Bottom content

Koulutus

Aivojen ansiosta olemme tietoisia, voimme aistia, tuntea ja toimia. Aivot ja hermosto ohjaavat lähes kaikkia elintoimintojamme, ja elintoiminnot vaikuttavat niihin. Niiden kautta aistiemme välittämä tieto ulkoisesta maailmasta ohjaa toimintaamme. Neurotiede selvittää aivojen ja hermoston toimintaa yhdistellen eri tarkastelutasoja geeneistä ja molekyylitason ilmiöistä hermosolujen, hermoverkkojen ja koko aivojen toimintaan asti. Tavoitteena voi olla esimerkiksi käyttäytymisen neurobiologisen perustan ymmärtäminen, yhden proteiinimolekyylin merkityksen selvittäminen, tai vaikkapa neurologisen sairauden tai aistivamman uuden hoitomenetelmän kehittäminen.

Neurotieteen maisteriohjelma tarjoaa mahdollisuuden opiskeluun keskellä kansainvälisesti aktiivista tiedeyhteisöä. Opettajat ovat alan tutkijoita, ja lukuisissa tutkimusryhmissä on tarjolla tilaisuuksia harjoitella tai aloittaa oma tutkijanura. Valmistuessasi sinulla on hyvät perustiedot koko neurotieteen alalta sekä syvempi tiedollinen ja taidollinen osaaminen valitsemillasi neurotieteen tai fysiologian osa-alueilla. Maisteriohjelmasta on luonteva jatkaa kohti tohtorin tutkintoa ja tutkijanuraa, mutta se tarjoaa yhtä lailla vahvan pohjan yksityisen tai julkisen sektorin asiantuntijatehtäviin ja työpaikkoihin, joissa laaja-alainen neurotieteiden ja tieteellisen lähestymistavan tunteminen sekä taito toimia kansainvälisessä työyhteisössä ovat hyödyksi. Biologian eri osa-alueita yhdistävänä ja fysiologisen suuntautumisen mahdollistavana ohjelma on myös erinomaisen sopiva biologian aineenopettajaksi opiskeleville.

Lisätietoja opinnoista maisteriohjelman verkkosivuilla.

EU/ETA – alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat jotka suorittavat tutkintonsa englanniksi ja joilla ei ole pysyvää oleskelulupaa alueella, ovat velvoitettuja maksamaan lukuvuosimaksun. Tarkista Opintopolun Usein kysyttyä –sivulta (englanniksi), oletko maksuvelvollinen.

Neurotieteen maisteriohjelma on aidosti kansainvälinen ohjelma, jossa suomalaiset ja eri maista tulevat opiskelijat työskentelevät yhdessä. Opetus on pääsääntöisesti englanninkielistä: pakolliset opintojaksot sekä monet valinnaiset kurssit opetetaan englanniksi ja oppimateriaalit ovat englanninkielisiä. Valinnaisia opintojaksoja on tarjolla myös kotimaisilla kielillä. Koska ohjelma on monikielinen, tentit, työselostukset, maisterintutkielman jne. voit tehdä valintasi mukaan englanniksi, suomeksi tai ruotsiksi. Kotimaisia kieliä voidaan käyttää tilanteen mukaan pienryhmätyöskentelyssä ja ohjauksessa. 

Koulutus rakentuu moduuleista, jotka koostuvat luentosarjoista, laboratoriotyökursseista, seminaareista ja kirjatenteistä. Ryhmätyöt, raportit ja esitykset kehittävät kriittisen ajattelun ja viestinnän taitoja, jotka ovat olennaisia menestymiselle tämän päivän työelämässä. Pakolliset opintojaksot varmistavat alan yleistietojen oppimisen. Valinnaiset opinnot antavat paljon mahdollisuuksia suuntautua omien kiinnostusten mukaan ja tähdätä tutkijanuralle tai muuhun työelämään. Opintojaksoja on esimerkiksi seuraavilta aloilta: hermoston molekyyli- ja solubiologia, hermoston kehitys ja regeneraatiobiologia, aistinbiologia, systeeminen neurotiede, sähköfysiologia, neuroanatomia, hermoston sairauksien perustutkimus, jne. Voit myös valita opintojaksoja muusta opetustarjonnasta suunnataksesi opintosi esim. yleiseen fysiologiaan. Aineenopettajaksi opiskelevilla pedagogiset opinnot ovat osa maisterivaiheen opintoja.

Valinnaisten opintojen moduulit antavat vaihtoehtoja erikoistumiseen neurotieteen alalla tai laaja-alaisempaan suuntautumiseen. Ensimmäisten opiskelukuukausien aikana laadittava henkilökohtainen opintosuunnitelma ohjaa opiskelua, ja sen laatimiseen saat tukea keskusteluista opettajien ja opinto-ohjaajien kanssa. Suunnitelmaa voi tarvittaessa päivittää opintojen edetessä.

