Tutkimus

Sosiaalitieteiden ohjelman opetus perustuu kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkimukseen. Ohjelma tarjoaa mahdollisuuden perehtyä keskeisimpään sosiaalitieteelliseen tutkimukseen, teorioihin, tutkimusmenetelmiin sekä ajankohtaisiin kysymyksiin.

Sosiaalipsykologia tutkii ihmisten keskinäistä kanssakäymistä, ryhmien sisäisiä ja välisiä prosesseja sekä sitä, miten yksilö vaikuttaa ympäristöönsä ja ympäristö häneen. Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian yksikön tutkimus on vahvasti kansainvälistä.

Tutkimus kohdistuu erityisesti

  • etnisten vähemmistöryhmien ja valtaväestön keskinäisiin suhteisiin ja yhteiskunnan monikulttuurisuuteen
  • ryhmien yhteisiin arkiteorioihin ja niiden muodostumisprosesseihin, yrittäjätoimintaan liittyviin psykologisiin tekijöihin
  • sosiaalisiin suhteisiin ja vuorovaikutuksen, työhyvinvointiin ja oikeudenmukaisuuteen
  • sekä terveyserojen sosiaalipsykologisiin syihin ja terveysinterventioihin.

Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian yksikkö on tutkimusprofiililtaan maan monipuolisin yksikkö. Sen tutkimus on monimenetelmällistä.  Siltä osin kun tutkimus on kokeellista, kokeet toteutetaan yleensä kenttäkokeina.

Sosiaalityön tieteenala tutkii ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja siihen vaikuttamista. Sosiaalityön tutkimuksessa tarkastellaan ihmistä ja yhteisöjä sekä niitä yhteiskunnallisia olosuhteita, joissa yksilöt ja yhteisöt toimivat. Huomio kiinnittyy erityisesti yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen sekä niiden toteutumiseen ihmisten arkielämässä.

Tutkimuksen kohteena ovat ihmisten toiminnan ja jokapäiväisen selviytymisen edellytykset, arkielämän jatkuvuudet ja katkokset, sosiaalialan ammatit ja instituutiot sekä alan monimuotoinen vapaaehtoistoiminta.

Ajankohtaisia tutkimusteemoja ovat muun muassa

  • nuorten, perheiden ja yhteisöjen hyvinvointi
  • eri ikävaiheet ja niihin liittyvät arjen kysymykset
  • sosiaalialan historia ja koulutus
  • sekä sosiaalipalvelujen käytännöt.

Helsingin yliopiston sosiaalityön tutkimuksen erityinen vahvuusalue on käytäntötutkimus, joka tarkoittaa yhteiskunnallisia käytäntöjä palvelevan tiedon suunnitelmallista tuottamista esimerkiksi palvelutoiminnan yhteydessä. Käytäntötutkimus tuottaa tietoa ja menetelmällistä osaamista siten, että tutkimusprosessin eri vaiheet rakennetaan innovatiiviselle tietoperustalle, jossa sosiaalialan käytännöllinen asiantuntemus sekä akateeminen tutkimusosaaminen yhdistyvät.

Sosiologia on perustava yhteiskuntatiede, joka tutkii yhteiskunnan rakennetta ja sen muutoksia sekä sosiaalisia toimintaa, arvoja ja asenteita.  Sen tarkastelukohteet ulottuvat globalisaatiosta ja kokonaisista yhteiskunnista intiimeihin sosiaalisiin suhteisiin.

Sosiologia elää yhteiskunnan mukana; tutkittavina ovat muun muassa

  • maahanmuutto ja maahanmuuttajien kotoutuminen
  • kaupunkielämä
  • medioiden ja teknologioiden käyttö
  • kotouttaminen
  • taloudellinen eriarvoisuus
  • ja finanssikriisien synty.

Tärkeitä aiheita ovat myös yhteiskunnallinen liikehdintä ja osallistuminen; eriarvoisuus terveydenhoidon piirissä ja muualla; riippuvuudet; lapsuus ja nuoruus; instituutiot, organisaatiot ja yhteisöt kuten perheet, kaupungit, hyvinvointivaltio; sosiaalinen vuorovaikutus, puhetavat ja sosiaaliset verkostot.

Yhteiskuntapolitiikka on soveltava yhteiskuntatiede, joka tutkii hyvinvointivaltioiden rakennetta ja toimintaa sosiaalisten riskien – kuten työttömyyden, sairauden, vammaisuuden, lapsen syntymän tai korkean iän – näkökulmasta. Yhteiskuntapolitiikka on kiinnostunut hyvinvoinnin jakautumiseen ja yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen liittyvistä kysymyksistä.

Tutkimuksen painopisteitä ovat

  • köyhyys
  • kestävä hyvinvointi
  • työttömyys ja työllistymisen esteet
  • terveyserot
  • vanheneminen
  • sekä yhteiskuntatieteellinen vammaistutkimus.