Sääksiemo löytyi ammuttuna soidensuojelualueelta

Linturengastajat löysivät heinäkuussa Juvan Iso-Huppion suolta kuolleen sääksiemon pesältään kahden poikasen kanssa. Naarassääksen kuolinsyy selvisi ruumiinavauksen yhteydessä – sitä oli ammuttu haulikolla.

Rengastajien löytämä kuollut sääksi lähetettiin tutkimuksiin Eviran Oulussa sijaitsevaan Tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikköön. Ruumiinavauksen yhteydessä linnun jalasta löytyi hauli, minkä lisäksi toinen hauli oli läpäissyt ruumiinontelon. Sääksi ei kuitenkaan kuollut vammoihinsa heti, vaan ampumisen seurauksena sen suoli puhkesi ja aiheutti pahan vatsakalvontulehduksen. Lintu menehtyi lopulta pesälleen pitkään vatsakalvontulehdusta sairastettuaan.

Menehtyneellä sääksinaaraalla oli kuolinhetkellä pesässään kaksi rengastusikäistä elävää poikasta, joiden selviytyminen on nyt kiinni suolle jääneen sääksikoiraan hoitopanoksesta. Arvokkaana luontokohteena tunnettu Iso-Huppio on Etelä-Savon suurin soidensuojelualue, jolla pesii säännöllisesti viisi sääksiparia sekä monia muita uhanalaisia tai vaarantuneita lajeja.

Ampumisesta seuraa mojova sakko

Evirassa linnun tutkineen Marja Isomursun mukaan on selvää, että ampuminen on tapahtunut Suomessa pesimäaikaan eikä esimerkiksi muuttomatkalla. Kaikki maamme lintulajit ovat pesimäaikaan rauhoitettuja, jolloin niiden häirintä ja tappaminen on kielletty ilman poikkeuslupaa. Lisäksi sääksien suojelutarve on erityinen, sillä laji on EU:n lintudirektiivin I-liitteen piirissä sekä Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusarvion mukaan silmälläpidettävä.

Ympäristöministeriö on asettanut kaikille rauhoitetuille lajeille ohjeelliset arvot, jotka auttavat tuomioistuimia rauhoitusmääräysten rikkomusten käsittelyssä ja korvausten määrittämisessä. Sääksen tappamisesta joutuu luonnonsuojelulain nojalla pulittamaan 1 682 euroa.

Maamme suurimpiin päiväpetolintuihin kuuluvina sääkset ovat olleet vainon kohteena kautta aikojen. Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus aloitti sääksien seurantatutkimuksen jo vuonna 1971, mistä lähtien sääksikantaa on seurattu tarkasti. Viimeaikoina vaino on huomattavasti vähentynyt, mutta ikäviä yksittäistapauksia ilmenee silti aika ajoin.

– Petovihaa ei vielä ole saatu täysin kitkettyä, sillä viime vuonna vastaavankaltainen sääksien ampumistapaus sattui Kuhmossa, kertoo Luomuksen yli-intendentti Jari Valkama.

Mahdolliset vihjeet tapauksen selvittämiseksi voi ilmoittaa Juvan poliisille (071-8755 321).

Lisätietoja:

Yli-intendentti Jari Valkama
Luonnontieteellinen keskusmuseo, Rengastustoimisto
p. 050 318 2358

Tutkija Marja Isomursu
Evira
p. 040 512 1248

Rengastaja Teemu Honkanen
Oriolus ry.:n petolintuvastaava
p. 050 521 2312

Sääksikuvia medialle: www.dataeura.fi/kuvia/saaksi/Jukka0410
Kuvaaja Hannu Vainiopekka (p. 040 504 2408) toimittaa kuvat isommassa koossa. Kuvaajan nimi on mainittava kuvan yhteydessä.

 
Näyttävä sääksi käyttää ravintonaan kalaa, minkä vuoksi se ei ole aina ollut kalastajien suosiossa. Sääksen saaliit ovat kuitenkin pääasiassa ihmisen kannalta toisarvoisia, sillä se saalistaa esimerkiksi särkikaloja. (Kuva: Hannu Vainio-Pekka)

Linturengastajat löysivät heinäkuussa Juvan Iso-Huppion suolta kuolleen sääksiemon pesältään kahden poikasen kanssa. Naarassääksen kuolinsyy selvisi ruumiinavauksen yhteydessä – sitä oli ammuttu haulikolla.