Neurotieteen maisteriohjelmassa opintosuunnitelman voi laatia myös biologian aineenopettajan tutkintovaatimusten mukaisesti. 

Maisteriohjelman laajuus on 120 opintopistettä (op). Tutkintoon sisältyy henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa tarkemmin kuvattavat

  • 60 op syventäviä opintoja maisteriohjelman alalta, joihin sisältyy maisterintutkielma (30 op),
  • 60 op muita opintoja oman tai muiden koulutusohjelmien tarjonnasta (esim. Genetiikan ja molekulaaristen biotieteiden, Translationaalisen lääketieteen tai Psykologian maisteriohjelmasta)

Täysipäiväisesti opiskellen ja kesän opiskelumahdollisuuksia hyödyntäen opinnot on periaatteessa mahdollista suorittaa tutkielmaa lukuun ottamatta 12 kuukaudessa, mutta suositeltu 2 vuoden tutkinnonsuoritusaika antaa enemmän joustoa valinnaisten opintojen suorittamiseen. Tutkintoon voi sisältyä työelämäorientaatiota ja urasuunnittelua. Biologian aineenopettajaksi opiskelevilla 60 op tutkinnon laajuudesta muodostuu opettajan pedagogisista opinnoista.

Lisätietoa tutkintorakenteesta ja aineenopettajan linjasta maisteriohjelman verkkosivuilla.

Tutkintoon sisältyy maisterintutkielma (30 op). Opit miten tutkimushanke viedään läpi suunnittelusta ja menetelmien valitsemisesta työn suorittamiseen ja tulosten analysointiin. Tutkielma perustuu useimmiten kokeelliseen tutkimusprojektiin, joka tehdään jossain yliopiston monista tutkimusryhmistä kokeneen tutkijan ohjauksessa. Maisterintutkielma voi myös olla kirjallisuustutkimus ilman kokeellista osuutta. Kirjoitat tutkielmasi (Pro Gradu) tieteellisen julkaisun tapaan, ja kuvaat siinä tuloksesi sekä tarkastelet niitä kriittisesti aiheesta aiemmin ilmestyneiden tieteellisten julkaisujen pohjalta. Tutkielmassasi osoitat kykyä tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien hallintaa, perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä kykyä tieteelliseen viestintään ja projektinhallintaan.

Neurotieteen maisteriseminaari tukee sinua kaikissa maisterintutkielmaan ja valmistumiseen liittyvissä vaiheissa tarjoten opastusta tiedonhankintaan, kirjoitus- ja esiintymistaitoihin, vertaisarviointiin, tieteelliseen verkostoitumiseen ja erilaisiin uramahdollisuuksiin.

Biologian aineenopettajaksi opiskelevan tutkielma voi käsitellä biologian opetusta tai oppimista.

Maisterin tutkinto neurotieteessä antaa hyvät valmiudet tutkimustyöhön, tieteelliseen viestintään ja monenlaisiin yhteiskunnallisiin ja asiantuntijatehtäviin niin julkisen kuin yksityisen sektorin työpaikoissa. Tutkinto soveltuu hyvin myös biologian aineenopettajaksi opiskeleville.

Maisteriohjelmasta valmistuvilla on hyvät mahdollisuudet jatkaa jatko-opintoihin Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteisessä Brain&Mind-tohtoriohjelmassa tai muissa kansainvälisissä neurotieteen, biotieteen tai biolääketieteen tohtoriohjelmissa.

Aineenopettajakoulutukseen hyväksytyt saavat aineenopettajan kelpoisuuden ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteriohjelma) suorittamisen yhteydessä. Opetettavien aineiden opinnot pitää kuitenkin sisältyä pääosin jo alempaan korkeakoulututkintoon (kandiohjelma); pedagogiset opinnot suoritetaan osana maisterivaiheen opintoja. Muut koulutuksen tuottamat valmiudet on kuvattu "Uramahdollisuudet"-osassa.

Neurotieteen tutkimus Helsingin yliopistossa on kansainvälisesti erittäin korkeatasoista ja tutkijat ovat osallisina lukuisissa kansainvälisissä tutkimusyhteistyöverkostoissa. Tämä näkyy myös opetushenkilöstössä ja opetuksen laadussa.

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden lisäksi neurotieteen opetus ja tutkimus Helsingin yliopistossa kiinnostaa vuosittain myös lukuisia vaihto-opiskelijoita, jotka osallistuvat maisteriohjelman opetukseen ja opiskelijajärjestöjen järjestämiin tapahtumiin.

Opiskelijoita kannustetaan ja autetaan etsimään mahdollisuuksia vaihto- ja jatko-opintoihin sekä tutkimusvierailuihin ulkomaisissa yhteistyöyliopistoissa.

