Metsän salainen elämä vie piilottelevien ja vähän tunnettujen metsälajien maailmaan

Suomalaisten sanotaan olevan metsäkansaa. Metsistä tiedetään kuitenkin edelleen vähän, ja valtaosa lajeista lymyää suojassa ihmisten katseilta. Sammalten kätköissä ja lahopuiden kuorten alla elävät hiljaiset, monille tuntemattomat eliöt. Ne tuottavat elinvoimaisen metsän, josta hyötyvät niin metsäteollisuus kuin retkeilijätkin.

Suomalaisten sanotaan olevan metsäkansaa. Metsistä tiedetään kuitenkin edelleen vähän, ja valtaosa lajeista lymyää suojassa ihmisten katseilta. Sammalten kätköissä ja lahopuiden kuorten alla elävät hiljaiset, monille tuntemattomat eliöt. Ne tuottavat elinvoimaisen metsän, josta hyötyvät niin metsäteollisuus kuin retkeilijätkin.

Puut, kasvit, sienet ja muut elolliset oliot elävät metsässä vuorovaikutuksessa keskenään. Vihreän verhon uumenissa käydään valtataistelua, pariudutaan, loisitaan ja hankitaan ravintoa. Samalla kymmenettuhannet pienet lajit ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta.

Uusia metsälajeja löydetään jatkuvasti. Osa voi osoittautua yleisiksi, toiset taas uhanalaisiksi. Metsiä voidaan suojella ja käyttää kestävästi, kun metsäekosysteemi ja sen asukkaat tunnetaan kunnolla.

Metsän salainen elämä kaivautuu sienten, sammalten, jäkälien ja hyönteisten maailmaan ja tutustuttaa näiden mikroskooppisenkin pienten ja piilottelevien eliöiden elintapoihin. Uudenlainen näkökulma metsään osoittaa, että vähemmän tunnetuillakin lajeilla on merkitystä luonnon hyvinvoinnille.

Lepakoiden uskotaan olevan sokeita ja nukkuvan aina pää alaspäin        

”Joillakin valeskorpionilajeilla on erikoinen tapa matkustaa toisten eläinten kyydissä. Tavoitteena on löytää parempi asuinpaikka, kun vanha on muuttunut sopimattomaksi tai alkaa olla liian tiheästi kansoitettu. Kyyditsijät ovat usein isokokoisia lentäviä hyönteisiä, mutta muutkin hyönteiset ja hämähäkkieläimet kelpaavat.” Annika Uddström & Veikko Rinne

”Pienet ja varsinkaan huokoiset esteet eivät limasientä haittaa. Jos kulkureitin poikki virittää suodatinpaperin, limakko ryömii sen läpi. Se jakautuu lukuisiksi pienen pieniksi limakkosuoniksi, jotka paperin toisella puolella yhdistyvät jälleen yhtenäiseksi limakoksi.” Marja Härkönen & Elina Varis

”Yksi lepakoihin liittyvistä väärinkäsityksistä on, että lepakot elävät enimmäkseen pimeissä luolissa ja lähtevät lentämään sankoin joukoin illan hämärtyessä – juuri tällaisia kohtauksiahan nähdään monissa luontodokumenteissa. Väitetään myös, että valkoinen kangas tai vaikkapa vaaleat hiukset houkuttelevat lepakoita. Toisaalta uskotaan, että lepakot ovat sokeita ja nukkuvat aina pää alaspäin oksasta roikkuen.” Thomas Lilley, Eero Vesterinen, Veronika Laine, Anna Blomberg & Ville Vasko

”Kun haapoihin ilmaantuu keskellä kesää kellanpunaisia laikkuja, jotka loistavat kauaskin, useimmat syyttävät säätä. (…) Tosiasiassa puut eivät kärsi säästä vaan maitokirvojen hyökkäyksestä. Kirvojen täsmäiskut haapojen lehtiin saavat aikaan punaisen värin ja vähän muutakin.” Anders Albrecht

”Harsosääskien toukista vielä sen verran, että niihin liittyy yksi varsin erikoinen ilmiö. Joidenkin lajien, oletettavasti myös tuomaansääsken, toukat muodostavat tuhansista päällekkäin kiemurtelevista yksilöistä koostuvia kulkueita, aarrematoja (…) Jopa metrin pituinen jono kulkee muutaman tunnin ajan jostakin johonkin, kunnes toukat erkanevat toisistaan ja kulkue hajoaa maastoon.” Pekka Vilkamaa

