Bottom content

Koulutus

Maantieteen maisteriohjelmasta valmistuneilla opiskelijoilla on vahvat tiedolliset ja taidolliset valmiudet. Maantieteellinen koulutus tarjoaa laaja-alaisen ymmärryksen ajankohtaisista yhteiskunnallisista ja ympäristöä koskevista kysymyksistä. Opiskelijamme pystyvät työskentelemään erikoisalansa asiantuntijoina sekä itsenäisesti että moniammatillisten tiimien jäseninä.

Ohjelman opetus kytkeytyy maantieteen tutkimusryhmien työhön. Opinnäytetyöt on usein mahdollista tehdä osana tutkimusryhmien toimintaa tai alaa lähellä olevissa tutkimuslaitoksissa. 

Mantieteen maisteriohjelma jakaantuu kolmeen opintosuuntaan (kuvaukset kohdassa neljä).  Valmistuttuaan opiskelijamme ovat työllistyneet erittäin hyvin.

Maisteriohjelmastamme valmistuneen opiskelijan vahvuuksia tutkimus- ja asiantuntijatyössä ovat:

  • kyky soveltaa teoreettista tietoa 
  • laaja-alainen ymmärrys monitahoisista alueellisista kysymyksistä 
  • vahvat vuorovaikutustaidot monitieteisissä asiantuntijaryhmissä
  • taito viestiä maantieteellisistä ilmiöistä ja tutkimustuloksista suullisesti, kirjallisesti ja graafisesti
  • taito hyödyntää ja tulkita erilaisia tutkimusaineistoja
  • monipuolinen maantieteen alan menetelmäosaaminen
  • kyky soveltaa geoinformatiikan ja kartografian uusimpia menetelmiä
  • vastuullisen ja eettisen tieteellisen käytännön omaksuminen

Katso lisätietoja opinnoista maisteriohjelman verkkosivuilta: www.helsinki.fi/en/programmes/master/geography

Helsingin yliopistossa otetaan käyttöön lukuvuosimaksut 1.8.2017 tai sen jälkeen alkavissa englanninkielisissä ja monikielisissä maisteriohjelmissa. Lukuvuosimaksun suuruus on 13 000 euroa. EU/ETA – alueen ulkopuolelta tulevat hakijat, joilla ei ole pysyvää oleskelulupaa alueella, ovat velvoitettuja maksamaan lukuvuosimaksun. Tarkista Opintopolun Usein kysyttyä –sivulta (englanniksi), oletko maksuvelvollinen.

Helsingin yliopistossa otetaan käyttöön lukuvuosimaksut 1.8.2017 tai sen jälkeen alkavissa englanninkielisissä ja monikielisissä maisteriohjelmissa. EU/ETA – alueen ulkopuolelta tulevat hakijat, joilla ei ole pysyvää oleskelulupaa alueella, ovat velvoitettuja maksamaan lukuvuosimaksun. Tarkista Opintopolun Usein kysyttyä –sivulta (englanniksi), oletko maksuvelvollinen.

Maisteriohjelman opetuskieli on pääsääntöisesti englanti. Opintosuoritukset, samoin kuin pro gradu -tutkielma voidaan tehdä myös suomeksi tai ruotsiksi.

Maisterin tutkinnon syventävissä opinnoissa tehdään ensimmäisenä opiskeluvuonna erikoistumisalan metodikurssit, valinnaisia erikoiskursseja ja syventävien opintojen kirjallisuutta sekä käynnistetään gradun suunnittelu.

Toisena opiskeluvuonna syksyllä liitytään maisteriseminaariin ja tentitään graduun liittyvää kirjallisuutta. Keväällä esitellään valmis pro gradu -tutkielma. Lisäksi molempina vuosina suoritetaan opintosuuntaa tukevia vapaavalintaisia opintoja ja muita opintoja. Opettajaksi opiskelevat suorittavat pedagogiset opintonsa maisterin toisen opintovuoden aikana.

Opiskelumuodot ovat monipuolisia. Merkittävä osa opinnoista on kontaktiopetusta. Menetelmä- ja erikoistumisalan kurssit toteutetaan yleensä maksimissaan 10–20 opiskelijan ryhmissä, joissa on helppo keskustella ja perehtyä asioihin. Itsenäisen opiskelun tueksi järjestetään vanhempien opiskelijoiden ohjaamaa pajaopetusta ja lukupiirejä. Maisteriohjelmaan kuuluu myös laajoja kirjatenttejä.

