Tutkimus raottaa ovea lahopuulla elävien pienten jäkälien maailmaan

Vanhasta vantaalaisesta talousmetsästä löytyi tieteelle uusi jäkälälaji. Lisäksi tutkijat loivat luotettavat DNA-viivakoodit useille huonosti tunnetuille lajeille.

Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijoiden ja kansainvälisen työryhmän uusi julkaisu valottaa jäkälien maailmaa. Tutkijat muun muassa kuvaavat tieteelle uuden lajin Micarea eurasiatica Kantelinen & G. Thor, joka löytyi vanhasta vantaalaisesta talousmetsästä. Kaatuneella kuusilahopuulla havaittu pieni jäkälä ja sen lähilajit, toteuttavat suurta tehtävää: ne selventävät lajien välisiä sukulaisuussuhteita, lisääntymisbiologiaa ja kemiallisia tuntomerkkejä.

Tutkimus on oiva muistutus siitä, että Suomenkin luonnossa on yhä uutta löydettävää. Tieteelle uutena kuvattu laji tunnetaan toistaiseksi vain Suomesta ja Japanista.

– Monipuolisen lahopuuston säilyttäminen luonnonmetsissä ja talousmetsissä on elinehto monille lajeille, kertoo Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijatohtori Annina Kantelinen.

Lahopuulla elää yhä tieteelle kuvaamatonta lajistoa. Osa tässäkin tutkimuksessa löydetyistä tuntemattomista jäkälistä jäi kuvaamatta tieteelle uusina, koska tutkijat toivovat niistä lisää näytteitä.

Tieteelle uuden jäkälälajin lisäksi tutkijat loivat luotettavat DNA-viivakoodit, eli DNA-sekvenssiin perustuvat tunnisteet, useille huonosti tunnetuille lajeille. Niistä tulee olemaan apua muun muassa DNA-sekvenssien avulla tehtävissä lajikartoituksissa eri puolilla maailmaa