Metsän salainen elämä -teoksen julkistamis- ja keskustelutilaisuus ti 30.8.2016 klo 14:30–15:30

Luonnontieteellisen museon kahvila, Pohjoinen Rautatiekatu 13, Helsinki

Tilaisuudessa keskustellaan uutuuskirjan teemojen pohjalta suomalaisten metsien elämästä ja lajeista. Osallistujilla on myös mahdollisuus tutkia näytteitä kirjan lajiryhmistä.

Ohjelma:

14.30 Tilaisuuden avaus, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen

14.40 Mikä on Metsän salainen elämä ja miksi se tehtiin? Päätoimittaja Eeva-Liisa Hallanaro

14.50 Metsän salaisuudet paljastuvat

Keskustelemassa kirjan kirjoittajista:

Teemu Rintala, Metsähallitus (luteet, kirvat, verkkosiipiset)

Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus (valeskorpionit, lukit)

Jere Kahanpää, Luonnontieteellinen keskusmuseo (kärpäset, sääsket)

Leena Myllys, Luonnontieteellinen keskusmuseo (jäkälät)

Panu Halme, Jyväskylän yliopisto (sienet)

Keskustelun juontaa toimittaja Minna Pyykkö, YLE

15.20 Yleisökysymyksiä, mahdollisuus kurkistaa mikroskooppiin tai näytepussiin

15.30 Tilaisuus päättyy

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa!

Metsän salainen elämä -julkistamisretkeily ke 31.8.2016 klo 15:00
Kuusimäki, Muurame

Uutuusteoksen julkistamisretkeily järjestetään Muuramen (n. 13 km Jyväskylästä) Kuusimäessä keskiviikkona 31.8. klo 15 alkaen. Kirjan tekemiseen osallistuneet tutkijat Panu Halme ja Jenna Purhonen kertovat retkellä tutkimuksestaan sekä metsän pienten eliölajien elämään uppoutuvan teoksen synnystä. Tapahtuma on suunnattu median edustajille ja luontoharrastajille.

Retkikohde Kuusimäki on erittäin arvokas suojelualue ja kymmenien, ellei satojenkin uhanalaisten metsälajien asuinpaikka. Metsästä on myös viime vuosina löydetty useita Pohjoismaissa tai jopa koko maailmassa aiemmin tuntemattomia lajeja.

Retkelle tulee ilmoittautua etukäteen 26.8. mennessä sähköpostitse: panu.halme@jyu.fi (tai 040-8054945) ja mukaan pääsee joko klo 15.00 Jyväskylän matkakeskuksen parkkipaikalta tai klo 15.10 Kukkumäen Teboilin pihasta. Halukkaat voivat tulla myös suoraan Kuusimäkeen klo 15.30. Kulkeminen järjestetään kimppakyydein. Tervetuloa!

Eeva-Liisa Hallanaro, Saija Kuusela, Aino Juslén & Terhi Ryttäri (toim.)
Metsän salainen elämä

ISBN: 978-952-495-398-6

Gaudeamus 2016

Lisätietoa kirjasta Gaudeamuksen verkkosivuilta.

Toimittajat

Eeva-Liisa Hallanaro, luontoon ja ympäristöön erikoistunut tietokirjailija.
eevaliisa.hallanaro@gmail.com / p. 0400 200837
Saija Kuusela, FT, projektipäällikkö ekosysteemipalveluiden yksikössä Suomen ympäristökeskuksessa.
saija.kuusela@ymparisto.fi / p. 0295 251 647
Aino Juslén, FT, eläintieteen yksikön johtaja Luonnontieteellisessä keskusmuseossa.
aino.juslen@helsinki.fi / p. 050 3109703
Terhi Ryttäri, FM, vanhempi tutkija luontotyyppien suojelun yksikössä Suomen ympäristökeskuksessa.
terhi.ryttari@ymparisto.fi / p. 0295 251585

Arvostelukappaleet:
lasse.leminen@gaudeamus.fi

p. 050 466 4910