Maantieteen maisteriohjelma jäsentyy opintosuunnittain. Opintosuunnat mahdollistavat opiskelijan erikoistumisen maantieteen alalla. Maisteriopinnot sisältävät sekä yhteisiä että opintosuuntien omia opintojaksoja. Maantieteen maisteriohjelmassa annettava opetus kytkeytyy saumattomasti kaupunkitutkimuksen ja suunnittelun maisteriohjelmaan, joka toteutetaan yhdessä Aalto-yliopiston kanssa. 

Maantieteen maisteriohjelman opintosuunnat ovat:

  • luonnonmaantiede
  • Ihmis-, kaupunki- ja suunnittelumaantiede
  • geoinformatiikka

Luonnonmaantiede on maantieteen erikoistumisala, joka tutkii luonnonjärjestelmiä sekä luonnon ja ihmisen välistä alueellista vuorovaikutusta. Tärkeimmät luonnonmaantieteen osa-alueet ovat geomorfologia, klimatologia, hydrogeografia, biogeografia ja globaalimuutostutkimus.

Luonnonmaantieteen maisteriopinnoissa pyritään syvällisiin alueellisiin synteeseihin, selitetään luonnonympäristöä ja sen muutosta osana aluejärjestelmien toimintaa sekä analysoidaan ja mallinnetaan eri osa-alueiden välisiä yhteyksiä. Luonnonmaantieteen maisteriopintojen painopistealoja ovat globaalimuutosten vaikutukset luonnonjärjestelmiin, valuma-aluetutkimus sekä geomorfologisten prosessien että paikallisilmaston alueellinen mallinnus. Olennainen osa luonnonmaantieteen maisterivaiheen opintoja ovat pienryhmä- ja kenttätyöskentely, joilla teoreettista tietoa opitaan soveltamaan käytännössä.

Luonnonmaantieteen maisteriopintojen jälkeen opiskelija osaa analysoida ja mallintaa alueellisia luonnonjärjestelmiä sekä luonnon ja ihmisen välistä vuorovaikutusta. Lisäksi opinnot antavat valmiudet luonnonvarojen kestävän käytön selvittämiseen sekä ympäristövaikutusten arviointiin. Teoreettista tietoa ja alueellisia menetelmiä opitaan soveltamaan tieteellisen tutkielman suunnittelussa, käytännön toteutuksessa ja tulosten suullisessa ja kirjallisessa esittämisessä. Lisäksi opinnot antavat opiskelijalle valmiudet itsenäiseen näytteenottoon, näytteiden analysointiin ja tulkintaan. 

Ihmis-, kaupunki- ja suunnittelumaantiede on opintosuunta, jossa tarkastellaan yhteiskunnan alueellista jäsentymistä ja siihen liittyvää suunnittelua. Tarkastelun kohteina ovat kaupunkirakenteet, alueelliset yhdyskuntarakenteet, valtiolliset aluerakenteet, Euroopan unionin alueellinen kehitys ja ylikansallistuminen. Opintosuunnan ytimessä on yhteiskunnan alueellisen muutoksen analyysi. Suunnan maisteriopinnoissa perehdytään esimerkiksi alueelliseen ja kaupunkirakenteen eriytymiseen ja kaupunkikulttuureihin sekä alueiden poliittismaantieteelliseen dynamiikkaan. Opintosuunnan keskiössä ovat lisäksi kestävä aluekehitys, monikulttuuristuminen, segregaatio, asuminen ja muuttoliike. Opintosuunnan kannalta relevantteja teemoja ovat myös alue- ja kaupunkisuunnittelu, luonnonvarojen ja maankäytön poliittinen ekologia ja globaali kehitysproblematiikka. Näitä maantieteellisiä ilmiöitä ja aihepiirejä opiskellaan sekä teoreettisina että empiirisinä kysymyksinä, joita voi analysoida erilaisilla määrällisillä ja laadullisilla menetelmillä.

Opintosuunnassa perehdytään siihen, miten kaupunkeihin ja aluejärjestelmiin liittyviä teorioita muunnetaan empiirisiksi tutkimuskysymyksiksi. Pro gradu -tutkielman laadinnan jälkeen opiskelija osaa kerätä itsenäisesti empiirisiä aineistoja alue- ja kaupunkirakenteen sekä alueellisen kehityksen keskeisistä ulottuvuuksista, analysoida näitä aineistoja sekä laadullisilla että määrällisillä menetelmillä ja arvioida alue- ja yhdyskuntarakenteisiin liittyviä suunnittelukäytäntöjä. Maisteriopintojen jälkeen opiskelija osaa viestiä alue- ja kaupunkirakenteita koskevista ilmiöistä ja tutkimustuloksista sekä suullisesti että kirjallisesti. 

