Matematiikka avaa monenlaisia urapolkuja
Helsingin yliopistossa matematiikkaa opiskellut Marcus Leivo kiittelee suuren korkeakoulun tarjonneen paljon erilaisia erikoistumisvaihtoehtoja.

– Matematiikka on opettanut minua ajattelemaan loogisesti ja täsmällisesti. Tuo taito on todella tärkeä ohjelmoijalle, ohjelmistosuunnittelijana Optenni Oy:ssä työskentelevä Marcus Leivo, 26, sanoo.

Leivo valmistui vuonna 2020 Helsingin yliopistosta maisteriksi pääaineenaan matematiikka.

– Hain aikoinaan matematiikkaa opiskelemaan, koska pidän sen eksaktiudesta ja loogisuudesta. Siinä väite on joko tosi tai epätosi mutta ei mitään siltä väliltä. Vaikutusta lienee ollut myös hyvillä lukion matematiikan opettajilla. Heidän tunneillaan oli aina hyvä tunnelma, Leivo muistelee.

Yliopiston ovet avautuivat Leivolle suoraan ilman valintakokeita pitkän matematiikan laudaturilla.

Lukiossa laskeminen oli mukavaa, mutta vasta yliopistossa matematiikan maailma avautui Leivolle koko laajuudessaan. Matematiikan opiskelu olikin logiikkaa ja todistelua. Tutuiksi kävivät niin topologia kuin abstrakti algebra.

– Käytännössä päivät Kumpulan kampuksella kuluivat luennoilla, kavereiden kanssa lounaalla ja sitten taas luennoilla. Päivän päätteeksi menimme matematiikan osastolle kolmanteen kerrokseen tekemään porukalla laskuharjoituksia. Siellä oli aina osaavia ohjaajia paikalla ja pöytiä, joihin sai tussilla luonnostella ratkaisuja.

Leivo kiittelee yliopisto-opiskelun vapautta. Luennoilla istumisen sijaan hän jäi välillä kotiin opiskelemaan itsenäisesti.

Opiskeluajan ystävyyssuhteet kantavat pitkälle

Opintojen alku tiesi Leivolle myös kotikaupungin vaihtumista. Muuttokuorma kulki Vaasasta Helsinkiin.

– Helsinki on opiskelukaupunkina aivan loistava paikka. Aluksi iso kaupunki oli vähän shokki, mutta pian tähän tottui. Erityisen vaikutuksen minuun teki ihan oikeasti toimiva julkinen liikenne ja se, miten paljon täällä on erilaista tekemistä tarjolla.

Helsingin yliopistolla taas on hänen mukaansa suuren yliopiston edut. Isossa korkeakoulussa on varaa valita, mihin erikoistuu. Pienemmässä yliopistossa erikoistumisvaihtoehdot ovat suppeammat.

Sivuaineekseen Leivo valitsi tietojenkäsittelytieteen. Tietokoneet kiinnostivat häntä jo alakoulussa, lukioaikana hän paneutui ohjelmointiin.

– Graduni tein aiheesta, joka on matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen rajapinnassa. Tutkielma oli osa tutkimushanketta, jossa työskentelin palkattuna tutkimusavustajana, Leivo kertoo.

Hänen mukaansa jo opiskeluaikana kannattaa hankkia työkokemusta omalta alalta, jos se vain on mahdollista. Valmistumisen jälkeen on helpompi hakea töitä, jos on jo näyttöjä työelämästä.

Leivo itse työskenteli opiskeluaikanaan yksityisessä yrityksessä, tutkimusavustajana sekä kurssiassistenttina ohjaamassa nuorempia opiskelijoita.

Leivon opiskeluaika ei ollut pelkkää puurtamista. Hän puhuu lämpimästi fuksivuoden riennoista ja ainejärjestön järjestämistä tapahtumista, lautapeli-illoista ja lounaista opiskelukavereiden kanssa.

– Elämä on mielekkäämpää, kun tekee muutakin kuin takoo opintopisteitä. Opiskeluvuosien aikana sain paljon hyviä kavereita. Noilta vuosilta mieleen on jäänyt todella hyviä muistoja.

Yhteys vanhoihin kavereihin on säilynyt opintojen jälkeenkin.

– Laajasta kaveripiiristä on iloa myös töitä hakiessa. Voi kysellä kavereilta, tietääkö joku, minne kannattaisi hakea. Tuttujen kautta voi päästä työhaastatteluunkin, Leivo selittää.

Työpaikka varmistui ennen valmistumista

Oman työpaikkansa Leivo petasi jo hyvissä ajoin ennen valmistumista.

– Helmikuussa 2020, kun graduni oli vielä alkuvaiheessa, huomasin sähköpostilistalla kiinnostavan työpaikkailmoituksen. En ollut ajatellut vielä tuolloin hakea töitä, mutta Optennin ilmoitukseen päätin tarttua. Se tärppäsi, Leivo kertoo.

Maisterin paperit Leivo sai kesäkuussa, työsopimuksen hän allekirjoitti elokuussa ja työt alkoivat syyskuussa.

– Tuolla tiellä olen yhä. Pidän työstäni todella paljon. Ylläpidän Optenni Lab -ohjelmistoa, joka on antennien sovituspiirien suunnitteluohjelmisto. Koodaan ohjelmistoon uusia ominaisuuksia ja korjaan bugeja. On palkitsevaa nähdä, kun joku rakentamani ominaisuus toimii juuri niin kuin pitääkin.

Moni Leivon vanhoista opiskelutovereista on työllistynyt hänen tapaansa ohjelmistoalalle. Niin ikään moni on löytänyt työpaikan finanssi- ja vakuutussektorilta. Tavallisia ovat myös opettajan ja tutkijan urapolut. Matematiikan osaajia tarvitaan myös julkisella sektorilla virastoissa ja ministeriöissä sekä laajasti eri teollisuudenaloilla.

– Matematiikkaa tarvitaan hyvin yllättävissäkin työtehtävissä. Uramahdollisuudet ovat laajat. Sivuainevalinnoilla omia mahdollisuuksiaan voi vielä laajentaa, Leivo pohtii.

Itse hän haluaa kehittyä omassa työssään aina vain paremmaksi.

– Minulle asemaa tärkeämpää on se, että saan tehdä työtä, josta pidän, Leivo päättää.