Anniina Kittilä, ETH Zürich

Geologian opinnoissa kiinnostukseni hydrogeologiaan kehittyi vuosien varrella hiljalleen, mutta pohjavesitutkimus osoittautui minulle kuitenkin kaikkein mielenkiintoisimmaksi opiskelu- ja uravaihtoehdoksi. Pohjavesiin liittyvien tutkimusten tapauskohtaisuus ja mahdollisuus tehdä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa työtä vaikuttivat lopulta eniten valintaani. Olin myös onnekas saadessani tehdä kalliopohjavesiin liittyvän gradun, koska se aiheena johdatti minut tämänhetkisiin jatko-opintoihini.

Olen tohtorikoulutettavana ETH Zürichissä Sveitsissä ryhmässä, joka keskittyy geotermisen energian tutkimukseen. Oman projektini tavoite on pääasiassa merkkiainemenetelmien avulla määrittää kallion ruhjevyöhykkeiden hydraulisissa yhteyksissä tapahtuvia muutoksia kallion vedenläpäisevyyden parantamisen seurauksena. Merkkiainetutkimuksessa olen onnekkaasti ollut ensimmäinen maailmassa ETH:lla kehitetyn uuden DNA:ta sisältävän kolloidisen merkkiaineen käytössä hydrogeologisessa kenttätutkimuksessa. Suurimmaksi osaksi teen keräämäni aineiston analysointia toimistolla mallinnuksen avulla, jota kautta voin karakterisoida tutkimiani ruhjevyöhykkeitä. Tiedon keruu ja hankitun tiedon soveltaminen analysoinnissa on yksi keskeinen osa tätä työtä, ja luovuus kenttätöiden suunnittelussa ja teknisessä toteutuksessa on hyödyksi. Tutkimuspaikkani, jossa vietän yhteensä noin kuukauden vuoden aikana, sijaitsee Keski-Sveitsissä Alpeilla 450 metrin syvyydessä DUG (Deep Underground Geothermal) laboratoriossa, jossa on meneillään monialainen kallion vedenläpäisevyyden parantamisen demonstraatiohanke.

Tutkimus on hyvin ajankohtainen, koska Sveitsissä ydinenergiasta on päätetty asteittaisesti luopua, ja ydinenergian jättämää energiavajetta halutaan osittain korvata geotermisellä energialla. Haasteena on kuitenkin se, että helposti hyödynnettävissä olevia geotermisiä alueita, joissa luonnollisesti läsnä oleva pohjavesi virtaisi vaivatta kuuman kallion läpi, ei Sveitsissä ole. Niinpä geotermisen lämmön perässä joudutaan poraamaan useamman kilometrin syvyyteen, jossa kallio on varsin tiivis, eli vedenläpäisevyys on huono. Vaikka geotermisen energian hyödyntäminen vastaavanlaisesti ei ole uusi idea, kallion vedenläpäisevyyden parantamiseen liittyvät hydrauliset ja mekaaniset prosessit eivät vielä ole täysin selvillä. Oma projektini on näiden prosessien selvittämiseen vahvasti yhteydessä, ja minusta on mahtavaa olla mukana niin perustavanlaatuisessa tutkimuksessa, uuden kynnyksellä.

Koska oma projektini on niin läheisesti osa suurempaa tutkimusprojektia, yhteistyö ja tutustuminen muiden tekemään tutkimukseen on lisännyt kokemustani ja tietämystäni valtavasti enemmän kuin osasin odottaa ennen Sveitsiin muuttoa. Pidän myös siitä, että tutkimuksen ohella, joka on melko itsenäistä työtä, olen vielä velvollinen parin valikoidun kurssin suorittamiseen. Kokonaisuutena tämä kaikki auttaa minua tulemaan oman alani asiantuntijaksi, jonka saavuttaminen on minulle jatko-opinnoissa tärkeää.

Edeltävissä opinnoissani monipuolisesti suorittamani sivuaineopinnot (kemia, menetelmätieteet, geofysiikka ja JOO-opinnot Aalto-yliopistossa) ja sitä kautta räätälöimäni hydrogeologian erikoistumisopinnot ovat ehdottomasti olleet edukseni. Osan nykyisissä opinnoissani tarvitsemistani tiedoista, kuten pohjaveden liikkeestä kalliossa ja geotermisen energian hyödyntämisestä, olen suurimmalta osalta hankkinut itsenäisesti, mutta vahvan pohjan hydrogeologiaan tieteenä, ja yleisimpiin työkaluihin ja lähestymistapoihin joita hydrogeologisissa tutkimuksissa käytetään, sain maisterin opinnoissani. Lisäksi, kannustan opintojaan suunnittelevan ottamaan kursseja, joissa hyödynnetään erilaisia tietokoneohjelmia tiedon muokkaamisessa ja analysoinnissa, sekä panostamaan matematiikan, geofysiikan, ja geokemian tietämykseen. Loppujen lopuksi, geotieteillähän on paljon päällekkäisyyksiä muiden lähitieteiden kanssa. Kaikkein tärkeimpänä kuitenkin, luota itseesi!