattuani Suomeen päätin opiskella käytännössä kaiken, mitä Helsingin yliopistolla oli tarjota elokuva- ja televisiotutkimuksesta.

Elokuva- ja televisiotutkimuksen (Etvt) hyödyllisintä antia olivat intensiivikurssit, jotka suoritettiin lähiopetuksena. Professori Henry Baconin vetämät elokuva-analyysiin paneutuvat kurssit perehdyttivät yksittäisten klassikkoelokuvien elokuvakerronnan keinoihin niin täydellisesti, että olen myöhemmin työelämässäni hyötynyt kurssin käytännön opeista useasti: tein esimerkiksi itse esityksen, jossa analysoin kameraliikkeitä Hohdossa (1980). Olen kirjoittanut Hohdosta useaan otteeseen ja elokuvakamerankäytön selvittäminen avasi silmäni ymmärtämään myös muitakin elokuvia.

Myös yliopistolla järjestetty elokuvakritiikinkurssi antoi paljon ymmärrystä kritiikin teosta ja ennen kaikkea tarvittavaa nöyryyttä ihmiselle, joka oli jo päässyt kirjoittamaan elokuvasta lehteen aikanaan ilman akateemista tietotaitoa.

Opintojeni loppupuolella kirjoitin aktiivisesti omaa elokuviin keskittyvää blogia ja tein freelancer-pohjalta elokuva-arvioita useisiin eri julkaisuihin. Valmistuttuani valtiotieteiden maisteriksi kesällä 2012 toimin jonkin aikaa osa-aikaisena kuvatoimittajana Helsingin Sanomissa, kunnes aloitin myös avustamaan lehteä elokuvakritiikeillä. Uskon, että ilman etvt:tä näin ei olisi käynyt.

Nykyään toimin Nyt.fi:ssä, jossa kirjoitan elokuvista ja televisiosta lähes päivittäin, tätä nykyä jopa enemmän televisiosta suoratoistopalveluiden voittokulun ja sarjaformaatin suosion myötä. Juttujen ideoiminen ja kirjoittaminen alkaa usein jostain uutuuselokuvaa tai sarjaa koskevasta havainnosta, jonka olen tehnyt etvt-opintojeni pohjalta. Työ on hyvin itseohjautuvaa, joten ilman suurta arsenaalia omaa, itsenäistä osaamista siinä ei pärjäisi.

Jos jotain voisin muuttaa, en tenttisi niin suurta osaa kursseista. Suosittelen ottamaan kaiken irti lähiopetuksesta, jolloin pääsee näkemään myös suoraan elokuvanäytteitä esimerkkeinä ja keskustelemaan innostavien opettajien kanssa.

Toinen asia, jota suosittelen lämpimästi, on Helsingin ylipiston Elokuvaryhmän toimintaan mukaan lähteminen. Olen löytänyt rakkaita ystäviä, järjestänyt teemajuhlia ja kokenut mahtavia ulkomaanreissujakin tässä elokuvasta innostuneiden joukossa.

Jutta Sarhimaa

Kuvaaja: Maria Halkilahti