Tutkijat ja yritykset etsivät hyönteisten tuotantoon uusia kärpäsiä

Hyönteiset ovat oivaa ravintoa sekä eläimille että aiempaa useammin myös ihmiselle. Kärpästen massatuotanto onnistuu kuitenkin vain hyvin valikoiduilla lajeilla, vaikka kaksisiipisiä tunnetaan maailmanlaajuisesti yli 150 000 lajia. Nyt tutkijat ja hyönteisiä kasvattavat yritykset etsivät kansainvälisessä hankkeessa tuotantoon uusia kärpäslajeja. Helsingin yliopistossa uskotaan, että perustutkimus auttaa löytämään hyönteisille aivan uusia käyttötarkoituksia.

Hyönteiset ovat oivaa ravintoa sekä eläimille että aiempaa useammin myös ihmiselle. Kärpästen massatuotanto onnistuu kuitenkin vain hyvin valikoiduilla lajeilla, vaikka kaksisiipisiä tunnetaan maailmanlaajuisesti yli 150 000 lajia. Nyt tutkijat ja hyönteisiä kasvattavat yritykset etsivät kansainvälisessä hankkeessa tuotantoon uusia kärpäslajeja. Helsingin yliopistossa uskotaan, että perustutkimus auttaa löytämään hyönteisille aivan uusia käyttötarkoituksia.

Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen vetämässä kansainvälisessä ohjelmassa tutkijat selvittävät yhdessä hyönteisyritysten kanssa massatuotannon haasteita. Uusien kärpäsryhmien lisäksi ohjelmassa etsitään tietoa isäntäkasveista ja toukkien elinkierroista.

– Perustutkimuksesta saatua tietoa tarvitaan uusiin innovaatioihin. Esimerkiksi Espanjassa ollaan innoissaan tutkimuksesta, jonka tuloksena kehitetään biodieselin valmistusta kärpäsentoukista prässätystä rasvasta, kertoo FlyHigh-ohjelmaa koordinoiva eläintieteen yksikön johtaja Aino Juslén Luomuksesta.

Hankkeeseen osallistuvien suomalaistutkijoiden vahvuus on erityisesti dna-osaaminen, jota tarvitaan lajien tunnistamiseen ja sukulaissuhteiden selvittämiseen.

– Suomessa olemme keskittyneet erityisesti hyönteisten molekyylisystematiikkaan ja -taksonomiaan, kertoo laboratoriopäällikkö ja hankkeen suomalainen päätutkija Gunilla Ståhls-Mäkelä.

Teoriassa kärpästen tuotanto on hyvin yksinkertaista. Helpoin vaihe on yleensä saada toukat kasvamaan, mutta ongelmallisempaa on saada ne massatuotannon ehdoilla parittelemaan, munimaan, kasvamaan nopeasti toukkina, koteloitumaan ja kuoriutumaan aikuisiksi kärpäsiksi jatkuvana syklinä.

Ståhls-Mäkelä korostaa, että eri lajien elintavat ja niiden vaatimat elinympäristöt eroavat usein suuresti toisistaan.

– Laboratorion kasvatusympäristössä on esimerkiksi havaittu, etteivät kaikki lajit lisäänny, jos ympärillä on liikaa lajitovereita. Lisäksi kärpästen vaatimien kasvatusmenetelmien kehittämisessä on vielä paljon työtä.

Hyönteiset ovat ekologinen proteiininlähde, koska niiden kasvattamiseen voidaan käyttää ihmisen ravinnoksi sopimattomia tai tarpeettomia kasvi- ja muita jätteitä. Lisäksi siipikarjalle ja monille kaloille hyönteiset ovat luonnollista ravintoa toisin kuin moni nykyisin käytetty rehu.

EU:n Research and Innovation Staff Exchange -ohjelmasta rahoitettavaan sadan kuukauden FlyHigh-vaihto-ohjelmaan osallistuu tutkijoita, opiskelijoita ja laboratorio- sekä kokoelmatyöntekijöitä Helsingin yliopistosta, Alicanten yliopistosta ja BioFlytech-yrityksestä Espanjasta, Novi Sadin yliopistosta Serbiasta ja Agriprotein-yrityksestä Etelä-Afrikasta.

Lisätiedot:
Gunilla Ståhls-Mäkelä
Laboratoriopäällikkö
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto

gunilla.stahls@helsinki.fi
050-3182355