Ilmastonmuutoksen ja sen seurausten tutkijoita Helsingin yliopistossa

Ari Asmi

Ympäristöalan avoin data ja eurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit pitää saada pelaamaan samaan maaliin, olipa kyse revontulista, kasvihuonekaasuista tai mannerlaatoista. Tätä ajaa Kumpulassa päämajaansa pitävä ENVRI PLUS -hanke, jossa tutkimuskoordinaattori Ari Asmi toimii projektinjohtajana.

040 770 9729
ari.asmi@helsinki.fi
Twitter: @asmi_ari

 

Jaana Bäck

Professori Jaana Bäck tutkii ryhmänsä kanssa boreaalisen metsän vasteita muuttuvaan ympäristöön yksilö-, metsikkö- ja maisematasolla sekä kasvillisuuden roolia metsien, ilmakehän ja vesiekosysteemien välisten aine- ja energiavirtojen säätelijänä.

050 415 5297
jaana.back@helsinki.fi

 

Mikael Ehn

Ilmakehän höyryjä tutkiva yliopistonlehtori Mikael Ehn selvittää, millaisista yhdisteistä syntyy ilmastoa viilentäviä hiukkasia. Ilma ympärillämme ei ole vain kaasua, vaan kaasun seassa leijuu kiinteitä ja nestemäisiä hiukkasia. Aerosolihiukkasten tiedetään jäähdyttävän ilmakehää. Orgaanisten hiukkasten synty ja dynamiikka tunnetaan kuitenkin vielä huonosti, joten niiden huomioiminen ilmakehämalleissa on vaikeaa. Käytössä on uusin massaspektrometriatekniikka.

050 319 9420
mikael.ehn@helsinki.fi

 

Mikael Fortelius

Mikael Fortelius on evoluutiopaleontologian professori. Hän lähestyy ilmastonmuutosta ja sen vaikutusta ekosysteemeihin miljoonien vuosien aikaskaalassa ja tutkii ilmastonmuutoksen ja evoluution yhteyttä käyttämällä hyväksi kehittämiään uusia kvantitatiivisia menetelmiä. Hän on myös osallistunut monitieteelliseen tutkimukseen globaalimuutoksen vaikutuksesta maan biosfäärin tilaan ja työskentelee kansainvälisesti vuorovaikutuksessa päätöksentekijöiden ja muiden vaikuttajien kanssa.

02941 50837
mikael.fortelius@helsinki.fi

 

Marko Hyvärinen

Dosentti Marko Hyvärinen on luonnonsuojelubiologi ja johtaa Luomuksen kasvitieteen yksikköä. Hänen erikoisalaansa on arktisten merenrantalajien populaatiodynamiikka. Hän johtaa EU:n rahoittamaa ESCAPE-projektia, jossa pyritään etäsuojelun keinoin pelastamaan Suomen uhanalaiset kasvilajit sukupuutolta säilyttämällä niitä siemenpankissa, puutarhakokoelmissa sekä syväjäädytettyinä laboratoriossa.

040 735 3643
marko.hyvarinen@helsinki.fi
Twitter: 
@MarkoHyvarinen  
 

Maria Hällfors

Tohtorikoulutettava Maria Hällfors on kiinnostunut siitä, miten lajeja voisi suojella, kun niille sopiva ilmasto siirtyy muualle. Pian valmistuvassa väitöskirjassaan hän on tarkastellut uutta lajiensuojeluideaa. Avustetussa leviämisessä lajeja siirrettäisiin uusille sopiville alueille, jos ilmastonmuutos tekee niiden nykyisistä elinalueista sopimattomia, eivätkä lajit itse pysty siirtymään.

040 721 3474
maria.hallfors@helsinki.fi
Twitter: @mariahallfors

 

Atte Korhola

Ympäristömuutoksen professori Atte Korhola tutkii nykyisiä ja menneitä ilmastonmuutoksia sekä niiden ympäristöllisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Hän johtaa Ympäristönmuutoksen tutkimusyksikkö ECRU:a, jonka painoaloina ovat pitkän aikavälin ilmasto- ja ympäristömuutokset, hiilen kerto, ekojärjestelmien vasteet, ilmastonmuutoksen vesistövaikutukset sekä numeeristen menetelmien (Big data) kehittäminen.

050 415 4528
atte.korhola@helsinki.fi

 

Markku Kulmala

Markku Kulmala on aerosoli-ja ympäristöfysiikan professori. Hän on ilmakehän koostumusta ja ilmaston muutosta tutkivan huippuyksikön johtaja. Tutkimuksella pyritään löytämään mekanismeja, jotka ovat yhteydessä ilmakehän aerosolihiukkasten syntyyn. Hän on geotieteiden viitatuin tutkija 1. toukokuuta 2011 lähtien.

040 596 2311
markku.kulmala@helsinki.fi
Twitter: @MarkkuKulmala1​

Aleksi Lehikoinen

Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen vastaa Luomuksessa linnustonseurannan laskennoista ja vetää kansainvälistä The Helsinki Lab of Ornithology -ryhmää. Lehikoisen väitöskirja käsitteli ilmaston ja ravinnon vaikutusta lintujen pesintään, ja hänen ryhmänsä on tutkinut, miten muutokset ilmastossa ja ihmisen maankäytössä vaikuttavat lintulajien runsauteen ja levinneisyyteen.

