Jatko-opiskelu

Tohtorintutkinnon pääsisältö on tutkimus. Tutkintoon kuuluu myös teoreettisia, omaa tutkimusta tukevia opintoja.

Tohtoriohjelmat järjestävät kursseja ja seminaareja. Tohtoriohjelmat ovat myös vastuussa tohtorikoulutettavien neuvonnasta ja ohjauksesta.

 

Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (1039/2013, 21§) jatkokoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on:

  1. perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen;
  2. hankkinut valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa;
  3. perehtynyt hyvin oman tutkimusalansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin;
  4. saavuttanut sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen;
  5. saavuttanut riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä.

Suositeltava tavoiteaika tohtorin tutkinnon suorittamiseksi päätoimisesti opiskellen on neljä vuotta.
 

Ennen 1.8.2017 aloittaneiden tohtorikoulutettavien tohtorin tutkintoon sisältyy 60 opintopisteen laajuiset teoreettiset opinnot sekä väitöskirjasta ja sen julkinen puolustaminen. Siirtymäaika uusiin, tohtoriohjelmakohtaisiin tutkintovaatimuksiin on kolme vuotta.

Uudet, tohtoriohjelmakohtaiset tutkintovaatimukset sisältävät 40 opintopisteen laajuiset teoreettiset opinnot, väitöskirjan, sekä väitöskirjan julkisen puolustamisen. Ohjelmakohtaiset tutkintovaatimukset löytyvät ohjelmien sivuilta.

Tohtoriohjelmat järjestävät jatkotutkintoihin sopivia opintojaksoja, seminaareja, työpajoja ja muuta opetusta.

Opetustiedot löytyvät Opintoni -sivulta. Kirjautumatta opetustietoja voi selata ja katsella kurssisivujen hakusivulta.

Kuluvan vuoden opinto-opas löytyy WebOodista. Tutkijakoulujen ja tohtoriohjelmien koulutustarjonta löytyy niiden kotisivuilta: Tutkijakoulut ja tohtoriohjelmat.

Tohtorikoulutettavan tulee saada säännöllisesti ohjausta sekä tutkimustyöhön että jatkokoulutukseen liittyviin opintoihin. Tohtorikoulutettavalla voi olla useampi kuin yksi ohjaaja. Pääohjaajan tulee olla professori, dosentti tai hänellä tulee olla vastaavat tieteelliset ansiot. Muiden ohjaajien tulee olla vähintään tohtorin tutkinnon suorittaneita.

Tohtorikoulutettava ja väitöskirjatyön pääohjaaja sopivat ohjauksesta. Ohjaussuhteessa sekä ohjaajalla että tohtorikoulutettavalla on oikeuksia ja velvollisuuksia, joista keskustellaan ohjaussuhteen alkaessa.

Jokaiselle tohtorikoulutettavalle nimetään seurantaryhmä, johon kuuluu vähintään kaksi tutkimusalaa tuntevaa tohtorintutkinnon suorittanutta asiantuntijaa.

Seurantaryhmän jäsenten ei pitäisi työskennellä samassa tutkimusryhmässä kuin opiskelija ja olla muutenkin riippumattomia.  Seurantaryhmää kootessa on hyvä huomioida, että toinen esitarkastajista voi olla seurantaryhmän jäsen mikäli muita jääviysperusteita ei ole. Tässä tapauksessa toisen esitarkastajan on oltava seurantaryhmän ulkopuolelta. 

Seurantaryhmä ei ole vastuussa väitöskirjatyön ohjaamisesta, vaan sen tehtävänä on antaa rakentavaa ja kriittistä palautetta opintojen ja tutkimustyön edistymisestä sekä opiskelijan saamasta ohjauksesta.

Seurantaryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa tohtorikoulutettavan ja ohjaajien kanssa arvioimaan tohtorikoulutettavan edistymistä.  Suostuessaan opiskelijan seurantaryhmään asiantuntijajäsenet sitoutuvat näihin tapaamisiin. Yhden ohjaajista tai seurantaryhmän jäsenen tulee olla tiedekunnan vastuulaitokselta.

