Materiaalitutkimuksen ja nanotieteiden tohtoriohjelma (4 v)

Materiaalitutkimuksen ja nanotieteiden ohjelman opinnoissa perehdytään syvällisesti omaan erityisalaan, mutta hankitaan myös laaja näkemys materiaalitutkimuksesta yleisemmin. Käytettävät tutkimusmenetelmät ovat sekä kokeellisia että laskennallisia. Ohjelma on laaja-alainen mikä mahdollistaa yksilöidyt opintokokonaisuudet. Tohtoriohjelmassa on mukana tutkimusryhmiä fysiikasta, kemiasta ja farmasiasta. Tohtorin tutkinto voidaan suorittaa kokeellisessa materiaalifysiikassa, epäorgaanisessa materiaalikemiassa, farmaseuttisessa kemiassa, nanotieteissä, polymeerimateriaalien kemiassa, molekyylispektroskopiassa, biofysiikassa, lääketieteellisessä fysiikassa, laskennallisessa materiaalifysiikassa, laskennallisessa materiaalikemiassa, elektroniikassa ja teollisissa sovelluksissa. Väitöskirjat tehdään pääsääntöisesti edellä mainittujen alojen tutkimusryhmissä mikä takaa yksilöllisen ohjauksen. Tutkimusryhmien tarkempi kuvaus löytyy koulutusohjelman ja eri laitosten verkkosivuilta.

Tohtorin tutkinnon suorittaneella on laaja-alaista tiedeviestinnän osaamista. Tohtorikoulutus kehittää tohtorikoulutettavan viestintätaitoja, jotta he voivat toimia vaativissa, monialaisissa tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä kotimaassa ja kansainvälisissä ympäristöissä. Tohtorikoulutuksen aikana tohtorikoulutettavalle muodostuu vastuullisen ja itsenäisen tutkijan ja asiantuntijan valmiudet. Ohjelma valmistaa tohtorikoulutettavat uriin tutkimuksessa, asiantuntijatehtävissä ja muualla, niin yliopisto- kuin yritysmaailmassa.

Materiaalitutkimuksen ja nanotieteiden tohtoriohjelman opetuskieli on englanti.

Materiaalitutkimuksen ja nanotieteiden ohjelman tohtorikoulutettavien opinnot muodostuvat oman alan tai heidän tutkimusaihettaan tukevien muiden oppiaineiden kursseista ja seminaareista sekä yleisistä asiantuntijuusopinnoista. Tohtoriohjelma järjestää kaikille tohtorikoulutettaville tarkoitettuja seminaareja. Lisäksi tohtoriohjelma voi järjestää kertaluontoisia intensiivikursseja, seminaareja ja vierailuluentoja, joita pitävät tyypillisesti kansainväliset vierailijat. Ohjelma osallistuu myös erilaisten workshoppien ja kesäkoulujen järjestämiseen yhteistyöverkostojen ja muiden alan tahojen kanssa. Kaikkia tohtorikoulutettavia kannustetaan tekemään tutkimusvierailuja sekä osallistumaan kansainvälisiin kesä- ja talvikouluihin sekä konferensseihin niin koti- kuin ulkomaillakin.

Nelivuotinen koulutus, joka tähtää tohtorintutkintoon, vastaa työmäärältään 240 opintopistettä. Tohtorintutkinnon voi suorittaa joko päätoimisesti tai sivutoimisesti.

Tohtoriopinnot muodostuvat seuraavista osioista:

• henkilökohtainen opintosuunnitelma,
• vähintään 30 opintopisteen tutkimusaiheeseen liittyvät tieteenalaopinnot sekä niitä tukevat opinnot (ml. tutkimusetiikan opinnot),
• 10 opintopisteen yleisten valmiustaitojen opinnot sekä
• väitöskirja.

Väitöskirja muodostuu vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista sekä niistä laaditusta yhteenvedosta (artikkeliväitöskirja), tai väitöskirja on yksin tekijän nimissä oleva yhtenäinen tieteellinen esitys, joka perustuu tutkimustyöhön ja on aikaisemmin julkaisematon (monografia).

Väitöskirjan pitää

• sisältää uutta tieteellistä tietoa
• osoittaa väittelijän kriittistä ajattelua
• osoittaa oman tieteenalan syvällistä tuntemusta
• osoittaa metodien hallintaa ja soveltamiskykyä
• olla tieteellisesti vakuuttava
• sisältää perusteltuja tuloksia
• olla tieteellisesti rehellinen ja tutkimuseettisten normien mukainen.

Tohtorintutkinto antaa mahdollisuuden monenlaisiin työtehtäviin. Täysin akateemisten tehtävien, kuten esimerkiksi post-doc -tutkijan tai muun vastaavan tehtävän, lisäksi tohtorintutkinto antaa valmiudet työskennellä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tällaisista työtehtävistä esimerkkejä ovat vaikkapa tieteelliset asiantuntijatehtävä ministeriöissä, valtionhallinnon laitoksissa, tutkimuslaitoksissa, hallinnolliset tehtävät erilaisissa korkeakoulutukseen liittyvissä organisaatioissa, tieteelliseen julkaisemiseen ja viestintään liittyvät tehtävät sekä työskentely yksityisyrityksissä tai start-up -yrityksissä.

MATRENAn tohtorikoulutettavat pääsevät aidosti kansainväliseen tutkimusympäristöön. Tohtoriohjelman tohtorikoulutettavista n. neljäsosa on ulkomaalaisia ja tohtoriohjelman osana toimivat tutkimusryhmät ovat kansainvälisesti laajasti verkottuneita.

Kannustamme kansainväliseen liikkuvuuteen ja tähän on tarjolla taloudellista tukea kaikille tohtorikoulutettavillemme. Tuki voidaan osoittaa tutkimusvierailuihin, konferenssimatkoihin tai ulkomailla järjestettäviin intensiivikursseihin. Väitöskirjaan sisältyvät artikkelit julkaistaan kansainvälisesti arvostetuissa julkaisuissa.

Väitöskirjatyöhön kuuluva tutkimus sisältää usein yhteistyötä tutkimusryhmän ulkopuolisten tahojen kanssa. Tällaisia tahoja ovat oman mm. laitoksen muut tutkimusryhmät, yliopiston muut laitokset, muut yliopistot Suomessa ja ulkomailla, suomalaiset tutkimuslaitokset, yritykset Suomessa ja ulkomailla.

MATRENAssa  tutkittavia aihepiirejä ovat mm.

• fysiikka
• kemia
• farmasia