Talviset kaupunki- ja vesilinnut runsastuvat, metsälinnut vähenevät

Talvisten kaupunkilintujen runsaudet ovat kolminkertaistuneet ja vesilintujen peräti yli kymmenkertaistuneet Suomessa 1950-luvun lopulta lähtien. Metsässä talvensa viettävien lajien runsaus on sen sijaan puoliintunut samassa ajassa. Tulokset selviävät äskettäin Journal of Avian Biology -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.

Talvisten kaupunkilintujen runsaudet ovat kolminkertaistuneet ja vesilintujen peräti yli kymmenkertaistuneet Suomessa 1950-luvun lopulta lähtien. Metsässä talvensa viettävien lajien runsaus on sen sijaan puoliintunut samassa ajassa. Tulokset selviävät äskettäin Journal of Avian Biology -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.

– Kaupunkien linnut ovat hyötyneet muun muassa talviruokinnan lisääntymisestä aina 1960-luvulta lähtien, kertoo tutkija Sara Fraixedas Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.

Vesilintujen talvisen runsastumisen taustalla ovat puolestaan lämmenneet alkutalvet, joiden ansiosta vesistöt pysyvät avoimena yhä pidempään.

– Vesilinnut talvehtivat yhä pohjoisempana ilmaston lämpenemisen myötä. Sen myötä Suomella onkin tulevaisuudessa entistä suurempi vastuu Euroopan talvehtivista vesilinnuista, tiivistää akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.

Talviaikaisen metsälinnuston jo pitkään jatkunut väheneminen lienee seurausta metsärakenteen muutoksista. Metsämaiden käsittely vaikuttaa lintumääriin, koska talviset lintutiheydet ovat viisi kertaa korkeampia metsissä kuin hakkuilla tai taimikoilla. Vanhat metsät vähenivät eniten 1950-luvulta 1980-luvulle, jona aikana muun muassa kanalintukannat romahtivat monin paikoin.

Talvilaskentojen perusteella metsälinnuston alamäki näyttäisi kuitenkin jatkuvan vielä 1990-luvun jälkeenkin, joskin vuosien välinen vaihtelu on suurta muun muassa puiden siemensadon vaihtelun takia. Viimeaikainenkin taantuminen viittaa siihen, että metsien käsittely todennäköisesti heikentää edelleen metsälinnuston tilaa.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa on laadittu talvehtivan linnuston tilaa kuvaavat indikaattorit kaupunki-, vesi- ja metsälinnuille. Indikaattoreilla voidaan seurata näiden linturyhmien kantojen kehitystä myös tulevaisuudessa.

Indikaattorit perustuvat Luomuksen koordinoimiin vuosittaisiin talvilintulaskentoihin, jotka alkavat jälleen marraskuun alussa.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Luomuksen ja Aronia-instituutin rannikkotutkimusryhmän kanssa, ja se on julkaistu Journal of Avian Biology -lehden verkkosivuilla.

Lisätietoja:

Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, Luomus (suomeksi, englanniksi)
aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, 050-3182340

Vanhempi tutkija Andreas Lindén, Aronia-instituutti (suomeksi, ruotsiksi, englanniksi)
andreas.linden@novia.fi, 050-3446399

Tutkija Sara Fraixedas, Luomus (englanniksi)
Sara.fraixedas@helsinki.fi, 044-9586456

Osallistu talvilintulaskentaan: www.luomus.fi/fi/talvilintulaskennat

Alkuperäisjulkaisu: Impacts of climate and land-use change on wintering bird populations in Finland