Geoinformatiikka on tehokas lähestymistapa monimutkaisten alueellisten kysymysten tutkimiseen ja ymmärtämiseen. Geoinformatiikka tutkii ja kehittää laskennallisia menetelmiä paikkaan sidotun tiedon hankintaan, prosessointiin, analysointiin ja esittämiseen.  Maantieteen osana geoinformatiikka on yhtäältä tutkimusmenetelmä, jota käytetään monimutkaisten alueellisten kysymysten tarkasteluun kaupunkiympäristöistä luonnonympäristöihin, lähiympäristön tutkimuksesta kestävän kehityksen kysymyksiin kehitysmaissa. Toisaalta menetelmät ovat tutkimuksen kohde. Kaupunkiympäristöissä geoinformatiikan menetelmiä tarvitaan esimerkiksi saavutettavuuden ja liikkumisen tutkimuksessa tai hyvän viheralueverkoston suunnittelussa. Kehitysmaiden kontekstissa keskiöön nousevat esimerkiksi ilmastonmuutoksen, maankäytön tai ihmisen ja ympäristön vuorovaikutussuhteiden tutkimus kvantitatiivisin, laadullisin ja osallistavien menetelmien avulla. Maantieteen opiskelijat hankkivat perusymmärryksen geoinformatiikan menetelmistä maantieteellisten kysymysten tarkastelussa, erilaisten aineistojen lähteistä ja käytöstä (kaukokartoitus, globaalit ja kansalliset tietokannat, maantieteellinen Big Data), analyysimenetelmistä sekä tehokkaasta tulosten visualisoinnista. 

Maisterivaiheessa geoinformatiikkaan erikoistuvat opiskelijat syventävät osaamistaan sekä teoreettisesti että teknisesti, kehittäen menetelmällistä asiantuntemista tiedonhankinnasta tiedon jalostukseen ja visualisointiin geoinformatiikan keinoin. Valmistuttuaan opiskelija pystyvät hyödyntämään geoinformatiikan lähestymistapoja ketterästi maantieteellisten kysymysten tutkimuksessa. Opiskelijat pystyvät seuraamaan itsenäisesti alan nopeaa kehitystä yhteiskunnassa sekä osallistumaan siihen omalla panoksellaan. 

Maantieteen maisteriohjelman laajuus on 120 opintopistettä (op) ja siitä voi valmistua filosofian maisteriksi kahdessa lukuvuodessa. Tutkintoon sisältyvät seuraavat opinnot:

  • yhteisiä ja opintosuuntakohtaisia syventäviä opintoja 60 op (sisältää pro gradu -tutkielman 30 op)
  • muita opintoja oman tai muiden koulutusohjelmien tarjonnasta 60 op
  • opettajan pedagogiset opinnot 60 op (opettajan suunnalla)
  • muihin opintoihin voi sisältyä työelämä- tai kansainvälistymisjakso
  • työelämäorientaatiota ja urasuunnittelua
  • henkilökohtainen opintosuunnitelma

Pro gradu -tutkielma on ohjattu opinnäytetyö, jota tehdessään opiskelija syventää tietyn maantieteen alan osaamista ja kehittää valmiuksiaan tutkijana. Työn laajuus on 30 opintopistettä. Tutkielman tavoitteena on kehittää kykyä itsenäiseen tiedonhakuun, olemassa olevan tiedon erittelyyn ja kriittiseen tulkintaan. Pro gradu -työssä opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä johonkin opintosuuntansa kannalta keskeiseen asiakokonaisuuteen tai ilmiöön sekä valmiutta käyttää tieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Ansioituneissa pro gradu -tutkielmissa tuotetaan uutta tietoa maantieteellisistä ilmiöistä ja raportoidaan tuloksista selkeästi ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen.

Maantieteen maisteriohjelman opinnoista opiskelija saa erinomaiset valmiudet tutkija- ja asiantuntijatehtävissä toimimiseen. Opiskelijamme ovat työllistyneet hyvin sekä julkiselle että yksityiselle sektorille Suomessa ja ulkomailla. Työtehtäviä ovat esimerkiksi:

  • ympäristön vaikutusten arviointi ja ympäristökonsulttityöt
  • paikkatiedon ja kaukokartoituksen tehtävät
  • alue- ja kaupunkisuunnittelijan tehtävät
  • valtionhallinnon kunta- ja aluehallinnon tehtävät
  • valtionhallinnon tehtävät ministeriöissä
  • järjestötehtävät
  • kehitysyhteistyöhankkeet
  • viestintä- ja kustannusalan tehtävät
  • opetustehtävät

Aineenopettajan kelpoisuuden saa ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteriohjelma) suorittamisen yhteydessä. Opetettavien aineiden opintojen pitää kuitenkin sisältyä pääosin jo alempaan korkeakoulututkintoon.

