Suomesta löydetty kaksi uutta kotilolajia - uusi opas Suomen nilviäisistä on ilmestynyt

Suomesta on löydetty kaksi uutta kotilolajia, 6–7 millimetrin mittainen pulleasilokotilo (Cochlicopa nitens) ja 5–10 millimetrin kalkkitorvilokotilo (Quickella arenaria). Kotilot määritettiin Putte-hankkeessa, jossa on juuri valmistunut laadukas määrityskirja Suomen kotiloista ja etanoista. Julkaisu on ensimmäinen kattava värikuvateos Suomessa esiintyvistä maanilviäisistä.

Suomesta on löydetty kaksi uutta kotilolajia, mikä nostaa maamme maanilviäisten lukumäärän 94:än. Molemmat uudet lajit ovat vaateliaita elinympäristöjensä suhteen ja elävät ainoastaan kalkkipitoisissa kosteissa ympäristöissä. 6–7 millimetrin mittainen pulleasilokotilo (Cochlicopa nitens) löytyi Ahvenanmaalta ja 5–10 millimetrin kalkkitorvilokotilo (Quickella arenaria) lisättiin Suomen lajistoon Kuusamosta. Molemmat seudut tunnetaan suomalaisittain harvinaisesta kasvi- ja eläinlajistosta. Kotilot määritettiin Putte-hankkeessa, jossa on juuri valmistunut laadukas määrityskirja Suomen kotiloista ja etanoista.

”Suomesta voidaan odottaa löytyväksi vielä paljon uusia maanilviäislajeja, sillä kotilo- ja etanalajistoa on kartoitettu melko vähän ja eliöryhmän aktiivisia harrastajia ei juurikaan ole,” kertoo hankkeen päätutkija ja nilviäisasiantuntija Anne Koivunen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta. ”Toivottavasti nyt julkaistava kirja innostaa sekä ammattilaisia että harrastajia keräämään lisää havaintoja näistä kiehtovista eläimistä,” Koivunen jatkaa.

Maaperän muokkaajat

Nilviäisillä on tärkeä roolinsa ekosysteemeissä. Ne ovat suurikokoisimpien maaperän hajottajien joukossa, jotka syövät verraten karkeaa kasviainesta. Nilviäisten ulosteissa ravinto on jo pitkälle sulanutta ja siksi hyvää kasvualustaa maaperän bakteereille, jotka jatkavat hajotusprosessia. Nilviäiset ovat monien kookkaampien eläinten ravintoa. Esimerkiksi monet linnut, siilit ja päästäiset herkuttelevat etanoilla tai kotiloilla.

Nilviäiset saattavat kuitenkin näyttäytyä joillekin ihmisille harmillisina puutarhan tuholaisina. Massoittain esiintyessään ne pistelevät poskeensa isonkin sadon ja kotipuutarhojen lisäksi ne saattavat auttaa taloudellista vahinkoa viljelijöille. Sienimetsässä puolestaan etanat kilpailevat ihmisten kanssa herkullisista aterioista ja monesti ne ehtivät ensin apajille.

Uusi määrityskirja ja tietoteos kotiloista ja etanoista

Suomen kotilot ja etanat – opas maanilviäisten maailmaan -opas on tuotettu Luomuksessa osana ympäristöministeriön rahoittamaa Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelmaa (Putte). Julkaisu on ensimmäinen kattava värikuvateos Suomessa esiintyvistä maanilviäisistä. Mukana on 94 lajia, joista 22 on etanoita ja lisäksi esitellään 11 lähialueiden lajia. Kirjan avulla voi määrittää suomalaiset lajit, etsiä tietoa nilviäisten biologiasta ja elinympäristöistä sekä tutustua nilviäisharrastukseen. Teoksen ja Putte-tutkimusohjelman yhtenä tärkeänä tavoitteena on tarjota alalla toimiville ajantasainen työkalu nilviäisten määrittämiseen ja innostaa harrastajia uuden eliöryhmän pariin.

Suomen kotilot ja etanat – Opas maanilviäisten maailmaan © Anne Koivunen, Pekka Malinen, Hannu Ormio, Juhani Terhivuo, Ilmari Valovirta & Hyönteistarvike TIBIALE Oy (kirjan esittely)

Lisätiedot:

Anne Koivunen, projektikoordinaattori Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

puh. 040 771 6739, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Putte-ohjelma:

Aino Juslén, yksikönjohtaja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

puh. 050 310 9703, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Linkit:

Suomen maanilviäisten määrityskirja
Kirjaesite
Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma 2009-2016
Kustantaja Hyönteistarvike TIBIALE Oy
Tilausohjeet

(Tiedotteen julkaisi Suomen ympäristökeskus ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus)