Tutkintotaso
Tohtorin tutkinto
Aloituskausi
2019 Kevät
Opintojen laajuus ja kesto
--- opintopistettä, 4 vuotta
Opetuskieli
englanti, suomi, ruotsi
Lukuvuosimaksu EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille
0 €

Bottom content

Koulutus

Tohtorikoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on:

1) perehtynyt syvällisesti omaan tieteenalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen,

2) saavuttanut erittäin syvällisen ymmärryksen tieteenalan luonteesta, keskeisistä teorioista, käsitteistä, tutkimusmenetelmistä, teorian ja käytännön välisestä suhteesta, tietojen sovellettavuudesta käytännössä sekä taidon tuottaa uutta tieteellistä tietoa,

3) saavuttanut riittävät viestintä-, argumentaatio- ja ongelmanratkaisutaidot sekä muut valmiudet toimia vaativissa, monialaisissa tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä kotimaassa ja kansainvälisissä ympäristöissä.

Kaikki mikrobiologian ja biotekniikan tohtoriohjelman opetus ja koulutus annetaan englanniksi. Myös tutkimustulokset julkaistaan englanniksi joko suullisesti tai kirjallisesti, minkä lisäksi väitöskirjat kirjoitetaan englanniksi.

Mikrobiologian ja biotekniikan tohtoriohjelma kattaa koko mikrobiologian tieteenalan eli bakteerit, arkeonit, aitotumalliset mikro-organismit ja virukset kaikissa mikrobien kannalta elinkelpoisissa ympäristöissä. Mikrobiologian perustutkimuksen lisäksi ohjelmaan kuuluu sovellettu mikrobiologia alan kannalta olennaisen biotekniikan ominaisuudessa. Helsingin yliopistossa mikrobiologian tutkimus jakautuu monen eri tiedekunnan, osaston ja laitoksen kesken. Mikrobiologian ja biotekniikan tohtoriohjelman toiminta ei rajoitu pelkkään tohtorikoulutukseen, sillä se kerää kaikki alan tutkijat saman katon alle. Ohjelman ympärille muodostunut tutkijayhteisö on alan tärkein yksikkö Suomessa, ja monella osa-alueella toimintaa ei harjoiteta missään muualla koko maassa.

 Mikrobitutkimuksen erikoisaloja ja menetelmiä käsittelevät lyhyet intensiivikurssit täydentävät tutkimustyötä, jota tohtorikoulutettavat tekevät tutkimuslaboratorioissa. Kurssit toteutetaan joko laboratoriotyönä tai luentoina, ja ne arvioidaan kirjallisten tehtävien tai tutkimustulosten suullisten esittelyjen perusteella. Tohtoriohjelma kannustaa koulutettavia osallistumaan kansainväliseen tutkimustoimintaan ja tukee sitä painokkaasti. Jokaisella koulutettavalla tulee olla vuosittain mahdollisuus osallistua yhteen ulkomailla järjestettävään konferenssiin tai yhdelle kurssille tai lyhytkestoiselle tutkimuskäynnille. Ulkomailla järjestettäviin tohtorikoulutuskursseihin osallistuminen on suositeltavaa. Tohtorintutkintoon voi sisällyttää myös pitempiaikaisen käynnin ulkomailla.

Ohjaajien lisäksi mikrobiologian ja biotekniikan tohtoriohjelman koulutettavien tukena on seurantaryhmä.

Koulutettavat voivat valita pääaineekseen mikrobiologian tai biotekniikan.

Tohtoriohjelman laajuus on 240 opintopistettä (op), ja tutkinto on mahdollista suorittaa neljässä vuodessa kokopäivätoimisesti työskennellen. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa joko kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti. Tutkintoon sisältyy:

  • henkilökohtainen opintosuunnitelma
  • tieteenalaopinnot (30 op), joihin sisältyy tutkimusetiikkaa (ja tieteenfilosofiaa)
  • yleisten valmiuksien osuus (10 op), esim. yliopistopedagogiikka, johtaminen, esimiestaidot, neuvottelu- ja projektitaidot sekä tieteellinen viestintä
  • kansainvälistä liikkuvuutta, esim. tutkimusyhteistyö
  • väitöskirja

Väitöskirja muodostuu vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista sekä niistä laaditusta yhteenvedosta (artikkeliväitöskirja), tai väitöskirja on yksin tekijän nimissä oleva yhtenäinen tieteellinen esitys, joka perustuu tutkimustyöhön ja on aikaisemmin julkaisematon (monografia). Väitöskirja voi olla myös muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ, jossa tekijän itsenäinen osuus on osoitettavissa.

Väitöskirjan pitää

  • sisältää uutta tieteellistä tietoa
  • osoittaa väittelijän kriittistä ajattelua
  • osoittaa oman tieteenalan syvällistä tuntemusta
  • osoittaa metodien hallintaa ja soveltamiskykyä
  • olla tieteellisesti vakuuttava
  • sisältää perusteltuja tuloksia
  • olla tieteellisesti rehellinen ja tutkimuseettisten normien mukainen.

