Opintojen sisältö ja rakenne

Biologian kandiohjelman erityispiirre on monipuolisuus. Opiskelemalla koulutusohjelman viittä tieteenalaa opiskelija oppii keskeisen teorian lisäksi kattavasti laboratoriomenetelmiä. Toisaalta eliöt, niiden elinympäristöt ja niistä tehtävä tutkimus tulevat tutuiksi kenttäkursseilla, joita pidetään Helsingin yliopiston kenttäasemilla Kilpisjärvellä, Lammilla ja Tvärminnessä sekä Keniassa Taitan tutkimusasemalla.

Biologian kandiohjelmassa voi myös hakea aineenopettajankoulutukseen, josta valmistuu biologian aineenopettajaksi. Koulutukseen on erillinen haku, johon on suositeltavaa osallistua jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana.

Luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä (op), ja se suoritetaan kolmessa vuodessa. Tutkinto rakentuu seuraavasti:

Pakolliset opinnot 140 op

  • Biologian perusopinnot 25 op
  • Biologian aineopinnot 95 op
  • Muut yhteiset opinnot 20 op

Valinnaiset opinnot 40 op

  • Opintoja omasta tai muista kandiohjelmista 40 op

Biologian perus- ja aineopinnot sisältävät tieteenalojen keskeiset teoriat ja käsitteet sekä laboratorio- ja kenttäkursseja. Opetuksessa pyritään yhä enemmän opiskelijalähtöisyyteen, mikä korostaa opiskelijan omaa aktiivisuutta oppimisessa. Käytännössä se tarkoittaa perinteisten luentojen ja verkkokurssien lisäksi yhä enemmän kirjallisia raportteja, seminaariesityksiä ja ryhmätöitä.

Ensimmäisen vuoden yhteisten perusopintojen aikana opiskelija valitsee ohjelman viidestä tieteenalasta mieleisensä, johon hän perehtyy syvällisemmin. Kandidaatintutkielma kirjoitetaan kyseisestä tieteenalasta.

Tieteenalakohtaisen opintokokonaisuuden (30 op) suoritettuaan opiskelijalla on ainakin seuraavat valitsemansa tieteenalan valmiudet:

Ekologia ja evoluutiobiologia

  • tunnistaa Suomen keskeiset elinympäristöt sekä eläin- ja kasvilajit
  • osaa selittää omina sanoin mitä luonnonvalinta on ja miten evolutiivinen muutos tapahtuu
  • tuntee ekologista ja evolutiivistä teoriaa ja osaa soveltaa niitä käytännössä
  • osaa suunnitella ja toteuttaa tieteellisen tutkimuksen

Fysiologia ja neurotiede

  • tuntee eläinten keskeisten elintoimintojen mekanismit
  • ymmärtää eri kudosten ja elinten rakenteen sekä toiminnan yhteyksiä, myös niiden evolutiivisen kehityshistorian näkökulmasta
  • ymmärtää miten molekyyli- ja solubiologiset mekanismit ohjaavat yksilön kehitystä, elintoimintoja, sopeutumista ja vuorovaikutuksia ympäristön kanssa
  • tuntee fysiologian ja neurotieteen keskeisimmät tutkimusmenetelmät

Genetiikka

  • ymmärtää miten ominaisuudet periytyvät
  • tuntee perinnöllisen muuntelun lainalaisuudet populaatiotasolla ja evolutiivisessa aikaskaalassa
  • tuntee miten perinnöllinen informaatio on rakentunut ja miten se toimii sekä geeni- että genomitasolla
  • ymmärtää miten geneettinen informaatio säätelee eliöiden kehitystä ja toimintaa
  • tuntee perinnöllisyystieteen bioteknisiä menetelmiä ja esimerkiksi lääketieteellisiä sovelluksia

Kasvibiologia

  • tunnistaa Suomen keskeiset elinympäristöt sekä eläin-, kasvi- ja sienilajit
  • osaa käyttää eliölajien määrityskaavoja ja pystyy inventoimaan luontokohteiden lajistoja esimerkiksi suojelusuunnittelun tai maankäytön tarpeisiin
  • tuntee kasvien fysiologian ja kehitysbiologian perusteet
  • osaa tarkastella kasvien rakenteita evolutiivisesta ja ekologisesta näkökulmasta
  • osaa suunnitella ja toteuttaa ekologisen tutkimuksen

Mikrobiologia

  • tunnistaa mikrobien pääryhmät, niiden erityispiirteet sekä aseman eliökunnassa
  • ymmärtää mikrobien tärkeimpiä toimintamekanismeja sekä niiden vaikutuksia eliöiden ja erilaisten ekosysteemien toimintaan
  • osaa suunnitella ja toteuttaa mikrobiologisen tutkimuksen
  • tuntee mikrobien bioteknistä hyötykäyttöä

Muut opinnot sisältävät kieli- ja viestintäopintoja, työelämään valmentavia opintoja ja työelämäjakson, joka voi olla käytännön työharjoittelu tai työelämään perehdyttävä projekti.

 

Tutkintorakenne kaavakuvana:

BIO rakenne

Aineenopettajaksi opiskelu

Huom! Aineenopettajan opintosuunnan tutkintorakenne poikkeaa hieman muusta tutkintorakenteesta, sillä aineenopettajakoulutukseen valittu opiskelija suorittaa valinnaisina opintoina 60 op toisesta opetettavasta aineesta, joka biologian opiskelijalla on tavallisesti maantiede, mutta voi olla myös kemia, fysiikka, matematiikka tai terveystieto. Opetettavien aineiden opinnot (biologia ja toinen opetettava aine, esimerkiksi maantiede) tulee sisältyä jo kandidaatin tutkintoon. Aineenopettajan pätevyyden saa kuitenkin vasta, kun maisterintutkinto ja siihen sisällytettävät opettajan pedagogiset opinnot (60 op) on suoritettu.

Pakolliset opinnot 117 op

  • Perusopinnot 25 op
  • Aineopinnot 70 op
  • Muut opinnot 22 op

Valinnaiset opinnot 3 op

Toisen opetettavan aineen opinnot 60 op

 

Aineenopettajan opintosuunnan tutkintorakenne kaavakuvana:

BIO rakenne AO