Opintosuunnat

Fysiikan opintosuunta on sopii hyvin kokeellisesta tai laskennallisesta fysiikasta kiinnostuneelle. Opintosuuntaan kuuluvat kaikille yhteiset fysiikan ja matemaattisten ja laskennallisten menetelmien perusopinnot, jotka suoritetaan ensimmäisenä vuonna. Toisena vuotena luetaan termofysiikkaa, kokeellisen fysiikan menetelmäkursseja, sekä aineen rakenteeseen liittyviä kursseja, jotka jatkuvat myös kolmannelle vuodelle. Opintosuuntaan kuuluu vapaasti valittavia aineopintoja ja yksi kokonaisuus toisesta koulutusohjelmasta, jonka voi valita oman kiinnostuksen mukaan. Usein tämä kokonaisuus on matematiikan, tietojenkäsittelytieteen tai kemian kokonaisuus, mutta sen voi yhtä hyvin ottaa tiedekunnan ulkopuolelta.

Kandin jälkeen on luontevaa jatkaa IlmakehätieteidenMateriaalitutkimuksen ja Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysikaalisten tieteiden maisteriohjelmiin.  Jos valinnaisissa opinnoissa on paljon teoreettista tai laskennallista fysiikkaa, Teoreettisten ja laskennallisten menetelmien maisteriohjelma sopii erinomaisesti. 

 

Fysiikan laaja-alainen opintosuunta on monitieteinen tutkinto, joka on tarkoitettu opiskelijoille, jotka haluavat yhdistää usean tieteenalan opintoja fysiikan kandiin. Fysiikan opinnot ovat pääosin samoja kuin fysiikan opintosuunnassa, mutta pakollisia opintoja on hieman vähemmän. Näin jää tilaa toisten tieteenalojen valinnaisille opintokokonaisuuksille. Muiden kuin fysiikan kokonaisuuksia kuuluu tutkintoon kaksi tai kolme riippuen siitä, kuinka laajoina ne haluaa suorittaa.

Kandin jälkeen voi jatkaa esimerkiksi Ilmakehätieteiden tai Materiaalitutkimuksen maisteriohjelmiin. Laaja kandi mahdollistaa kuitenkin myös muiden tieteenalojen maisteriohjelmiin siirtymisen. Tällöin avautuvat polut riippuvat tutkintoon sisältyvistä aineista. 

Ruotsinkielinen fysiikan opintosuunta vastaa pitkälti fysiikan laajaa kandia, mutta valinnaiset osiot voi valita myös Fysikaalisten tieteiden kandiohjelman sisältä. Fysikens studieinriktning pitää siis sisällään suurimman osan Fysikaalisten tieteiden kandiohjelman yhteisistä kursseista. Fysiikkaa voi siis opiskella ruotsiksi riippumatta siitä, mihin haluaa suuntautua. Peruskurssit ja kaikille yhteiset aineopintokurssit luennoidaan ruotsiksi, ja monilla muilla kursseilla on ruotsinkielinen laskuharjoitusryhmä. 

Teoreettisen fysiikan opintosuunnassa on sekä klassista fysiikan teoriaa että kvanttimekaniikkaa enemmän kuin fysiikan opintosuunnassa. Myös matematiikkaa luetaan enemmän. Teoreettisessa fysiikassa matematiikan taitojen ja tietojen tulee olla laajat, sillä fysiikassa luonnon lainalaisuuksia kuvataan matematiikan avulla. Nykyisin teoriat sisältävät usein matemaattisia ongelmia, joiden ratkaiseminen on käytännössä mahdollista ainoastaan laskennallisesti, tehokkaiden tietokoneiden avulla.

Teoreettisen fysiikan opintosuunnasta voi kandin jälkeen luontevasti jatkaa Teoreettisten ja laskennallisten menetelmien maisteriohjelmaan tai Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysikaalisten tieteiden maisteriohjelmaan. Myös Ilmakehätieteiden ja Materiaalitutkimuksen maisteriohjelmat soveltuvat erinomaisesti, erityisesti jos otat valinnaisia opintoja näiden opintosuuntien kursseista. Monella teoreettisen fysiikan opiskelijalla on paljon opintoja ohjelmoinnista tai matematiikasta, jolloin myös näiden tieteenalojen maisteriohjelmat tulevat kyseeseen. 

Meteorologia on ilmakehän fysiikkaa. Sen sovelluksista parhaiten tunnetaan sään ennustaminen, mutta erityisen ajankohtaiseksi meteorologia on tullut ilmastonmuutoskysymysten takia. Suomessa meteorologian korkeakoulututkintoja voi suorittaa vain Helsingin yliopistossa.

Fysikaalisten tieteiden kandiohjelmassa meteorologian opintosuuntaan kuuluu 25 op meteorologian opintoja. Pakollisia fysiikan opintoja on hieman vähemmän kuin fysiikan opintosuunnassa. Meteorologian opintosuunnasta on luontevaa jatkaa Ilmakehätieteiden maisteriohjelmaan, josta voi valmistua meteorologiksi. 

Kandin jälkeen voi tietenkin jatkaa myös muihin maisteriohjelmiin, sillä meteorologian opintosuunta ei muutoin juurikaan eroa esimerkiksi fysiikan opintosuunnasta. Meteorologia on myös suositeltu opintosuunta niille opiskelijoille, jotka haluavat erikoistua vesivaipan geofysiikkaan.

Tähtitieteen opintosuuntaan kuuluu fysiikan ja matemaattisten ja laskennallisten menetelmien perusopintokokonaisuuksien jälkeen teoreettista ja havaitsevaa astrofysiikkaa. Fysiikan ja teoreettisen fysiikan kursseja voi tutkintoon sisällyttää valinnaisina. Tähtitieteen opintosuunta sopii tähtitieteilijöiksi aikoville ja luonteva jatko sille on Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysikaalisten tieteiden maisteriohjelma