Kielten opintosuunnissa opit tarkastelemaan sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä ja niiden vaihtelua ja historiaa sekä saat valmiudet analysoida ja editoida kieltä ja sen käyttöä eri yhteyksissä. Kirjallisuuksien opintosuunnissa taas perehdyt kirjallisuuden tuntemukseen sekä teorioihin ja kaunokirjallisten tekstien kriittiseen lukemiseen.
Kandiohjelman opintosuunnat ovat:
Kielten opintosuunnissa suomi tai ruotsi voi olla äidinkielesi tai toinen kielesi, ja opinnoissa syvennät tietojasi näistä kielistä. Suomalais-ugrilaisista kielistä voit opiskella viroa, unkaria ja saamea. Pohjoismaisista kielistä voit opiskella norjaa, tanskaa sekä islannin kieltä, joista sinulla ei tarvitse olla aiempia opintoja. Kandiohjelmassamme voit opiskella myös romanikieltä. Kielten kautta tutustut myös kielialueiden kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Opintojen kuluessa opit tarkastelemaan sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä ja niiden vaihtelua ja historiaa. Saat myös valmiudet analysoida ja editoida kieltä ja sen käyttöä eri yhteyksissä. Opintojen jälkeen ymmärrät kielen, kielitaidon ja kirjallisuuden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. Lisäksi sinulla on näkemys myös kaksi- ja monikielisyydestä ja sen merkityksestä. Osaat soveltaa oppimaasi kieleen ja kulttuuriin liittyvissä asiantuntijatehtävissä.
Kotimaisen kirjallisuuden opinnot perehdyttävät sinut suomalaiseen kirjallisuuteen ja kirjallisuudentutkimuksen teorioihin ja kouluttavat sinusta kaunokirjallisten tekstien kriittisen lukemisen asiantuntijan. Koulutus tähtää opetus- ja tutkimusammatteihin sekä monenlaisiin tehtäviin eri kulttuurialoilla. Kuten kandiohjelman muut opintosuunnat, kotimaisen kirjallisuuden opintosuunta antaa valmiuksia myös toimittaja- ja tiedotustehtäviin, kirjastoalalle sekä kulttuurihallinnon alueille. Pohjoismaisen kirjallisuuden opinnot avaavat sinulle ovet Pohjoismaisen kirjallisuuden historiaan ja nykytilaan. Opit lukemaan kirjallisuutta analyyttisesti ja kriittisesti sekä ymmärtämään kirjallisuuden tehtävät ja merkityksen yhteiskunnassa. Tutustut myös kirjallisuudentutkimuksen teorioihin ja metodeihin. Samalla saat hyvät valmiudet toimia kirjallisuuden ja kulttuurin parissa Suomessa, Ruotsissa tai muissa Pohjoismaissa.
Tutustu webinaarivideoon, jolla opiskelijat kertovat muun muassa kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien opiskelusta. Lisäksi saat tietää millaista osaamista ohjelma tarjoaa opiskelijoille, sekä millaisissa työtehtävissä alalta valmistuneet voivat työskennellä.
"Humanistisessa tiedekunnassa minua on ilahduttanut mahdollisuus koota opintojen sisältö itselle hyödylliseksi ja mielekkääksi. Opiskelen kotimaisen kirjallisuuden ohella myös suomen kieltä ja yleistä kirjallisuustiedettä, ja haaveilen vielä ainakin sukupuolentutkimuksen kursseista. Opinnoista saa monipuoliset valmiudet työelämään. Itseäni esimerkiksi kiinnostaa työ viestinnän, journalismin tai kulttuurituotannon parissa, ja kaikki nämä polut ovat minulle koulutukseni pohjalta avoinna."
Telma Lahti, opiskelija
Minkälaista on opiskella kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelmassa? Tutustu opiskelijatarinoiden kautta opiskelijoidemme kokemuksiien kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelmasta.
Humanististen tieteiden kandidaatin (HuK) tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä.
Tutkintoon kuuluvat seuraavat opinnot:
HuK-tutkinnon tavoiteaika on kolme vuotta kokopäiväisesti opiskellen.
Aloitat opinnot oman tieteenalasi perusopinnoilla. Sen jälkeen etenet aine- ja valinnaisiin opintoihin.
