Matematiikan opiskelussa on parasta oivaltamisen ilo

Noora Nuutinen

– Lukiomatematiikassa on vielä numeroita mukana, mutta täällä yliopistossa niitä enää harvemmin näkee, kertoo Noora Nuutinen, joka opiskelee matematiikan opettajaksi matemaattis-luonnontieteellisessa tiedekunnassa.

– Itselläni oli ainakin paljon ennakkoluuloja siitä, minkälaisia matikan opiskelijat ovat. Pelkäsin, että kaikki ovat nörttejä ja matikan laitoksella ei tapahdu mitään. Mutta täällä onkin vaikka mitä ja tosi paljon erilaisia ihmisiä, Noora Nuutinen hymyilee.

Hän muutti opintojen perässä Savonlinnasta Helsinkiin syksyllä 2010. Ajatus omasta opintoalasta kypsyi pikkuhiljaa lukioaikana.

– Lukion kolmannella luokalla sitten päätin, että lähden opiskelemaan matematiikan opettajaksi, jos vaan pääsen sisälle, hän kertoo ja lisää, että päätökseen vaikutti myös hänen oma matematiikan opettajansa, joka kannusti hakemaan matematiikan opettajaopintoihin.

– Olen aina tykännyt matemaattisista aineista ja lukenut myös pitkän fysiikan ja kemian lukiossa. Matematiikassa on parasta se oivaltaminen, kun yhtäkkiä ymmärtääkin jonkin asian ja opettajana voin sitten auttaa muita siinä oivalluksessa, Noora pohtii.

Mutta millaista matematiikan opiskelu on matematiikan ja tilastotieteen laitoksella vaikkapa lukioon verrattuna?

– Lukiomatematiikassa on vielä numeroita mukana, mutta täällä yliopistossa niitä enää harvemmin näkee. Yliopistomatematiikka on sellaista todistelua ja mennään syvemmälle matematiikkaan. Esimerkiksi todistetaan, mistä tietyt ratkaisukaavat tulevat, Noora kertoo.

Aineenopettajan opinnoissa matematiikkaa on jonkin verran vähemmän kuin muilla matematiikan pääaineopiskelijoilla ja pedagogiset opinnot kuuluvat opintoihin pakollisena sivuaineena. Sivuaineinaan Noora opiskelee fysiikkaa ja kemiaa. Valmistuttuaan maisteriksi hän voi opettaa näitä kaikkia kolmea ainetta.

Monipuolisuus ja vapaus valita ovatkin Nooran mielestä yliopisto-opinnoissa parasta.

– Yliopisto-opiskelu on vapaamuotoista ja saa vapaasti päättää, miten opiskelee. Lisäksi yliopistossa luennoitsijan rooli on erilainen kuin opettajan rooli. Asioita mietitään yhdessä heidän kanssaan sen sijaan, että opettaja vain opettaisi.

Toisaalta se, ettei opiskelu ole enää niin ohjattua vaatii itsekuria.

– Pitää osata motivoida itsensä opiskelemaan ja ottamaan ne paperit ja tehtävät käteen. Se on vaikeaa, kun välillä tulee sellaisiakin hetkiä, ettei huvita, Noora pukee sanoiksi monelle yliopisto-opiskelijalle tutun ongelman.

Aineenopettajaopinnot eivät kuitenkaan ole pelkkää tehtävien ratkomista, vaan opintoihin kuuluu myös käytännön harjoittelujaksoja kouluissa. Niitä Noora ei ole vielä suorittanut, mutta käytännön kokemusta on kertynyt opettajansijaisuuksista sekä alakouluikäisten matematiikkakerhosta, jota Noora vetää matematiikan ja tilastotieteen laitoksella toimivassa Summamutikka-keskuksessa.

– On kiva näyttää lapsille, että matikka on paljon muutakin kuin pelkkää laskemista ja että se voi olla hauskaa. Esimerkiksi laivan upotus on periaatteessa pelkkää matematiikkaa, Noora sanoo.

Teksti: Elisa Lautala

Kuva: Veli-Matti Vesterinen