Tohtoriohjelmasta valmistuneet löytävät töitä monilta eri aloilta:

  • tutkimus- ja kehitystehtävät (yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset)
  • tarkkailu- ja valvontatehtävät terveydenhuollon, ruokateollisuuden ja ympäristönsuojelun piirissä (ruokateollisuus, lääkkeisiin ja diagnostiikkaan erikoistuneet yritykset, valvontaviranomaiset)
  • hallinto-, asiantuntija- ja konsulttitehtävät (yritykset, ministeriöt, valvontavirastot, EU)
  • liiketoiminta- ja esimiestehtävät (yritykset, ministeriöt, valvontavirastot, EU)
  • opetus- ja koulutustehtävät (yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammattikoulut, lukiot, peruskoulu, järjestöt)

Tohtoriohjelma kannustaa koulutettavia osallistumaan kansainväliseen toimintaan ja tukee sitä painokkaasti. Jokaisella koulutettavalla tulee olla vuosittain mahdollisuus osallistua yhteen ulkomailla järjestettävään konferenssiin tai yhdelle kurssille tai lyhytkestoiselle tutkimuskäynnille. Ulkomailla järjestettäviin tohtorikoulutuskursseihin osallistuminen on suositeltavaa. Tohtorintutkintoon voi liittyä myös pitempiaikainen käynti ulkomailla.

Mikrobiologian ja biotekniikan tohtoriohjelma kerää yhteen tutkijoita Helsingin yliopiston monesta eri tiedekunnasta, osastosta ja laitoksesta. Tohtoriohjelma tekee yhteistyötä muun muassa seuraavien Helsingin yliopiston tohtoriohjelmien kanssa: ruokaketjun ja terveyden tohtoriohjelma FoodHealth, kasvitieteen tohtoriohjelma DPPS, luonnonvaraisten eliöiden tutkimuksen tohtoriohjelma LUOVA, uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön tohtoriohjelma AGFOREE, ympäristöalan tieteidenvälinen tohtoriohjelma DENVI ja integroivien biotieteiden tohtoriohjelma ILS. Yhteistyökumppaneina on myös yliopiston ulkopuolisia tutkimuslaitoksia, kuten VTT, Evira, SYKE ja LuKe sekä alalla toimivia yrityksiä. Ohjelman ympärille muodostunut tutkijayhteisö on alan tärkein yksikkö Suomessa, ja monella osa-alueella toimintaa ei harjoiteta missään muualla koko maassa.

Tohtoriohjelman painopisteitä ovat

  • ympäristömikrobiologia
  • mikrobibiotekniikka
  • mikrobien genetiikka ja genomiikka
  • ruoan mikrobiologia
  • ihmisten ja eläinten pieneliöstö
  • mikrobien evoluutio
  • mikrobien ja isännän vuorovaikutukset
  • infektioiden mikrobiologia
  • virologia
Hakeminen
Alla linkit valintaperusteisiin. Jos ohjelmaan on monta hakuväylää, näet listassa eri väylät. Yhteishaussa voit hakea kandiohjelmiin päähaussa ja maisteriohjelmiin maisterihaussa. Avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella voi hakea tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylän haussa. Voit hakea siirtoa toisesta korkeakoulusta tai toiseen kandiohjelmaan Helsingin yliopiston sisällä siirtohaussa.
Tiedekunnat

Tohtoriohjelmat

Helsingin yliopiston tohtorikoulutettavat tekevät väitöstutkimustaan huippututkijoiden ohjauksessa osana kansainvälistä tiedeyhteisöä. Helsingin yliopisto kuuluu ainoana suomalaisena yliopistona Euroopan parhaiden tutkimusyliopistojen liittoon LERUun (League of European Research Universities) ja on jäsen eurooppalaisten yliopistojen tohtorikoulutusneuvostossa (EUA Council for Doctoral Education).

Tohtorikoulutus tapahtuu tutkimus- ja tutkijalähtöisesti toimivissa tohtoriohjelmissa. Tohtoriohjelmia on kaikkiaan 32, ja niistä jokainen kuuluu yhteen Helsingin yliopiston neljästä tutkijakoulusta. Tutkijakoulujen tehtävänä on alansa tohtoriohjelmien kokonaisuuden koordinointi ja laadun kehittäminen. Tutkijakoulut myös tarjoavat kaikille tohtorikoulutettaville yhteistä yleisten valmiustaitojen koulutusta.

Suurin osa tohtoriohjelmista on usean tiedekunnan yhteisiä, jolloin tohtoriohjelmassa on tohtorikoulutettavia ja siitä voi valmistua tohtoriksi kaikista näistä tiedekunnista.