Suomelle löytyi uusia jäkäliä - tutkija muistuttaa lahopuiden merkityksestä

Suomesta on löytynyt kuusi maalle uutta jäkälälajia ja kaksi muuta kotelosienilajia. Helsingin yliopiston tutkimuksessa kaikki lajit löytyivät lahopuilta, muun muassa Hämeenlinnan Evolta, Vantaan Herukkapurolta ja Kolilta. Vasta osa lajeista on saanut suomenkielisen nimen. Lajit kuuluvat tyynyjäkälien (Micarea), säkkijäkälien (Thelocarpon) ja nystyjäkälien (Lecidea) sukuihin. Mukana on myös jäkälillä elävä loissienilaji suvusta Epigloea.

Suomesta on löytynyt kuusi maalle uutta jäkälälajia ja kaksi muuta kotelosienilajia. Helsingin yliopiston tutkimuksessa kaikki lajit löytyivät lahopuilta, muun muassa Hämeenlinnan Evolta, Vantaan Herukkapurolta ja Kolilta. Vasta osa lajeista on saanut suomenkielisen nimen. Lajit kuuluvat tyynyjäkälien (Micarea), säkkijäkälien (Thelocarpon) ja nystyjäkälien (Lecidea) sukuihin. Mukana on myös jäkälillä elävä loissienilaji suvusta Epigloea.

Lajit löytänyt Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tohtorikoulutettava Annina Launis teki löydöt osana ympäristöministeriön rahoittamaa Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelmaa, jossa selvitettiin luonnontilaisten ja talousmetsien lahopuiden jäkälälajistoa.

– Näin monen uuden lajin löytyminen osoittaa tietojemme Suomen lajistosta olevan yhä puutteellisia ja toisaalta myös kertoo lahopuiden merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle. Lähes kaikki löydetyistä lajeista ovat tiukasti lahopuusta riippuvaisia, eikä niitä siis tunneta muun kaltaisilta kasvualustoilta.

Löydetyt lajit ovat hyvin pieniä ja ne tunnistettiin mikroskoopin ja DNA-analyysien avulla. Lajien pieni koko lienee pitänyt ne tutkijoilta piilossa, sillä osa lajeista vaikuttaisi olevan sopivissa ympäristöissä varsin yleisiä. Yksi löydetyistä lajeista, Thelocarpon strasseri, on uusi koko Fennoskandian alueella.

Myös jäkäliin erikoistuneelle tutkijalle nyt havaitut elämänmuodot antavat ainutlaatuista ihmeteltävää. Esimerkiksi DNA-analyysillä Micarea tomentosa -lajiksi varmistettua jäkälää on löydetty maailmasta vain muutaman kerran.

– Mikroskoopissa jäkälistä paljastuu muotojen ja kirkkaiden värien kirjo. Osa löydetyistä lajeista kaipaa vanhojen metsien hämäriä siimeksiä. Sen sijaan esimerkiksi Micarea nowakii viihtyy varttuneissa talousmetsissäkin, Launis kertoo.

Uusien lajien lisäksi projektissa tehtiin useita merkittäviä havaintoja erittäin harvoin tavatuista sekä uhanalaisista lajeista.

Suomesta tunnetaan yli 1 500 jäkälälajia. Jäkälistä kiinnostuneille on tarjolla kaksi suomenkielistä tunnistusopasta: Tieto-Finlandia -palkinnon voittanut Suomen jäkäläopas, sekä vastikään julkaistu jatkoteos Suomen rupijäkälät.

Lista Suomelle uusista lajeista:

Micarea contexta (= limityynyjäkälä)

Micarea nigella (=sysityynyjäkälä)

Micarea nowakii

Micarea melaeniza

Micarea tomentosa

Lecidea furfuracea

Thelocarpon strasseri

Epigloea urosperma

 

Lisätiedot:

Tohtorikoulutettava
Annina Launis
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
annina.launis@helsinki.fi
p. 040 8498808

Intendentti, projektin johtaja
Leena Myllys
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
leena.myllys@helsinki.fi
p. 050 4487 454