Tutkimus

Ekologian ja evoluutiobiologian yksikössä toimii useita vahvoja kansainvälisesti tunnettuja
tutkimusryhmiä populaatioekologiassa (erityisesti spatiaalisessa ekologiassa), luonnonsuojelubiologiassa, evoluutiobiologiassa, evolutiivisessa genetiikassa, molekyyliekologiassa ja käyttäytymisekologiassa.

Lisätietoa myös Ekologian ja evoluutiobiologian maisteriohjelman sivuilla.

Fysiologian yksikössä toimii useita kansainvälisesti tunnettuja neurobiologian tutkimusryhmiä. Tutkimusongelmia tarkastellaan integratiivisesti useilla organisaatiotasoilla (molekyyleistä käyttäytymiseen) yksilönkehityksen eri vaiheissa. Hermokudoksen fysiologiaan sekä patofysiologiaan liittyviä ilmiöitä selvitetään monipuolisesti eri tutkimusmenetelmien avulla, usein yhdistäen molekyylibiologisia menetelmiä sähköfysiologiseen kuvantamiseen.

Yksikössä toimii myös Lipidomiikkaryhmä, joka tutkii lipidien ja rasvahappojen merkitystä niin solujen, yksilöiden kuin eliöyhteisöjenkin toiminnassa. Lisäksi yksikössä tehdään kehitysbiologista tutkimusta.

Lisätietoa myös Neurotieteen maisteriohjelman sivuilla.

Perinnöllisyystieteen tutkimusprojektit kattavat laajan alueen alkaen geenien toiminnan molekyylianalyyseistä aina genomitason biologisten prosessien tutkimukseen asti. Tutkimus painottuu useille tärkeille perinnöllisyystieteen osa-alueille. Kasvigenetiikka ja -genomiikka pyrkii ymmärtämään sekä mekanistisella että systeemitasolla kasvien adaptiivisia vasteita ympäristöönsä. Ihmisgenetiikassa selvitetään perinnöllisten sairauksien molekulaarisia taustoja. Bioinformatiikan tutkimuksessa tutkitaan proteiini-proteiini interaktioverkostoja ja kehitetään menetelmiä DNA- ja proteiinisekvenssien toiminnan kannalta tärkeiden alueiden löytämiseen. Kehitysgenetiikassa tutkitaan hermoston kehitystä sääteleviä molekyylejä käytettäen banaanikärpästä mallieliönä ja mikrobigenetiikassa kasvi-patogeeni -vuorovaikutuksia.

Lisätietoa myös Genetiikan ja molekulaaristen biotieteiden maisteriohjelman sivuilla.

Kasvibiologian yksikössä on useita aktiivisia tutkimusryhmiä, jotka ovat kiinnostuneet erilaisista kasveihin liittyvistä ilmiöistä molekyylitasolta ekosysteemitasolle. Aihealueita ovat mm. kasvien fysiologinen sopeutuminen erilaisiin ympäristöoloihin, stressivasteet ja
viestin välitys kasvisoluissa, kasvien ja sienten fylogenia eli evoluutiohistoria ja siihen perustuva systematiikka, kasvien yhteisö- ja populaatioekologia sekä ekosysteemiekologia. Ihmisen toiminnan vaikutus kasveihin on viime vuosikymmeninä noussut yhä keskeisemmäksi
tutkimuskohteeksi sekä fysiologiassa, systematiikassa että ekologiassa.

Lisätietoa myös Kasvibiologian maisteriohjelman sivuilla.

Lääketieteellisen mikrobiologian (bacterial pathogenesis) suunnan tutkimus kohdistuu bakteerien invaasioon liittyvien molekulaaristen ja sellulaaristen tapahtumien selvittämiseen sekä display-menetelmien kehittämiseen. Mikrobiekologisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää mikrobien merkitystä kasvitautien patogeneesissä, kasvien kasvua edistävinä tekijöinä, bioremedaatiossa ja biodiversiteetissä. Molekyylivirologisessa tutkimuksessa keskitytään virusten rakenteen ja kokoamisen sekä virusten evoluution selvittämiseen.

Elintarvike- ja ympäristömikrobiologiassa tutkitaan mikrobivarantojen ja genomi- ja metaboliatietojen hyödyntämistä tavoitteena uudet biotekniset sovellutukset. Tutkimusalueita ovat entsyymien ja bioaktiivisten aineiden hyödyntäminen, haitallisten mikrobien diagnostiikka ja mikrobihaittojen ehkäisy, biojalostus, elintarvikkeiden prosessointi sekä veden ja maaperän puhdistus.

Lisätietoa myös Mikrobiologian ja mikrobibiotekniikan maisteriohjelman sivuilla.