Vesilintulaskenta on alkamassa - seurannalla tärkeää tietoa vesilintukannoista

Vesilintulaskentojen päätavoitteena on seurata pesimäkantojen muutoksia ja selvittää sorsien vuotuinen lisääntymistulos erityyppisillä vesillä ja eri puolilla Suomea. Laskennat tehdään vapaaehtoisvoimin.

Vesilintujen laskentakausi on alkamassa Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Suomessa odotellaan vielä jäiden lähtöä. Vesilintulaskennat tehdään vuosittain samoilla pysyvillä havaintopaikoilla joko piste- tai kiertolaskentoina.

Toukokuussa vesilintuparit lasketaan kahteen kertaan. Ensimmäinen parilaskenta tehdään noin viikko jäiden lähdön jälkeen ja toinen 2–3 viikkoa myöhemmin. Heinäkuussa voidaan lisäksi osallistua Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimiin poikueiden laskentoihin samoilla laskentapaikoilla.

Eteläisessä Suomessa laskennan voi tehdä jo 25.4. alkaen.

Vesilintulaskentojen päätavoitteena on seurata pesimäkantojen muutoksia ja selvittää sorsien vuotuinen lisääntymistulos erityyppisillä vesillä ja eri puolilla Suomea. Tietoa tarvitaan vesilintujen elinympäristöjen hoidon suunnitteluun ja metsästyksen mitoittamiseen sekä vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Tietoa hyödyntävät riistahallinto sekä vesilintujen ja vesiluonnon suojelusta vastaavat tahot.

Laskenta on helppoa ja mielenkiintoista puuhaa

Laskennoissa toivotaan laskettavan kaikki vesilintulajit, mutta kahlaajien, lokkilintujen ja varpuslintujen laskeminen on vapaaehtoista. Laskentoja tekevät pääosin samalla menetelmällä lintuharrastajat ja metsästäjät.

Yhden kohteen laskemiseen kuluu aikaa tavallisesti vain 5–15 minuuttia, runsaslintuisemmilla paikoilla enemmänkin. Karut vedet ovat nopeampia laskea kuin rehevät kosteikot. Saman aamun aikana ehtii siten kiertää useamman pisteen laskentareitin. Sopivimpia laskentapisteitä ovat helposti saavutettavat niemenkärjet, rantakalliot, lintutornit tai laiturit, joista on hyvä näkyvyys vesialueelle.

Aineiston edustavuuden kannalta on toivottavaa, että laskentoja tehdään seudun kaikilla vesistötyypeillä vuosittain. Vaikka yksittäisen pisteen seurannassa tulisi katkoksia joinakin vuosina, seurantaa pisteellä kannattaa kuitenkin jatkaa, sillä katkonaisetkin aikasarjat voidaan hyödyntää kannanmuutosindeksin laskennassa.

Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus ja Luke tuottavat arvion vesilintukantojen tilasta vuosittain yhdessä BirdLife Suomen kanssa. Laskentoja on tehty vuodesta 1986 alkaen.

Lisätietoja:

Tutkimuskoordinaattori Heidi Björklund, Luomus, puh. 050 318 2334, heidi.bjorklund@luomus.fi
Erikoistutkija Toni Laaksonen, Luke, puh. 029 532 2130, toni.laaksonen@luke.fi
Asiantuntija Katja Ikonen, Luke, puh. 029 532 7010, katja.ikonen@luke.fi