Miksi laji vaihtaa pesimäpaikkaa ja mitä hyötyä paikan vaihdosta on? Näihin yksinkertaisiin kysymyksiin etsittiin vastauksia Hangon Tvärminnen haahkojen parista. Tutkimuksen tulokset julkaistiin vastikään Oecologia-tiedelehdessä.
Pitkäikäiseksi elävä haahka tunnetaan hyvin paikkauskollisena lajina.
Esimerkiksi Hangossa ne pesivät keskimäärin vain parinkymmenen metrin päässä edellisvuotisesta pesäpaikastaan. Jotkut yksilöt siirsivät pesäänsä kuitenkin useita kilometrejä.
Tutkimus osoitti, että pidempään siirtymämatkaan vaikuttivat yhtä aikaa edellisvuoden pesintämenestys, naaraan ikä ja pesimätiheys. Siirtymät olivat pitempiä epäonnistuneen pesinnän jälkeen, ja iän karttuessa siirtymät lyhenivät. Naaraat siirtyivät myös pitempiä matkoja, jos lähiympäristössä oli vain harvassa pesiä. Lähinaapurien pesimämenestyksellä ei kuitenkaan ollut vaikutusta siirtymäetäisyyksiin.
Siirtymän pituus ei vaikuttanut kyseisen pesimäkauden haudontamenestykseen, mutta pesinnän todettiin myöhästyvän sitä enemmän, mitä pitempi siirtyminen oli. Tämä viivästyminen johtunee siitä, että uudella alueella sopivan pesäpaikan etsintään menee enemmän aikaa kuin tutussa ympäristössä. Koska ensimmäiset pesijät ovat tunnetusti kaikkein tuottavimpia, voi siirtymästä johtuva pesinnän viivästyminen aiheuttaa pesimätuoton heikentymiseen.
Tulokset osoittavat, että haahka ei saa pesimäpaikan vaihdosta ainakaan lyhytaikaista hyötyä. Siirtymisen edut saattavat kuitenkin tulla näkyviin vasta usean vuoden viiveellä. Hangon saarien vertailu nimittäin paljasti, että saarissa on eroja. Toiset ovat turvallisempia kuin toiset.
Pitkäikäisenä lajina haahkan kannattanee siirtyä, jos muuton takia naaras löytää aiempaa turvallisemman pesäpaikan. Turvallisen paikan löydyttyä siinä voidaan pesiä onnistuneesti monta vuotta peräkkäin.
Tutkimukseen osallistuivat Aronian rannikkotutkimusryhmästä tutkijat Markus Öst, Kim Jaatinen ja Mikael Kilpi sekä Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Aleksi Lehikoinen.
Linkki alkuperäistutkimukseen:
http://www.springerlink.com/content/g6t3w16114rg7714/
Linkki Aronian rannikkotutkimusryhmän haahkasivulle:
http://www.novia.fi/eider/ (englanniksi) http://www.novia.fi/ejder/ (ruotsiksi)
Osallistu veikkaukseen milloin kevään ensimmäinen haahka saapuu Hankoon?
http://www.tringa.fi/fi/haahka-kilpailu.html
Luonnontieteellinen keskusmuseo: http://www.luomus.fi/
Lisätietoja:
Intendentti Aleksi Lehikoinen
Luonnontieteellinen keskusmuseo
p. 09-191 28851
Hautova haahkaemo maastoutuu mainiosti rantakasvillisuuden sekaan (kuva: Aleksi Lehikoinen)