Maantieteen maisteriohjelma tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan:

  • opiskelijavaihto tiedekunnan tai yliopiston vaihtokohteessa
  • työharjoittelu ulkomailla
  • kansainvälisiin projekteihin ja tutkimusretkiin osallistuminen (esim. Taitan tutkimusasemalla Keniassa)
  • kansainvälisisten tutkimusryhmien toimintaan osallistuminen (opinnäytteiden kirjoitus)
  • Helsingin yliopiston tarjoamille kielikursseille osallistuminen (laaja tarjonta, myös harvinaisia kieliä)

Luonnonmaantieteessä:

  • globaalimuutostutkimus, erityisesti ilmastomuutoksen ympäristövaikutukset
  • valuma-alueiden tutkimus, vesistöjen fysikaalis-kemiallinen laatu ja ekologinen tila
  • luonnonsysteemit, niiden toiminta ja muutos
  • alueellinen analytiikka ja mallinnus luonnonjärjestelmien tutkimuksessa
  • paikkatieto- ja kaukartoitusmenetelmät ja niiden soveltaminen luonnonympäristön tilan ja muutoksen tutkimuksessa
  • "big data", alueellisten ja ajallisten aineiston analysointi
  • arktiset alueet: tila, muutos ja herkkyys

Ihmis-, kaupunki- ja suunnittelumaantieteessä:

  • kaupunkien sosiaalisen ja fyysisen ympäristön muutos ja erilaistuminen, segregaatio
  • alue- ja kaupunkisuunnittelun muuttuvat rationaliteetit ja käsitteet
  • aluepolitiikka ja geopolitiikka, ml. Suomen valtion aluerakenteen muutos
  • kaupungistuminen ja valtion sekä kaupunkien suhteiden muutos
  • kaupunkien ja valtioiden kansainvälistyminen
  • Euroopan unionin aluesuunnittelujärjestelmä
  • tietointensiivisen talouden aluepolitiikka
  • luonnonvarojen ja maankäytön poliittinen ekologia ja hallinta
  • ylikansallistuminen

Geoinformatiikassa:

  • spatiaalinen data-analytiikka, uudet tietolähteet
  • kaukokartoitusmenetelmien kehittäminen ympäristön tutkimukseen, erityisesti hyperspektraaliset kaukokartoitusaineistot ja lennokkisovellukset
  • geoinformatiikan menetelmien sovellukset ympäristö- ja kaupunkitutkimuksessa

Ylemmän korkeakoulututkinnon suoritettuasi voit hakea tohtorikoulutukseen Helsingin yliopistoon tai muihin kansainvälisiin yliopistoihin. Helsingin yliopistossa sopivia tohtoriohjelmia ovat esimerkiksi:

  • geotieteiden tohtoriohjelma
  • ilmakehätieteiden tohtoriohjelma
  • ympäristöalan tieteidenvälinen tohtoriohjelma (DENVI)
  • koulun, kasvatuksen ja kulttuurin tohtoriohjelma (SEDUCE)
  • poliittisten, yhteiskuntatieteellisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelma
  • sosiaalitieteiden tohtoriohjelma

Tutustu tohtoriohjelmiin Helsingin yliopiston Tohtorikoulutus-sivuilla: www.helsinki.fi/fi/tutkimus/tohtorikoulutus

Hakeminen
Tiedekunnat

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Luonnontieteellinen osaaminen on Suomessa kansainvälistä huippua. Helsingin yliopistossa matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetus ja tutkimus on keskittynyt matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan Kumpulan tiedekampukselle, joka on Pohjoismaiden suurin ja monipuolisin luonnontieteellisen osaamisen keskittymä.

Tiedekunnassa toimii viisi ainelaitosta:

  • fysiikan laitos
  • geotieteiden ja maantieteen laitos
  • kemian laitos
  • matematiikan ja tilastotieteen laitos
  • tietojenkäsittelytieteen laitos.