Peruskoulun ja lukion äidinkielen ja kirjallisuuden sekä suomi toisena ja vieraana kielenä -opettajiksi suuntautuvat suorittavat HuK-tutkinnossa perus- ja aineopinnot (min. 60 + 60 op):
Ruotsinkieliset äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi suuntautuvat suorittavat HuK-tutkinnossa perus- ja aineopinnot (min. 60 + 60 op)
Opettajan pedagogisiin opintoihin haetaan kandivaiheessa mutta ne suoritetaan vasta maisterivaiheessa.
Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelmassa on seitsemän opintosuuntaa:
Opinnoissasi suoritat kandiohjelman yhteisiä opintoja ja oman tieteenalan opintoja. Unkarin ja Viron kielen ja kulttuurin, saamentutkimuksen sekä Suomen kielen ja kulttuurin opinnot painottuvat aluksi mahdollisimman hyvän kielitaidon saavuttamiseen. Eri opintosuunnista kerrotaan lähemmin ensimmäisen lukukauden aikana.
Opintosuuntasi määräytyy alustavasti sen perusteella, mihin valintakokeeseen osallistut. Valintakokeita (ts. hakukohteita) on neljä:
Ensimmäisessä ja viimeisessä hakukohteessa saat itse valita opintosuuntasi ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Huomaathan, että voit osallistua vain niihin valintakokeisiin, joita vastaaviin hakukohteisiin olet hakenut.
Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelman opetuskielet ovat pääasiassa suomi ja ruotsi. Joitakin opintojaksoja saatetaan pitää myös englanniksi. Suomen kielen, Suomen kielen ja kulttuurin ja kotimaisen kirjallisuuden opintosuunnissa opetuskieli on suomi. Pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden opintosuunnissa opetuskieli on ruotsi ja jossakin määrin muut pohjoismaiset kielet. Viron kielen ja kulttuurin opinnoista osa on viron kielellä, ja Unkarin kielen ja kulttuurin opinnoissa kielitaidon karttuessa opetusta on erityisesti ylemmillä tasoilla myös unkariksi.
Opintojen alussa etenet valmiiksi suunnitellun aikataulun mukaan. Edistyttyäsi voit itse vapaammin valita, mitä suoritat ja missä järjestyksessä. Valinnaisiin opintoihin voit hyödyntää laajaa valikoimaa tieteenalaopintoja Helsingin yliopiston eri tiedekuntien muista kandiohjelmista. Lisäksi voit suorittaa opintoja ns. JOO-opintoina muissa suomalaisissa yliopistoissa (silloin kun opiskeltavaa ainetta ei ole tarjolla Helsingin yliopistossa) sekä ulkomailla (esimerkiksi opiskelijavaihdossa).
Opinnot alkavat orientoivalla jaksolla, jonka aikana laadit ensimmäisen henkilökohtaisen opintosuunnitelmasi (HOPSin). Myöhemmin päivität tekemääsi suunnitelmaa. Alussa erityisesti omat opettajasi ovat tukena opintojen suunnittelussa. Ohjausta saat myös tiedekunnan opintoneuvojilta. Vanhemmista opiskelijoista nimetyt tuutorit antavat vertaistukea ja apua erityisesti opiskelujen alkuvaiheessa.
Kandidaatintutkinnon lopputyö on nimeltään kandidaatintutkielma. Se on itsenäinen tieteellinen työ. Opiskelet tutkielman tekoa edeltävissä opinnoissa(mm. proseminaarissa). Kandidaatintutkinnon lopputyö on nimeltään kandidaatintutkielma. Se on itsenäinen tieteellinen työ. Opiskelet tutkielman tekoa edeltävissä opinnoissa (mm. proseminaarissa).
Tutkielman tavoitteena on, että opit tutkimuksen teon perusperiaatteita ja osaat laatia suppean tieteellisen raportin. Työssä esität rajatun tutkimuskysymyksen ja käsittelet sitä aiempaa tieteellistä tietoa soveltaen. Lähtökohtaisesti tutkielma kirjoitetaan suomeksi tai ruotsiksi.
Kandidaatintutkielman laadittuasi:
Uudet ja vanhat opiskelijat täyttävät Helsingin yliopiston kampukset joka syksy lukuvuoden alkaessa. Iso osa opiskelijaelämästä tapahtuu Viikin, Kumpulan, Meilahden ja Keskustakampuksen kampusalueilla. Opiskelijat arvostavat kotiyliopistossaan etenkin monipuolista opintotarjontaa sekä kanssaopiskelijoitaan. Näiltä sivuilta löydät tietoa Helsingin yliopiston opiskeluympäristöstä ja opiskelijaelämästä:
Opiskelu Helsingin yliopistossa ei ole pelkkiä luentoja ja tenttejä! Yksi parhaista puolista opiskelussa Helsingin yliopistossa on sen monimuotoinen opiskelijayhteisö. Läsnäolevana perustutkinto-opiskelijana olet automaattisesti Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYYn) jäsen. Ylioppilaskunnan piirissä toimii noin 250 erilaista opiskelijajärjestöä. Niiden joukosta löydät niin aine- ja tiedekuntajärjestöt kuin osakunnat sekä laidasta laitaan erilaisia harrastejärjestöjä.
Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelman piirissä vaikuttaa useita eri opiskelijajärjestöjä, jotka edustavat eri opintosuuntien opiskelijoita sekä kiinnostuksen kohteita. Järjestöt tarjoavat opiskelijoille erilaisia tapahtumia, aktiviteetteja sekä opinto- ja työelämäopastusta. Lisäksi humanistisen tiedekunnan tiedekuntajärjestö Humanisticum kerää yhteen kaikki humanistiopiskelijat ja järjestää yhteishumanistisia tapahtumia sekä valvoo humanistiopiskelijoiden etua yliopistolla.
Tutustu opiskelijajärjestöihin:
Aksentti ry
Putkinotko ry
Saga rf
Siula ry
Ylioppilaskunta
Haluatko kysellä suoraan Helsingin yliopiston opiskelijoilta opiskelusta tai opiskelijaelämästä? Chattaa opiskelijoidemme kanssa ja saat vastauksen moneen kysymykseen!
Opintojen aikana voit kansainvälistyä monin tavoin sekä ulkomaisissa yliopistoissa että kotiyliopistossa. Hyvä tapa kansainvälistyä on lähteä opiskelijavaihtoon tai kansainväliseen harjoitteluun. Vaihto-ohjelman aikana suoritat osan tutkintoon kuuluvista opinnoista ulkomaisessa yliopistossa. Hyvin suunniteltu ja ajoitettu opiskelijavaihto tarjoaa mahdollisuuden monipuolistaa tutkintoa ja löytää uusia näkökulmia omiin opintoihin. Sopiva aika opiskelijavaihdolle on usein kandidaatintutkinnon jälkipuolella.
Voit lähteä vaihtoon joko jonkin opiskelijavaihto-ohjelman kautta tai hankkia vaihtopaikan itsenäisesti. Kaikkiin yliopiston vaihto-ohjelmiin kuuluu stipendi tai apuraha, jonka suuruus riippuu ohjelmasta, vaihdon kestosta ja kohdemaasta. Itsenäisesti hankittuun vaihtopaikkaan voit hakea matka-apurahaa. Työharjoittelun voit suorittaa myös ulkomailla.
Harjoittelupaikkaa voit hakea esim. ulkomaisista yliopistoista, joissa opiskellaan Suomen kieltä ja kulttuuria, tai ulkomailla toimivista Suomen suurlähetystöistä tai kulttuuri-instituuteista.
Kansainvälistyä voit myös Helsingin yliopistossa. Voit esimerkiksi toimia tuutorina Helsingin yliopistoon tulleille vaihto-opiskelijoille tai toimia kurssiassistenttina kansainvälisille opiskelijoille suunnatuilla suomen kielen kursseilla. Kansainvälisyys näkyy myös kandiohjelmassa, jossa on sekä opiskelijoina että opettajina useamman kansallisuuden, kielen ja kulttuurin edustajia.
Suomen kielen ja kulttuurin opintosuunta on mukana kv-opiskelijoille tarkoitetussa ohjelmassa, jonne opiskelijamme voivat hakea. Tutustu UNI International Talent Programme -ohjlemaan.
Tärkeitä yhteistyötahoja löytyy niin virastoista ja valtiollisista toimijoista (erityisesti Kotimaisten kielten keskus eli Kotus, Pohjoismainen kulttuuripiste) kuin kansalaisjärjestöistä (M. A. Castrénin seura, Suomi-Unkari seura, Tuglas-seura) ja tieteellisistä seuroista (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS ja sen yhteydessä toimiva Kirjallisuuden vientikeskus FiLi, Suomalais-Ugrilainen Seura, Svenska Litteratursällskapet i Finland SLS, Kotikielen Seura, Föreningen för nordisk filologi). Työelämäyhteyksiä ja harjoittelupaikkoja tarjoavat myös Suomessa sijaitsevat suurlähetystöt ja niiden yhteydessä toimivat kulttuurilaitokset (Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus ja Viro-instituutti).