Neurotieteen maisteriohjelma kuuluu eurooppalaiseen neurotieteen koulutusohjelmien kattojärjestöön (Network of European Schools in Neuroscience, NENS), mikä lisää vaihto- ja verkostoitumismahdollisuuksiasi entisestään.

Voit myös toimia tutorina kansainvälisille opiskelijoille ja oppia samalla toisista kulttuureista ja kielistä.

Neurotieteen maisteriohjelma yhdistää useiden tieteenalojen, ja erityisesti biotieteen ja biolääketieteen alojen opetusta ja tutkimusta. Kurssimme ja tutkielmaan liittyvä työ tehdään pääsääntöisesti kahden Helsingin yliopiston kampuksen yksiköissä:

Viikissä:

Meilahdessa:

Neurotieteen lisäksi, opintoja voi valita myös muiden koulutusohjelmien tarjonnasta (esim. Genetiikan ja molekulaaristen biotieteiden, Translationaalisen lääketieteen tai Psykologian maisteriohjelmasta) ja Aalto-yliopiston maisteriohjelmasta Life Science Technologies - Human Neuroscience and –technology. Myös monet alan tohtoriohjelmien järjestämät kurssit ja koulutustapahtumat ovat avoimia maisteriopiskelijoillemme.

Eurooppalaisen neurotieteen koulutusohjelmien kattojärjestön kautta (NENS) avautuu myös mahdollisuuksia osallistua muiden eurooppalaisten maisteri- tai tohtoriohjelmien järjestämille kursseille.

Helsingin yliopistossa toimii lukuisia kansainvälisesti korkeatasoisia neurotieteen tutkimusryhmiä, joiden käytössä olevia moderneja tutkimusmenetelmiä ja –laitteita hyödynnetään myös maisterikoulutuksessa. Opiskelijat integroituvat tutkimuslähtöiseen ilmapiiriin jo opintojensa alkuvaiheissa.

Tutkimusta tehdään mm. seuraavilla neurotieteen aloilla: molekyyli- ja solutason neurotiede, hermoston kehitys ja regeneraatio, aistinbiologia, kognitiivinen ja systeeminen neurotiede, sähköfysiologia ja hermoston sairauksien perustutkimus. Tähän liittyy läheisesti myös funktionaalisen proteomiikan sekä lipidomiikan tutkimus. Lisätietoa tutkimuksesta on Neurotieteen tutkimuskeskuksen, Fysiologian ja neurotieteen osaston ja Medicumin NeuroMedUH-ohjelman verkkosivuilta.

Neurotieteen maisteriohjelmasta valmistuvilla on hyvät mahdollisuudet jatkaa jatko-opintoihin joko Helsingin yliopistossa tai muussa suomalaisessa tai ulkomaalaisessa yliopistossa. Helsingin yliopistossa tohtorintutkinto koostuu 40-60 op laajuisista opintosuorituksista sekä väitöskirjasta. Usein tie väitöskirjatutkimukseen aukeaa tutkimusryhmässä, jossa pro gradu-tutkielma syntyi. Jatko-opintoihin sopivia opintojaksoja on tarjolla maisteriohjelman omassa opetuksessa, mutta etenkin mm. Brain & Mind ja Integrative Life Science -tohtoriohjelmissa. Lisätietoja Helsingin yliopiston tohtorikoulutuksesta.

Hakeminen
Alla on lista koulutusohjelman eri hakuvaihtoehdoista.
Tiedekunnat

Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta

Bio- ja ympäristöalan osaajia tarvitaan monipuolisesti yhteiskunnan eri alueilla. Bio- ja ympäristötieteellisellä tiedolla on keskeinen merkitys mm. terveydenhuollossa ja lääketieteessä, luonnonvarojen kestävässä hyödyntämisessä, ratkaisujen löytämisessä ympäristöongelmiin, elintarviketuotannossa sekä monilla teollisuuden aloilla.

Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta on keskeinen osa Viikin kampuksen tutkimus- ja opetuskeskittymää. Tiedekunta ja sen lähiyksiköt muodostavat Suomen laajimman bio- ja ympäristötieteellisen tutkimuksen ja opetuksen kokonaisuuden. Tiedekunnan vahvuutena on tutkimuksen korkea laatu sekä monipuoliset ja vetovoimaiset tutkimus- ja opetusalat. Tavoitteena on kouluttaa työmarkkinoilla kilpailukykyisiä bio- ja ympäristötieteellisen alan asiantuntijoita, joilla on kansainvälisen akateemisen asiantuntijan tiedot ja taidot.