045 137 5732
aleksi.lehikoinen@helsinki.fi

 

Kristina Lindström

Lindström työskentelee kestävän kehityksen ruotsinkielisenä professorina ympäristömuutoksen ja -politiikan oppiaineessa, ja hänen ryhmänsä haluaa nostaa keskusteluun maaperän ja kestävän ruuantuotannon. Käynnissä on hanke, jossa paneudutaan maaperän laatuun ja mikrobielämään, typpioksiduulipäästöihin ja palkokasvien biologiseen typensidontaan Suomessa ja Etiopiassa. Näissä maissa paneudutaan myös maanviljelijöiden ja kuluttajien rooliin kestävämmän ruoantuotannon saavuttamiseksi.

050 416 0289
kristina.lindstrom@helsinki.fi

 

Arto Luttinen

Yli-intendentti, dosentti Arto Luttinen tutkii tulivuoria ja maailman suurimpia laavapurkauksia, laakiobasaltteja, joiden synty on yhdistetty mannerten repeämisiin ja joukkosukupuuttoihin. Laakiobasalttikerrostumien kemialliset ja isotooppigeologiset tutkimukset tuovat tietoa jättipurkausten syistä, kehityksestä ja ilmastovaikutuksista. Hänen johtamansa tutkimusryhmä on keskittynyt jurakaudella 180 miljoonaa vuotta sitten Etelämantereella ja Afrikassa tapahtuneeseen Karoon laakiobasalttipurkaukseen. Luttinen vastaa Luomuksen mineraali-, kivilaji- ja fossiilikokoelmista.

050 518 4686
arto.luttinen@helsinki.fi

 

Tuukka Petäjä 

Aerosolihiukkasten muodostumisen kokeellinen tutkimus on professori Tuukka Petäjän erikoisala. Hän on kehittänyt tutkimuslaitteistoja muun muassa kaasumaisen rikkihapon havaitsemiseen. Rikkihappo on pienten, halkaisijaltaan alle 3 nanometrin aerosolihiukkasten merkittävin lähtöaine.  Aerosolihiukkasten ja klusterien kokeellisessa havaintolaitteiston kehitystyössä hyödynnetään sekä perinteisiä aerosolilaitteita että massaspektrometrejä. Työn tuloksena pystytään seuraamaan kaasu-hiukkasmuuntumaa molekyyli molekyyliltä sekä selvittämään prosessiin vaikuttavat kaasut.

050 415 5278
tuukka.petaja@helsinki.fi

 

Jouni Räisänen

Yliopistonlehtori Jouni Räisänen tuntee ilmastonmuutosta ennustavat ilmastomallit ja on ollut valmistelemassa hallitusten välistä IPCC:n ilmastonmuutosraporttia.

050 415 4731
jouni.raisanen@helsinki.fi

 

Leif Schulman

Luomuksen johtaja, professori Leif Schulman on tutkinut kasvien lajiutumista ja luonnonsuojelua Amazoniassa. Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan intendenttinä ja nyt Luomuksen johtajana Schulman on tutkinut uusia lajinsuojelumenetelmiä ja panostanut ilmastonmuutostutkimuksen edistämiseen. Hän on tieteen popularisoinnin asiantuntija luontoa ja ympäristöä koskevissa kysymyksissä.

050 548 7692
leif.schulman@helsinki.fi
Twitter: @Leif_Sch

 

Elina Vaara

Tohtorikoulutettava Elina Vaara pohtii väitöskirjassaan, millä tavalla luonnonsuojelua koskevaa lainsäädäntöä voisi kehittää, jotta se suojelisi luonnon monimuotoisuutta ilmaston muuttuessa yli kansallisten rajojen. Riittävätkö perinteiset keinot vai tarvitaanko rinnalle uusia menetelmiä kuten lajien avustettua leviämistä? Entä millä tavalla uusia lajeja voidaan oikeudellisesti suojella?  Oikeustieteellisessä työssä liikutaan niin kansallisella kuin ylikansallisella tasolla yhdistäen luonnontieteellistä tutkimustietoa.

044 355 6164
elina.vaara@helsinki.fi

 

Timo Vesala

Akatemiaprofessori Timo Vesala tutkii biosfäärin ja ilmakehän välisiä takaisinkytkentöjä, jotka liittyvät hiilen, typen ja veden kiertoon jatkumossa metsä-suo-vesi. Nämä ovat tärkeitä myös ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä. Hän keskittyy puiden veden kiertoon, järvien kaasujen vaihtoon ja soiden metaanipäästöihin. Tutkimus sivuaa kasvibiologiaa, hydrologiaa ja biogeokemiallisia syklejä. Vesala on ICOS-Suomen (kasvihuonekaasujen havaintoverkosto) johtaja ja kansallisen ilmastopaneelin jäsen.

040 577 9008
timo.vesala@helsinki.fi

 

Minna Väliranta

Yliopistotutkija Minna Väliranta on paleoekologi, joka tutkii ympäristössä tapahtuneita muutoksia erityisesti kasvillisuusmuutosten kautta. Hänen tutkimusmateriaalinsa tulee erilaisista sedimenttiarkistoista, joita ovat suot ja järvet. Hänen tutkimustensa aikaskaala ulottuu nykyhetkestä 120 000 vuoden päähän. Tutkimuskohteet sijaitsevat maantieteellisesti laajalla alueella arktiselta alueelta subtropiikkiin.

050 448 6483
minna.valiranta@helsinki.fi