Mehiläishaukka Lasse aloitti kesänsä

Elokuussa 2010 satelliittilähettimen selkäänsä saanut mehiläishaukkakoiras on palannut muuttomatkaltaan ja aloittanut kesänvieton kotireviirillään Kokemäellä.

Lasseksi nimetty haukka palasi 15. toukokuuta pitkältä kevätmuutoltaan, jota kertyi yhteensä reilut 7000 kilometriä. Muutto alkoi linnun talvehtimisalueilta Gabonista ja jatkui noin 250 kilometrin päivävauhtia ensin suoraan pohjoiseen läpi Nigerian ja Algerian kautta Sardinian saarelle, sieltä hieman koilliseen kaartaen Itävaltaan ja Puolaan. Lopulta Lasse linjasi lentonsa puolalaisen Goldapin kaupungin länsipuolitse melko suoraan pohjoiseen ja päätyi näin Kokemäelle Satakuntaan.

Lasse on ensimmäinen suomalainen mehiläishaukka, jota on seurattu radiolähettimellä. Aiemmat tiedot lajin talvehtimisalueista ovat perustuneet rengaslöytöihin – nyt ne pystyttiin varmistamaan suorilla havainnoilla. Oletusten mukaan Lassekin vietti talvensa päiväntasaajan molemmin puolin trooppisessa Afrikassa. Hieman yllättäen kevätmuutto ei kulkenut vaarallisena pidettyä Maltan-Sisilian reittiä, vaan haukka lensi hieman pidemmän meren ylityksen vaativan Sardinian kautta. Keväällä Lasse kuitenkin piti selvästi kovempaa vauhtia kuin syksyllä, sillä paluu Suomeen kesti neljä viikkoa kun taas syysmuuttoon kului aikaa kuutisen viikkoa.

Mehiläishaukkojen muuttoreittien selvittäminen on erittäin tärkeää, sillä valtakunnallisen petolintuseurannan mukaan laji on taantunut voimakkaasti viime vuosina. Suomessa pesii noin 3000–4000 mehiläishaukkaparia. Kotimaassamme mehiläishaukkojen suurin uhka on pesämetsien hakkuut ja sitä kautta kilpailu pesäpaikoista muiden petolintujen kanssa. Ulkomailla mehiläishaukkoja ammutaan muuttomatkoilla etenkin Välimeren alueella. Mehiläishaukat käyttävät ravinnokseen lähes yksinomaan ampiaisia ja kimalaisia ja ruokkivat poikasiaan niiden toukilla.

Lähiviikkojen säät ja ravintotilanne määräävät, pesiikö Lasse myös tänä vuonna. Tähän viittaavia aikeita linnulla tuntuu ainakin olevan, sillä 20. toukokuuta havaittiin, että viimevuotista pesää oli jo kunnostettu kuusen havuilla ja koivun oksilla.

Lisätietoa:

Mehiläishaukka Lasse: www.luomus.fi/elaintiede/mehilaishaukka

Yli-intendentti Jari Valkama
Luonnontieteellinen keskusmuseo
p. 050-3182358/ 09 191 28849
jari.valkama @ helsinki.fi

Lassen kuva medialle: www.luomus.fi/info/media/kuvia/elainmuseo/pernis


Kevyt satelliittilähetin ei haittaa mehiläishaukan lentoa. Tässä Lasseksi nimetty haukka on juuri saanut lähettimen selkäänsä. Odotusten vastaisesti 20 gramman painoinen Argos-lähetin kesti myös Lassen kevätmuuton – akku loppui viikko linnun paluun jälkeen. Akun oletuskesto oli 9–10 kuukautta (kuva: Jouko Kivelä)

Elokuussa 2010 satelliittilähettimen selkäänsä saanut mehiläishaukkakoiras on palannut muuttomatkaltaan ja aloittanut kesänvieton kotireviirillään Kokemäellä.

Lasseksi nimetty haukka palasi 15. toukokuuta pitkältä kevätmuutoltaan, jota kertyi yhteensä reilut 7000 kilometriä. Muutto alkoi linnun talvehtimisalueilta Gabonista ja jatkui noin 250 kilometrin päivävauhtia ensin suoraan pohjoiseen läpi Nigerian ja Algerian kautta Sardinian saarelle, sieltä hieman koilliseen kaartaen Itävaltaan ja Puolaan. Lopulta Lasse linjasi lentonsa puolalaisen Goldapin kaupungin länsipuolitse melko suoraan pohjoiseen ja päätyi näin Kokemäelle Satakuntaan.

Lasse on ensimmäinen suomalainen mehiläishaukka, jota on seurattu radiolähettimellä. Aiemmat tiedot lajin talvehtimisalueista ovat perustuneet rengaslöytöihin – nyt ne pystyttiin varmistamaan suorilla havainnoilla. Oletusten mukaan Lassekin vietti talvensa päiväntasaajan molemmin puolin trooppisessa Afrikassa. Hieman yllättäen kevätmuutto ei kulkenut vaarallisena pidettyä Maltan-Sisilian reittiä, vaan haukka lensi hieman pidemmän meren ylityksen vaativan Sardinian kautta. Keväällä Lasse kuitenkin piti selvästi kovempaa vauhtia kuin syksyllä, sillä paluu Suomeen kesti neljä viikkoa kun taas syysmuuttoon kului aikaa kuutisen viikkoa.

Mehiläishaukkojen muuttoreittien selvittäminen on erittäin tärkeää, sillä valtakunnallisen petolintuseurannan mukaan laji on taantunut voimakkaasti viime vuosina. Suomessa pesii noin 3000–4000 mehiläishaukkaparia. Kotimaassamme mehiläishaukkojen suurin uhka on pesämetsien hakkuut ja sitä kautta kilpailu pesäpaikoista muiden petolintujen kanssa. Ulkomailla mehiläishaukkoja ammutaan muuttomatkoilla etenkin Välimeren alueella. Mehiläishaukat käyttävät ravinnokseen lähes yksinomaan ampiaisia ja kimalaisia ja ruokkivat poikasiaan niiden toukilla.

Lähiviikkojen säät ja ravintotilanne määräävät, pesiikö Lasse myös tänä vuonna. Tähän viittaavia aikeita linnulla tuntuu ainakin olevan, sillä 20. toukokuuta havaittiin, että viimevuotista pesää oli jo kunnostettu kuusen havuilla ja koivun oksilla.

Lisätietoa:

Mehiläishaukka Lasse: www.luomus.fi/elaintiede/mehilaishaukka

Yli-intendentti Jari Valkama
Luonnontieteellinen keskusmuseo
p. 050-3182358/ 09 191 28849
jari.valkama @ helsinki.fi

Lassen kuva medialle: www.luomus.fi/info/media/kuvia/elainmuseo/pernis


Kevyt satelliittilähetin ei haittaa mehiläishaukan lentoa. Tässä Lasseksi nimetty haukka on juuri saanut lähettimen selkäänsä. Odotusten vastaisesti 20 gramman painoinen Argos-lähetin kesti myös Lassen kevätmuuton – akku loppui viikko linnun paluun jälkeen. Akun oletuskesto oli 9–10 kuukautta (kuva: Jouko Kivelä)