Tiedekuntaan kuuluu kaksi laitosta:

  • Biotieteiden laitos (Viikin kampus)
  • Ympäristötieteiden laitos (Viikin kampus ja Lahden yliopistokampus)

Lisäksi tiedekunnalla on kolme biologista kenttäasemaa:

  • Kilpisjärven biologinen asema Käsivarren Lapissa
  • Lammin biologinen asema Kanta-Hämeessä
  • Tvärminnen eläintieteellinen asema Hangossa

Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa opetus annetaan pääosin Viikin kampuksen moderneissa tutkimus- ja opetustiloissa. Lisäksi Lahden yliopistokampuksella on ympäristöalan tutkintokoulutusta. Opetusta annetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Opiskelu on monimuotoista. Luentojen ja pienryhmätyöskentelyn lisäksi on laboratorio- ja maastokursseja. Pääosa maastokursseista pidetään tiedekunnan kenttäasemilla Lammilla, Kilpisjärvellä ja Tvärminnessä. Useissa pääaineissa opinnot sisältävät myös opinto- ja tutkimusretkeilyjä ulkomaille. Työ- ja tutkimusharjoittelua on mahdollista tehdä kotimaassa ja ulkomailla. Maisterivaiheen lopputyön kokeellisen osuuden aineistoa voit kerätä tai suorittaa lopputyön kokeellisen osuuden valitsemassasi tutkimusympäristössä. Myös tiedekunnan piirissä toimivissa tutkimusryhmissä on runsaasti ulkomaisia tutkijoita. Tutkimusryhmissä ilmapiiri on kansainvälinen ja työkielenä käytetään englantia.

Opetuksessa yhdistyvät usein luento- ja verkko-opetus. Luento- ja muuta opiskelumateriaalia on saatavana virtuaalisilla oppimisalustoilla. Eliöiden ja elinympäristöjen lajintunnistukseen on kehitetty erillinen verkko-oppimisympäristö.

Viikissä on kampuksen oma tiedekirjasto. Sen yhteydessä on myös kaupunginkirjaston Viikin toimipiste. Lahden yliopistokampuksella on alueella toimivien korkeakoulujen yhteinen tiedekirjasto.

Helsingin yliopiston tutkinto-opiskelijana sinulla on mahdollisuus lähteä opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun ulkomaille. Yliopistolla on noin 500 laadukasta partneriyliopistoa ympäri maailman, ja joka vuosi noin tuhat opiskelijaamme suuntaa joko opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun. Jakso ulkomailla antaa

  • kansainvälisen lisän tutkintoosi, ja saat kansainvälistä osaamista omalta alaltasi. Hyvin suunniteltu opiskelijavaihto tuo osaamiseesi monipuolisuutta ja ainutlaatuisuutta!
  • Saat uudenlaisen näkökulman maailmaan, opit myös itsestäsi ja kielitaitosi vahvistuu.
  • Tutustut kohdemaan kulttuuriin uudella tavalla, tapaat uusia ihmisiä ja saat erinomaisen mahdollisuuden verkostoitua alallasi kansainvälisesti.

Lisätietoja opiskelusta ulkomailla guide.student.helsinki.fi/fi/opiskele-ulkomailla

Helsingin yliopistossa pyrimme siihen, että yliopisto olisi kaikin tavoin esteetön oppimisympäristö ja kaikilla olisi mahdollisuus suorittaa haluamiaan opintoja.

Mikäli tarvitset vamman, sairauden tai oppimisvaikeuden takia erityisjärjestelyitä opinnoissasi tai esimerkiksi tenttitilanteessa, sinun on hyvä sopia opetuksen erityisjärjestelyistä heti opintojen alkaessa ja myöhemminkin tilanteen muuttuessa.

Käytännön järjestelyistä sovitaan yleensä opetuksen yhteydessä, keskustele siis rohkeasti opettajiesi kanssa.

Erityisjärjestelyt opiskelussa, toisin sanoen yksilöllinen oppimisen tuki opetuksen yhteydessä, merkitsee yleensä lisäaikaa tehtävien tai tentin tekemisessä, sähköistä ja ennakolta saatavissa olevaa opetusmateriaalia, opetustilojen esteettömyyttä ja vaihtoehtoisia suoritustapoja.

Jos kaipaat lisätietoja erityisjärjestelyistä, laita sähköpostia osoitteeseen specialneeds@helsinki.fi. Voit myös hakea erityisjärjestelyitä valintakokeeseen.

Yliopisto-opiskelijoille on tarjolla palveluja ja etuja liittyen muun muassa asumiseen, ruokailuun, terveydenhuoltoon sekä hyvinvointiin ja liikuntaan. Lisäksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) reilun 250 opiskelijajärjestön joukosta jokainen voi valita oman juttunsa ja yhteisönsä. Lisätietoa löydät Helsingin yliopiston verkkosivuilta http://www.helsinki.fi/uudet-opiskelijat.