Rengastajien löytämä kuollut sääksi lähetettiin tutkimuksiin Eviran Oulussa sijaitsevaan Tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikköön. Ruumiinavauksen yhteydessä linnun jalasta löytyi hauli, minkä lisäksi toinen hauli oli läpäissyt ruumiinontelon. Sääksi ei kuitenkaan kuollut vammoihinsa heti, vaan ampumisen seurauksena sen suoli puhkesi ja aiheutti pahan vatsakalvontulehduksen. Lintu menehtyi lopulta pesälleen pitkään vatsakalvontulehdusta sairastettuaan.

Menehtyneellä sääksinaaraalla oli kuolinhetkellä pesässään kaksi rengastusikäistä elävää poikasta, joiden selviytyminen on nyt kiinni suolle jääneen sääksikoiraan hoitopanoksesta. Arvokkaana luontokohteena tunnettu Iso-Huppio on Etelä-Savon suurin soidensuojelualue, jolla pesii säännöllisesti viisi sääksiparia sekä monia muita uhanalaisia tai vaarantuneita lajeja.

Ampumisesta seuraa mojova sakko

Evirassa linnun tutkineen Marja Isomursun mukaan on selvää, että ampuminen on tapahtunut Suomessa pesimäaikaan eikä esimerkiksi muuttomatkalla. Kaikki maamme lintulajit ovat pesimäaikaan rauhoitettuja, jolloin niiden häirintä ja tappaminen on kielletty ilman poikkeuslupaa. Lisäksi sääksien suojelutarve on erityinen, sillä laji on EU:n lintudirektiivin I-liitteen piirissä sekä Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusarvion mukaan silmälläpidettävä.

Ympäristöministeriö on asettanut kaikille rauhoitetuille lajeille ohjeelliset arvot, jotka auttavat tuomioistuimia rauhoitusmääräysten rikkomusten käsittelyssä ja korvausten määrittämisessä. Sääksen tappamisesta joutuu luonnonsuojelulain nojalla pulittamaan 1 682 euroa.

Maamme suurimpiin päiväpetolintuihin kuuluvina sääkset ovat olleet vainon kohteena kautta aikojen. Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus aloitti sääksien seurantatutkimuksen jo vuonna 1971, mistä lähtien sääksikantaa on seurattu tarkasti. Viimeaikoina vaino on huomattavasti vähentynyt, mutta ikäviä yksittäistapauksia ilmenee silti aika ajoin.

– Petovihaa ei vielä ole saatu täysin kitkettyä, sillä viime vuonna vastaavankaltainen sääksien ampumistapaus sattui Kuhmossa, kertoo Luomuksen yli-intendentti Jari Valkama.

Mahdolliset vihjeet tapauksen selvittämiseksi voi ilmoittaa Juvan poliisille (071-8755 321).

Lisätietoja:

Yli-intendentti Jari Valkama
Luonnontieteellinen keskusmuseo, Rengastustoimisto
p. 050 318 2358

Tutkija Marja Isomursu
Evira
p. 040 512 1248

Rengastaja Teemu Honkanen
Oriolus ry.:n petolintuvastaava
p. 050 521 2312

Sääksikuvia medialle: www.dataeura.fi/kuvia/saaksi/Jukka0410
Kuvaaja Hannu Vainiopekka (p. 040 504 2408) toimittaa kuvat isommassa koossa. Kuvaajan nimi on mainittava kuvan yhteydessä.

 
Näyttävä sääksi käyttää ravintonaan kalaa, minkä vuoksi se ei ole aina ollut kalastajien suosiossa. Sääksen saaliit ovat kuitenkin pääasiassa ihmisen kannalta toisarvoisia, sillä se saalistaa esimerkiksi särkikaloja. (Kuva: Hannu Vainio-Pekka)