Vakuutus ei olisi lohduttanut, toteaa Luomuksen johtaja Brasilian palosta

Kansalliskokoelmat – olivat ne sitten ihmisen tai luonnon perintöä vaalivia – ovat korvaamattoman arvokkaita. Jälkikäteen maksettava rahallinen korvaus ei yksinkertaisesti voi menetettyä vahinkoa paikata.

 tällä viikolla brasilialaisten epätoivoista taistelua tulta vastaan, kun  paloi soihtuna. Rio de Janeirossa sijaitseva kansallismuseo on Brasilian vanhin tieteellinen laitos ja samalla yksi koko Amerikan mantereen suurimmista luonnonhistoriaan ja antropologiaan keskittyvistä museoista. Kansallismuseon kokoelmissa on yli 20 miljoonaa objektia, joista suurin osa on biologisia näytteitä.

Menetykset ovat mittaamattomat. Kokoelmien vakuuttaminen on Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen johtaja Leif Schulmanin mukaan toissijaista. Keskeistä on, että kokoelmien säilytystilat ovat asianmukaiset ja muun muassa paloturvallisuus kunnossa, hän muistuttaa.

– Tällaista tragediaa ei yksinkertaisesti saisi tapahtua, Schulman huokaa.

Va­rau­tu­mi­nen­kaan ei aina auta

Kaikesta varautumisesta huolimatta voi tapahtua jotain täysin odottamatonta, joka tuhoaa kansallisaarteet.

– Ainoa ratkaisu tallentaa kokoelmat ”ikuisiksi ajoiksi” on kopioida ne digitaaliseen muotoon, vaikka digitointikaan ei täysin korvaa fyysistä kokoelmaa, sanoo Schulman.

Luomuksen hallinnoimiin Suomen  kuuluu noin 13,5 miljoonaa näytettä hyönteisistä heiniin ja jyrsijöistä jäkäliin. Laajat hyönteiskokoelmat käsittävät noin 9 miljoonaa näyteyksilöä, kasveja ja sieniä on yli kolme miljoonaa kappaletta.

Kokoelmien digitointi alkoi Luomuksessa vuonna 2009, jolloin käynnistyi kasvi- ja sienikokoelmien . Tyyppinäyte on näyte, jonka perusteella kyseinen laji on kuvattu tieteelle – eli poikkeuksellisen arvokas näyteyksilö.

Digitointi kiihtyi, kun Luomuksen johtama kansallinen konsortio sai siihen rahoitusta Suomen Akatemian  vuonna 2014.

Vastikään työ siirtyi uudelle tasolle, kun Luomuksen koordinoima ja EU:n rahoittama   käynnistyi. Siinä etsitään uusia ratkaisuja ja kehitetään toimintakulttuuria kokoelmien teollisen mittakaavan digitoinnin mahdollistamiseksi. ICEDIG valmistelee yleiseurooppalaista, luonnontieteellisten kokoelmien digitalisoimisen aloitetta ().

Mas­sa­di­gi­toin­nil­le tar­vet­ta

Maailman luonnontieteellisistä kokoelmista on valokuvattu digitaaliseen muotoon vaivaiset pari prosenttia ja digitaalisesti luetteloitujakaan ei ole kuin kymmenesosa. Euroopassa on yli miljardi digitoimatonta objektia.

– Museoiden holveissa on planeettamme historiaa viimeisen parin-kolmen sadan vuoden ajalta. Digitointi mahdollistaa tämän tiedon hyödyntämisen esimerkiksi ilmastonmuutostutkimuksessa. Pelkän säilyttämisen lisäksi kokoelmien käyttöarvo nousee ihmiskunnan haasteiden käydessä viheliäisemmiksi, sanoo Schulman.

• Digitoituja suomalaisia kokoelmia voi ihailla  (esimerkkihaku ).​