Vesilinnuilla menee huonosti - ratkaisuja haetaan kansainvälisestä yhteistyöstä

Tuoreet seurantatiedot osoittavat, että monien sorsalajien kannat ovat taantuneet. Muuttolintuina sorsat eivät tunnusta maiden rajoja, eikä yksittäinen maa voi siten ratkaista sorsakantojen ongelmia. Hanko kerääkin huhtikuussa rannoilleen lintujen lisäksi vaikuttavan joukon maailman vesilintututkijoita etsimään ratkaisuja sorsakantojen tilanteeseen.

Tuoreet seurantatiedot osoittavat, että monien sorsalajien kannat ovat taantuneet. Muuttolintuina sorsat eivät tunnusta maiden rajoja, eikä yksittäinen maa voi siten ratkaista sorsakantojen ongelmia. Hanko kerääkin huhtikuussa rannoilleen lintujen lisäksi vaikuttavan joukon maailman vesilintututkijoita etsimään ratkaisuja sorsakantojen tilanteeseen.

Suomi on merkittävä pesimäalue monille Euroopan sorsille. Rehevien kosteikkojen vesilintukannat ovat arviolta kuitenkin puoliintuneet kolmessa vuosikymmenessä, kun taas karuilla vesistöillä määrät ovat pysyneet vakaina. Sinisorsakanta on ollut pienessä kasvussa, mutta haapanan jouhisorsan ja tukkasotkan kannat ovat pienentyneet jo pitkään.

Yksi merkittävin vesilintukantojen taantumisen syy on rehevöityminen.  Liiallinen rehevöityminen johtaa vesistöjen umpeenkasvuun sekä vesilintujen ravinnon vähenemiseen.

– Rehevöitymisen vaikutuksia pesimäkosteikoilla voidaan estää hoitotoimilla, kuten laidunnuksella ja ruovikon niitolla. Ensin tarvitaan kuitenkin tutkimustietoa siitä, mitkä keinot ovat tehokkaimpia, kertoo akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Hangossa 7. – 11. huhtikuuta järjestettävään kansainväliseen sorsatutkijoiden kokoukseen (Pan-European Duck Symposium) saapuu yli 70 vesilintututkijaa eri puolilta maailmaa.

Sorsakantojen ja elinympäristöjen hoidon lisäksi kokouksessa keskitytään ilmastonmuutoksen vaikutukseen sorsien muuttoon ja talvehtimisalueisiin sekä vesilintujen kestävää metsästystä.

– Vesilinnut ovat merkittävä kansainvälinen luonnonvara ympäri Eurooppaa. Vaikka metsästyksen rooli sorsakantojen viimeaikaisessa taantumisessa näyttäisi olevan vähäinen, ponnistukset metsästyksen oikeaksi mitoittamiseksi ja yhteiseurooppalaisen kannanhoidon aikaansaamiseksi ovat nyt aiempaa tärkeämpiä, toteaa tutkimusprofessori Hannu Pöysä Luonnonvarakeskuksesta.

Huhtikuinen Hankoniemi on kokoukselle ajankohtainen paikka. Hangon saaristo on tärkeä pesimäalue Itämeren voimakkaasti taantuvalle haahkakannalle ja monet vesilinnut muuttavat Suomenlahtea pitkin pesimäalueilleen. Esimerkiksi maailmanlaajuisesti uhanalaiset allit ruokailevat runsaslukuisena saaristossa ennen toukokuista kevätmuuttoaan Siperian tundralle.

Kokouksen verkkosivut ja ohjelma löytyvät osoitteesta www.peds4.fi

Lisätietoja:

Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luomus, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, 045-1375732
Tutkimusprofessori Hannu Pöysä, Luonnonvarakeskus, Luke, hannu.poysa@luke.fi, 0400-103081
Tutkimusjohtaja Mikael Kilpi, Aronia instituutti, mikael.kilpi@novia.fi, 050-5810307