Opintosuunnat

Filosofian opinnot antavat aineksia maailmankuvan rakentamiseen eli sen ymmärtämiseen, miten asiat yleisimmällä tasolla liittyvät toisiinsa. Samalla ne kehittävät kriittisen ajattelun taitoja, jotka auttavat muotoilemaan ongelmia ja arvioimaan kriittisesti mahdollisia ratkaisuja. Filosofian kandiohjelma tarjoaa kolme eri opintosuuntaa: teoreettinen filosofia, käytännöllinen filosofia sekä ruotsinkielinen filosofia. Käytännöllisen filosofian opiskelija valmistuu valtiotieteiden kandidaatiksi, kun taas teoreettisen filosofian ja ruotsinkielisen filosofian opiskelija valmistuu humanististen tieteiden kandidaatiksi.

Teoreettinen filosofia tutkii perinteisiä filosofian ydinkysymyksiä, jotka koskevat todellisuuden rakennetta, tiedon luonnetta ja mahdollisuutta, kielen ja mielen suhdetta todellisuuteen ja pätevän päättelyn sääntöjä. Sen alaan kuuluvat logiikka, metafysiikka, tieto-oppi, filosofian historia, tieteenfilosofia, kielifilosofia ja mielenfilosofia.

  • Logiikka tutkii muodollisesti pätevän päättelyn sääntöjä, formaalikieliä sekä loogisen käsiteanalyysin filosofisia sovelluksia.
  • Metafysiikka tarkastelee olevaisen perimmäistä luonnetta.
  • Tieto-oppi tutkii yleisesti tiedon ja uskomusten oikeutuksen tai rationaalisuuden ehtoja.
  • Filosofian historia tutkii teoreettisen ja käytännöllisen filosofian pääalojen kehitystä antiikista nykyaikaan. Tieteenfilosofian kohteena on erityisesti tieteellinen tieto, päättely ja selittäminen.
  • Tieteenfilosofian kohteena on erityisesti tieteellinen tieto, päättely ja selittäminen.
  • Kielifilosofia tutkii etenkin kielen ja todellisuuden välistä suhdetta sekä kielellisen merkityksen ja kielenkäytön luonnetta.
  • Mielenfilosofia tarkastelee ajattelun ja muiden kognitiivisten toimintojen luonnetta sekä niiden suhdetta aivoihin ja todellisuuteen.

Teoreettisen filosofian opinnot perehdyttävät inhimilliseen ajatteluun ja sitä koskevaan tietoon, ja sen eri osa-alueet tukevat toinen toisiaan.

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

Käytännöllisen filosofian opinnoissa opiskelija tutustuu erityisesti inhimillistä toimintaa ja yhteiskuntaa koskeviin periaatteellisiin kysymyksiin sekä yhteiskuntatieteiden yleisiin filosofisiin ongelmiin. Pääalueet ovat moraalifilosofia, yhteiskuntafilosofia ja yhteiskuntatieteiden filosofia.

Moraali- ja yhteiskuntafilosofiassa tutkitaan moraalin ja yhteiskunnan käsitteellisiä ja normatiivisia perusteita. Siinä tutkitaan arvoja, normeja, oikeuksia, yhteiskuntajärjestyksiä ja ideologioita sekä niihin kohdistuvaa käsite-erittelyä ja argumentaatiota. Soveltavan etiikan ja yhteiskuntafilosofian aloilla tarkastellaan konkreettisia pulmakysymyksiä filosofisten teorioiden valossa.

Yhteiskuntatieteiden filosofia sisältää käsitteen- ja teorianmuodostuksen yleiset menetelmät ja näiden menetelmien tieto-opilliset ja loogiset perusteet. Siinä käsitellään kysymyksiä yhteiskuntatieteiden luonteesta, kehityksestä ja suhteesta yhteiskuntaan. Yleinen tutkimuksellinen tavoite on tuottaa yhteiskuntatieteen filosofiaa, joka on aidosti relevanttia myös yhteiskuntatieteiden näkökulmasta.

Jos olet kiinnostunut erityisesti yhteiskunnallisista ilmiöistä, ja haluat valtiotieteen maisterin tutkinnon, sinun kannattaa valita käytännöllisen filosofian opintosuunta tai vastaava sisältö ruotsinkielisessä filosofissa.

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät valtiotieteellisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.

Ruotsinkielisen filosofian opintosuunta ei tee suomalaisittain perinteistä erottelua teoreettisen ja käytännöllisen filosofian välille, vaan opintosuunnassa perehdytään molempiin. Opintosuunta keskittyy erityisesti logiikkaan, tieto-oppiin, ontologiaan, etiikkaan ja yhteiskuntafilosofiaan. Lisäksi perehdytään valistuksen ongelmaan ja filosofiseen aikalaiskritiikkiin sekä siihen sokraattiseen filosofiseen perinteeseen, jossa tiedon, olemisen ja moraalin perustavat kysymykset nähdään käsitteellisesti erottamattomiksi.

Tietoa tutkimuksesta ja tutkijoista löydät humanistisen tiedekunnan Tieteenalat-sivulta.