  • Sitoutuu itsenäiseen, kriittiseen ja pitkäjänteiseen työhön
  • Oikeus saada työlleen nimetty ohjaaja, jonka tuella hän itsenäisesti työskentelee
  • Oikeus saada vastuuprofessorilta ja ohjaajilta ohjausta ja apua opintoja ja tutkimusta koskevissa kysymyksissä
  • Oikeus saada seurantaryhmältä tukea väitöskirjatyölleen
  • Vastuussa opintojensa ja väitöskirjatyönsä etenemisestä ja ohjaajien pitämisestä ajan tasalla tutkimuksestaan sekä opinto- ja tutkimussuunnitelman päivittämisestä vuosittain
  • Kutsuu seurantaryhmän koolle ja raportoi tälle opintojen ja väitöskirjatyön etenemisestä
  • Velvollisuus ilmoittautua yliopistoon joko läsnä- tai poissaolevaksi lukuvuosittain
  • Sitoutuu pitkäjänteiseen sekä säännölliseen ohjaustyöhön ja ohjattavan tutkimustyön edistämiseen
  • Ohjaajat sopivat keskinäisestä työnjaosta  
  • Ottaa huomioon tutkimussuunnitelmaa laadittaessa, että tohtorin tutkinto ja siihen kuuluvat opinnot on suoritettavissa neljän vuoden tavoiteajassa päätoimisesti työskennellen
  • Varaa riittävästi ja tasapuolisesti aikaa kaikille ohjattavilleen
  • Tapaa ohjattavaa säännöllisesti sekä kohtelee kaikkia ohjattaviaan tasapuolisesti
  • Opastaa tohtorikoulutettavaa tutkimustyöhön liittyvissä käytänteissä (tutkimusetiikka, tutkimussuunnitelman laatiminen, tieteelliset kokoukset, julkaiseminen jne.)
  • Tukee opiskelijan kiinnittymistä tiedeyhteisöön
  • Keskustelee ohjattavan kanssa tutkimustyön rahoituksesta ja rahoitusmahdollisuuksista
  • Huolehtii ohjattaviensa ohjauksen jatkuvuudesta erilaisissa muutostilanteissa ja esittää tarvittaessa toisen työnohjaajan määräämistä
  • Varmistaa osaltaan väitöskirjan käsikirjoituksen laadun ja esitarkastuskelpoisuuden

Tutkintotodistus voidaan myöntää, kun henkilö on suorittanut teoreettiset opinnot ja hänen lisensiaatintyönsä tai väitöskirjansa on hyväksytty.  Lisäksi opiskelijan on oltava ilmoittautunut joko läsnä- tai poissaolevaksi. Todistusta ei tehdä automaattisesti, vaan sitä varten on toimitettava kirjallinen tutkintotodistuspyyntö Viikin opiskelijapalveluihin.

Ohjeet ja lomake tutkintotodistuspyyntöä varten ovat flammassa.

Helsingin yliopistossa on käytössä tohtorikoulutettavien rekisteriseuranta. Rekisteriseurannan avulla tohtoriopintojen edistymistä on mahdollista seurata, ja niille tohtorikoulutettaville, jonka opinnot uhkaavat viivästyä, voidaan tarjota tukea ja ohjausta.

Seuranta koskettaa niitä Helsingin yliopistossa kirjoilla olevia tohtorikoulutettavia, joiden opinto-oikeuden myöntämisestä on kulunut kuusi vuotta tai enemmän ja joiden tutkinto on vielä kesken. Opintojen edistymistä seurataan aina vuosittain keväisin.

Tohtorikoulutettavan, jonka tutkinto ei valmistu ennen lukuvuoden päättymistä (31.7.), on laadittava henkilökohtainen opintosuunnitelma. Opintosuunnitelman tehtävänä on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan omien opintojensa etenemistä.

Rekisteriseuranta ei vaikuta opinto-oikeuteen, mutta opiskelija saa läsnäoloilmoittautumisen eston. Poissaoloilmoittautuminen kuitenkin sallitaan. Läsnäoloilmoittautumisen esto poistetaan, kun opiskelija esittää tekemänsä opintosuunnitelman, jonka tiedekunta hyväksyy. Tämän jälkeen opiskelija voi ilmoittautua läsnäolevaksi ja jatkaa normaalisti opintojaan. Hyväksytty opintosuunnitelma on voimassa 3 vuotta kerrallaan.

Rekisteriseurannassa - mitä teen?

Mikäli väitöskirjasi tarkastusprosessi on aloitettu, mutta jatkotutkintosi ei valmistu ennen lukuvuoden päättymistä, voit ottaa suoraan yhteyttä opintoasiainpalveluihin viikki-phd@helsinki.fi läsnäoloilmoittautumisen eston poistamiseksi.

Muissa tapauksissa ota yhteyttä ohjaajaasi ja päivitä henkilökohtainen opintosuunnitelmasi. Henkilökohtainen opintosuunnitelma sisältää  ja päivitetyn opinto- ja tutkimussuunnitelman (vapaamuotoinen max. 3 sivua) sekä vastuuprofessorin hyväksynnän.
Jatko-opintojen seurantalomake word

Jos haet lisäaikaa toista tai useammatta kertaa, sinun tulee selvittää, millä tavoin väitöskirja ja jatko-opinnot ovat edenneet edellisen myönnetyn lisäajan aikana.

Ennen 1.1.2014 tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden saaneen tohtorikoulutettavan on liityttävä tohtoriohjelmaan.