Helsingin yliopisto tarjoaa Suomen laaja-alaisimman biologian kandiohjelman, josta valmistuu luonnontieteiden kandidaatiksi (LuK). Viikin kampuksella toimivassa ohjelmassa on mukana viisi tieteenalaa: ekologia ja evoluutiobiologia, fysiologia ja neurotiede, kasvitiede, mikrobiologia sekä perinnöllisyystiede.
Suoritettuaan biologian kandiohjelman opiskelija
Lisäksi opiskelija
Biologian kandiohjelman erityispiirre on monipuolisuus. Koulutuksen aikana opiskelija erikoistuu yhteen biologian osa-alueeseen: ekologiaan ja evoluutiobiologiaan, fysiologiaan ja neurotieteeseen, kasvitieteeseen, mikrobiologiaan tai perinnöllisyystieteeseen.
Koulutuksessa opiskelija oppii keskeisten teorioiden lisäksi kattavasti laboratoriomenetelmiä. Myös eliöt, niiden elinympäristöt ja niistä tehtävä tutkimus tulevat tutuiksi kenttä- ja harjoitystyökursseilla.
Biologian kandiohjelmassa voi myös hakea aineenopettajankoulutukseen, josta valmistuu biologian aineenopettajaksi.
"Hain opiskelemaan biologiaa ja nimenomaan ekologiaa, sillä koen yhdeksi kutsumuksekseni yrittää vaikuttaa elämän suojeluun ja biodiversiteetin varjelemiseen mahdollisimman kansainvälisellä tasolla. Ymmärrys elämän eri muodoista ja vuorovaikutuksista auttaa hahmottamaan vaadittavia luonnonsuojeluun liittyviä toimenpiteitä ja tavoitteita."
Albert Lenkiewicz, opiskelija
Luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä (op), ja se suoritetaan kolmessa vuodessa.
Aineenopettajaopiskelijoiden tutkintoon sisältyy 60 opintopistettä toisen opetettavan aineen opintoja, joten muita opintoja sekä valinnaisuutta on vähemmän. Biologian aineenopettajan pätevyyteen vaadittavat opettajan pedagogiset opinnot suoritetaan osana ylempää korkeakoulututkintoa.
Opetuksessa pyritään opiskelijalähtöisyyteen, mikä korostaa opiskelijan omaa aktiivisuutta oppimisessa. Käytännössä se tarkoittaa perinteisten luentojen ja verkkokurssien lisäksi kirjallisia tehtäviä, seminaariesityksiä ja ryhmätöitä. Opetus on pääasiassa lähiopetusta, mutta siihen yhdistetään sopivissa tilanteissa myös etäopetusta. Kurssien läsnäolokäytännöt on kuvattu opetussuunnitelmassa opintojaksojen kuvauksissa.
Perusopintojen kursseilla perehdytään eliökunnan kehitykseen, perinnöllisyyden lainalaisuuksiin ja perinnöllisyystieteen eri osa-alueisiin sekä ekologian keskeisiin teemoihin. Lajiesittelyt syventävät osaamista eliöiden rakenteista ja erilaisista sopeumista sekä Suomen kasvi- ja eläinlajiston monimuotoisuudesta.
Aineopinnoissa opiskelija laajentaa osaamistaan luentojen, harjoitustöiden ja erilaisten oppimistehtävien avulla biologian eri osa-alueista, perehtyy useisiin menetelmätieteisiin sekä syventyy vähintään yhteen tutkinnon viidestä tieteenalasta. Aineopintojen aikana harjaannutaan kirjoittamaan tieteellistä asiatekstiä, pitämään tieteellisiä esitelmiä sekä työskentelemään ryhmässä. Lisäksi tutustutaan kestävyys- ja vastuullisuusteemoihin, joita opitaan yhdistämään biologian eri tieteenaloihin.
Ensimmäisen vuoden yhteisten perusopintojen aikana opiskelija valitsee ohjelman viidestä tieteenalasta mieleisensä, johon hän perehtyy syvällisemmin. Biologian perus- ja aineopinnoissa syvennytään tutkinnon viiden tieteenalan keskeisiin teorioihin ja käsitteisiin, opitaan laboratorio- ja kenttätaitoja sekä perehdytään biologiaa tukeviin menetelmätieteisiin, kuten tilastotieteeseen, kemiaan ja bioinformatiikkaan.
Tutkintoon sisältyy jokaisena vuotena opintojaksoja, joissa on urasuunnitteluun ja asiantuntijuuden kehittymiseen liittyviä teemoja. Tutkintoon sisältyy myös kieli- ja viestintäopintoja äidinkielessä, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä.
