Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen, Tamkangin yliopiston ja Taiwanin kansallisen yliopiston tutkijat selvittivät, miten vihreän näkymän indeksi liittyy bakteerien runsauteen ja monimuotoisuuteen Taiwanin Taipein kaupunkialueella. Mitä enemmän kasvillisuutta alueella on, sitä rikkaampi on sen mikrobiyhteisö. Vihreän näkymän indeksi mittaa näkyvää vihreyttä jalankulkijan näkökulmasta.
– Urbaaneilla lajirikkailla alueilla, kuten puistoissa, viherseinissä, puissa ja ruukkukasveissa, oli selvästi korkeampi mikrobien runsaus ja Shannon-monimuotoisuus kuin jalkakäytävillä tai asuinrakennusten sisäänkäynneillä. Shannon-monimuotoisuus mittaa sekä esiintyvien lajien määrää että sitä, kuinka tasaisesti ne jakautuvat. Lisäksi vihreän näkymän indeksi korreloi mikrobiston kanssa erityisesti näillä urbaaneilla lajirikkailla alueilla, ei muualla tutkituissa kaupunkiympäristössä, sanoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Long Xie.
Yllättävä löydös oli, että vihreän näkymän indeksi korreloi voimakkaammin mikrobien runsauden kuin Shannon-monimuotoisuuden kanssa. Tämä viittaa siihen, että kasvillisuus tukee ensisijaisesti mikrobiston kertymistä, kun taas yhteisön tasaisuutta muovaavat lisäksi kaupunkiympäristön suodatusprosessit, kuten mikroilmasto-olosuhteet, kuten valo, lämpötila ja kosteus, vettä läpäisemättömät pinnat, ihmisen aiheuttama häiriö ja laajempi kaupunkimorfologia.
Katukuvat kohtaavat ympäristö-DNA:n
Tutkimuksessa yhdistettiin kaksi menetelmää, joita on harvoin käytetty yhdessä: syvään oppimiseen perustuvan semanttisen segmentoinnin avulla katunäkymäkuvista johdettu vihreän näkymän indeksi sekä ympäristö-DNA-sekvensointi. Sen sijaan että mikrobeja olisi laskettu suoraan, ne määritettiin analysoimalla ympäristöön jäänyttä eDNA:ta.
– Kaupungin viherympäristö ei palvele vain esteettisiä tarkoituksia tai säätele ilmastoa. Se ylläpitää näkymätöntä mikrobiologista monimuotoisuutta, joka saattaa hyödyttää ihmisen immuunijärjestelmää. Vihreän näkymän indeksi tarjoaa kaupunkisuunnittelijoille konkreettisen ja skaalautuvan työkalun: sen avulla voidaan tunnistaa ja kehittää alueita, joilla kasvillisuus todennäköisesti tukee monimuotoista mikrobistoa, sanoo Helsingin yliopiston puumateriaalitieteen apulaisprofessori Tuula Jyske.
Tutkimus tehtiin yhdellä kaupunkialueella yhden talvikauden aikana. Erilaiset ilmastot, vuodenajat ja kasvillisuustyypit saattavat tuottaa erilaisia tuloksia. Tutkimuksessa ei myöskään mitattu suoria terveyteen liittyviä tuloksia. Tutkijat peräänkuuluttavat pitkittäisiä ja eri vuodenaikoja kattavia tutkimuksia useissa kaupungeissa sen selvittämiseksi, millainen vihreä infrastruktuuri tukee parhaiten sekä mikrobiologista monimuotoisuutta että ihmisten hyvinvointia.
Alkuperäinen artikkeli:
Long Xie, Jussi Torkko, Marja Roslund, Tzen-Ying Ling, Juulia Manninen, Shih-Han Hung, Aki Sinkkonen, Tuula Jyske, Linking street-level greenery to environmental microbial diversity: A multiscalar analysis in the Taipei metropolitan area, Landscape and Urban Planning, Volume 274, 2026, 105709, ISSN 0169-2046,