Kun vuonna 2016 rengastettiin ennätysmäärä lintuja, tuli mieleen ajatus, ettei sama voi toistua heti seuraavana vuonna. Luuloa vahvisti sateinen ja viileä alkukesä, minkä takia monien varpuslintujen pesintä epäonnistui, eikä huono myyrätilanne luvannut petolintupuolellekaan mitään helpotusta. Oli siis odotettavissa, että ainakin poikasrengastuksia kertyisi kovin vähän. Syksyllä alkoi kuitenkin tapahtua jotain poikkeuksellista: jostain ilmaantui paljon urpiaisia – ja niitä myös rengastettiin paljon. Koko vuoden urpiaisten rengastussummaksi tuli lopulta huikea 40 702 yksilöä, ja samalla urpiaisesta tuli eniten yhden vuoden aikana rengastettu laji, kun se ohitti haarapääskyn nimissä olleen edellisen ennätyksen vuodelta 2002. Vuodelle 2017 kirjattu uusi rengastusennätys, 268 974, syntyi käytännössä pelkästään urpiaisten vilkkaan liikehdinnän ansiosta.
Mutta katsotaanpa syksyn 2017 ja alkuvuoden 2018 urpiaisaineistoa hieman tarkemmin. Tätä kirjoittaessani (2.2.2018) on viime elokuun jälkeen rengastettu lähes 45 000 urpiaista. Elokuussa rengastuksia kertyi 719, syyskuussa 5 373 ja lokakuussa huikeat 20 834! Marraskuulle rengastuksia kertyi 8 168, joulukuulle 4 346 ja tammikuulle 6 515. Tammikuun rengastuksista osa lienee vielä ilmoittamatta Rengastustoimistoon, joten luku ei ole lopullinen.
Lintuja rengastaessaan rengastajat keräävät linnuista paljon erilaista tietoa. Urpiaisaineistosta ilmenee, että vuonna 2017 syntyneiden lintujen osuus pyyntisaaliista oli noin 90 % elo–syyskuussa, mutta alkoi sen jälkeen vähentyä. Tammikuussa nuorten lintujen osuus rengastetuissa oli enää 59 %. Samaan aikaan urpiaisporukan ikärakenteen muuttuessa muuttui myös niiden koko: tammikuisten lintujen siipi oli millin pitempi kuin elokuisten, mutta erityisen selvästi ero näkyi lintujen painossa. Kun elokuussa keskiverto urpiainen painoi vain 12,4 g, oli paino tammikuussa 15,1 g.
Lisää kiinnostavia kontrolleja luvassa
Muutamat rengastajat laittoivat syksyllä ja alkutalvella urpiaispyyntiin ilmeisesti lähes kaiken vapaa-aikansa. Pekka Pouttu rengasti 6 536 yksilöä, Heikki Kolunen 4 718 ja Juhani Lokki 4 652. Näiden kolmen henkilön käsien kautta kulki siis joka kolmas Suomessa rengastettu urpiainen. Todellisuudessa he käsittelivät vieläkin suuremman urpiaismäärän, sillä osa linnuista oli jo entuudestaan rengastettuja heidän hyppysiinsä tullessaan. Näitä kontrolleja on syksyn ja talven aikana rengastetuista linnuista ehtinyt kertyä lähes 1 300, suurin osa em. kolmikon rengastusalueelta Hämeestä. Valtaosa tuosta kontrolliaineistosta koskee lintuja, jotka on tavattu uudelleen rengastuspaikalla tai enintään muutaman kilometrin päässä, ja yleensä vain päivien sisällä rengastuksesta. Mukaan mahtuu kuitenkin 17 sellaista tapausta, joissa lintu on matkannut rengastuspaikalta yli 100 km (kartta). Lähes kaikki ovat olleet nuoria lintuja, joilla on jostain syystä ollut kiire jatkaa matkaansa. Esimerkiksi Valassaarilla lokakuussa rengastettu urpiainen kontrolloitiin 926 km päässä Valko-Venäjällä vain 9 päivää myöhemmin ja Jurmossa marraskuussa rengastettu yksilö tavattiin 500 km päässä Liettuassa vain viiden päivän kuluttua.
Syksyn ja talven aikana urpiaisia on rengastettu myös muissa Pohjoismaissa, esimerkiksi Ruotsissa yli 44 000 ja Norjassa vähintään 24 000. Suomessa onkin viime kuukausina tavattu useita Norjassa ja Ruotsissa merkittyjä urpiaisia sekä yksi keväällä Skotlannissa rengastettu lintu. Melkoinen tuuri kävi tanskalaisilla rengastajilla, kun he jouluaattona kontrolloivat Kiinassa marraskuussa 2016 rengastetun urpiaisen. Suomessa rengastetuista urpiaisista on vuodelta 1986 löytö Kiinasta. On lupa odottaa, että viime elokuun jälkeen rengastetuista kymmenistä tuhansista urpiaisista kertyy vielä paljon uutta ja mielenkiintoista tietoa.
Jari Valkama on Luomuksen seurantatiimin vetäjä ja Rengastustoimiston johtaja.
Tämä uutinen on osa Luomuksen seurantatiimin ja Lajitietokeskuksen Seurantauutiset 2018 ‑uutislehteä, joka julkaistaan kokonaisuudessaan myöhemmin keväällä.