Kandidaatin tutkintoon kuuluu kandidaatintutkielma (6 op), joka perustuu jonkin ohjelman tieteenalan tieteelliseen kirjallisuuteen (katso kohta Opintojen rakenne). Tutkielman tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti tutkielman aihetta käsittelevään kirjallisuuteen ja oppii kirjoittamaan äidinkielellään hyvää asiatekstiä.
Kandidaatintutkielmaa tehdessä oppii
Tutkielman laajuus on noin 20 sivua ja se suositellaan tehtäväksi tutkinnon kolmantena opiskeluvuotena. Ohjeet tiedon etsimiseen ja tutkielman kirjoittamiseen annetaan kandidaattiseminaarissa.
Biologian kandiohjelmassa on erillinen sisäänotto suomenkielisille ja ruotsinkielisille opiskelijoille. Ensimmäisen vuoden opetus järjestetään sekä suomeksi että ruotsiksi (noin 60 op). Toisen ja kolmannen lukuvuoden opetus järjestetään vain suomeksi.
Opiskelija voi kuitenkin suorittaa kaikki arvioitavat tehtävät ja tentit sekä kirjoittaa kandidaatintutkielman joko suomeksi tai ruotsiksi. Kurssikirjat ja oheislukemisto ovat pääasiassa englanniksi.
Ohjelman erikoisuutena on mahdollisuus suorittaa tutkinto kaksikielisenä (suomi ja ruotsi). Kaksikielisen tutkinnon (TvEx) ohjelmassa vähintään tutkinnon kolmasosa (60 opintopistettä) suoritetaan toisella kotimaisella kielellä (ruotsi tai suomi opiskelijan äidinkielestä riippuen). Suurimman osan ensimmäisen vuoden kursseista (60 opintopistettä) voi suorittaa ruotsiksi. Kielikeskus tarjoaa tukea opiskeluun toisella kielellä.
TvEx-opiskelija saa tutkintotodistukseensa merkinnän siitä, että hän on suorittanut kaksikielisen tutkinnon. Lisäksi opiskelija saa virallisen todistuksen kielitestistä (CEFR/C1). Kaksikielinen tutkinto kehittää käytännön kielitaitoa, mikä parantaa opiskelumahdollisuuksia muissa Pohjoismaissa ja voi olla valttikortti työnhaussa.
Helsingin yliopistossa on runsaasti eri alojen ruotsinkielisiä kursseja, joita voi sisällyttää TvEx-tutkintoon. Myös muissa Suomen yliopistoissa sekä Pohjoismaiden yliopistoissa ruotsiksi suoritetut kurssit voi sisällyttää tutkintoon.
Kandiohjelman tieteenalojen toiminta on hyvin kansainvälistä. Opiskelija voi osallistua kansainväliseen toimintaan seuraavasti:
Ohjelman opetushenkilökunta on kansainvälistä. Osa koulutusohjelman opetusmateriaaleista ja opetuksesta on englanninkielistä.
Uudet ja vanhat opiskelijat täyttävät Helsingin yliopiston kampukset joka syksy lukuvuoden alkaessa. Iso osa opiskelijaelämästä tapahtuu Viikin, Kumpulan, Meilahden ja Keskustakampuksen kampusalueilla. Opiskelijat arvostavat kotiyliopistossaan etenkin monipuolista opintotarjontaa sekä kanssaopiskelijoitaan. Oheisilta sivuilta löydät tietoa Helsingin yliopiston opiskeluympäristöstä ja opiskelijaelämästä.
Symbioosi perustettiin aikoinaan "lujittamaan biologian ja maantieteen opiskelijoiden yhteenkuuluvuutta, valvomaan opiskelijoiden etua ja oikeuksia ylioppilaskunnassa sekä turvaamaan alan opiskelijoiden taloudellista asemaa valmistumisen jälkeen". Maantieteen opiskelijat ovat sittemmin perustaneet oman järjestönsä MaO ry:n. Nykyisin Symbioosi on kaikkien biologisia aineita opiskelevien ikioma ja rakas ainejärjestö. Tapahtumia on laidasta laitaan: luontoretkistä baari-iltoihin ja luonnonsuojelutempauksista ulkomaanmatkoihin. Yhteistyötä tehdään bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan muiden järjestöjen kanssa, sekä tietysti muiden Suomen biologien kanssa.
Biosfääri ry on vuonna 2010 perustettu Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan eri ainejärjestöt yhteen kokoava kattojärjestö, joka järjestää opiskelijatapahtumia ja edistää opiskelijoiden edunvalvontaa tiedekunnassa.
Tule mukaan toimintaan, et varmasti kadu!