Tiedekunnan korkeatasoinen opetus perustuu tutkimukseen, jonka tekijät ovat tunnettuja ja kansainvälisesti arvostettuja luonnontieteilijöitä. Kampuksella toimii monitieteellisiä, kansainvälisiä tutkimusverkostoja, joiden kokeellinen ja teoreettinen tutkimus muodostavat vahvan perustan opetukselle, jonka keskiössä ovat muun muassa globaalit kestävään kehitykseen ja tietoyhteiskuntaan liittyvät haasteet.

Tutkinnoissa otetaan huomioon työelämän sekä tutkimuksen ja jatkokoulutuksen tarpeet. Tiedekunnan sivuainemahdollisuudet ovat monipuoliset, ja voit liittää tutkintoosi opintoja myös ulkomailla.

Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa voit opiskella suomen kielen lisäksi myös ruotsin ja englannin kielellä.

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on tutkimuksellisesti korkeatasoinen, kansainvälinen ja monitieteinen oppimisympäristö. Tiedekunnan modernit tilat ja huippuvarustellut opetuslaboratoriot tarjoavat opiskelijoille dynaamisen ympäristön, jossa pääset perehtymään luonnontieteisiin monipuolisesti. Opetuksessa hyödynnetään niin uusinta teknologiaa kuin pajaoppimisen periaatteita. Lisäksi opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus osallistua Helsingin yliopiston tutkimusasemilla järjestettäville kenttäkursseille ja tutkimusprojekteihin ympäri maailman. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tavoitteena on kouluttaa laaja-alaisia, tutkimusmenetelmiä hyvin taitavia asiantuntijoita työelämän eri sektoreille.

Kumpulan kampuskirjaston keskeinen sijainti kampuksella sekä Helsingin yliopiston kirjaston sähköiset palvelut takaavat sen, että kurssikirjat, tietokannat ja tieteelliset julkaisut ovat helposti kaikkien opiskelijoiden saatavilla.

Helsingin yliopiston tutkinto-opiskelijana sinulla on mahdollisuus lähteä opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun ulkomaille. Yliopistolla on noin 500 laadukasta partneriyliopistoa ympäri maailman, ja joka vuosi noin tuhat opiskelijaamme suuntaa joko opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun. Jakso ulkomailla antaa

  • kansainvälisen lisän tutkintoosi, ja saat kansainvälistä osaamista omalta alaltasi. Hyvin suunniteltu opiskelijavaihto tuo osaamiseesi monipuolisuutta ja ainutlaatuisuutta!
  • Saat uudenlaisen näkökulman maailmaan, opit myös itsestäsi ja kielitaitosi vahvistuu.
  • Tutustut kohdemaan kulttuuriin uudella tavalla, tapaat uusia ihmisiä ja saat erinomaisen mahdollisuuden verkostoitua alallasi kansainvälisesti.

Lisätietoja opiskelusta ulkomailla guide.student.helsinki.fi/fi/opiskele-ulkomailla

Helsingin yliopistossa pyrimme siihen, että yliopisto olisi kaikin tavoin esteetön oppimisympäristö ja kaikilla olisi mahdollisuus suorittaa haluamiaan opintoja.

Mikäli tarvitset vamman, sairauden tai oppimisvaikeuden takia erityisjärjestelyitä opinnoissasi tai esimerkiksi tenttitilanteessa, sinun on hyvä sopia opetuksen erityisjärjestelyistä heti opintojen alkaessa ja myöhemminkin tilanteen muuttuessa.

Käytännön järjestelyistä sovitaan yleensä opetuksen yhteydessä, keskustele siis rohkeasti opettajiesi kanssa.

Erityisjärjestelyt opiskelussa, toisin sanoen yksilöllinen oppimisen tuki opetuksen yhteydessä, merkitsee yleensä lisäaikaa tehtävien tai tentin tekemisessä, sähköistä ja ennakolta saatavissa olevaa opetusmateriaalia, opetustilojen esteettömyyttä ja vaihtoehtoisia suoritustapoja.

Jos kaipaat lisätietoja erityisjärjestelyistä, laita sähköpostia osoitteeseen specialneeds@helsinki.fi. Voit myös hakea erityisjärjestelyitä valintakokeeseen.

Yliopisto-opiskelijoille on tarjolla palveluja ja etuja liittyen muun muassa asumiseen, ruokailuun, terveydenhuoltoon sekä hyvinvointiin ja liikuntaan. Lisäksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) reilun 250 opiskelijajärjestön joukosta jokainen voi valita oman juttunsa ja yhteisönsä. Lisätietoa löydät Helsingin yliopiston verkkosivuilta.

PL 64
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Käyntiosoite:
Puhelin: 02941 24140